Parivuotias Amadeus ja Mörskyn perheen viisi muuta lemmikkikania värjöttelevät eläinlääkäriklinikan eteisessä odottamassa omaa rokotusvuoroaan.
Kanit eivät tiedä, mitä on tulossa. Ne ovat ainoastaan harmissaan pitkästä ajomatkasta ja hiukan peloissaan tavallisuudesta poikkeavista tapahtumista.
Amadeus saattaisi yllättyä, jos se tietäisi, että melkein sata kania on samana päivänä ihan samassa tilanteessa, rokotusvuoroaan odottamassa. Amadeuksen omistaja Suvi Mörsky on nimittäin organisoinut pienelle eläinklinikalle joukkorokotustilaisuuden kanien RHD-virusta vastaan.
Kanit eivät sentään tungeksi piikille samalla kertaa, vaan rokotusajat on porrastettu.
– Joukkorokotuksia järjestetään siksi, että muuten hyvin kalliit rokotteet saataisiin mahdollisimman edullisesti kaikille. Rokotteita ei myöskään ole saatavilla kovin helposti mistä vain. Lemmikkien omistajien täytyy itse olla aktiivisia näissä, kertoo Suvi Mörsky.
Kuuden kanin omistaja onkin pannut tuulemaan. Hän on jo toista kertaa järjestämässä joukkorokotustilaisuutta Kruunupyyssä, Pohjanmaalla. Yhteistyötahoksi valikoitui pieni eläinlääkäriasema KronoVet.
Ensimmäisenä vuonna tilaisuuteen tuotiin kolmisenkymmentä kania, nyt vajaat sata. Se kertoo tarpeesta.
Maaseudulla on pitkä matka lääkäriin, jolla on lupa antaa RHD-piikki. Rokotus on helpompi ottaa suurten kaupunkien eläinklinikoilla.
Kokkolan Lohtajalla asuvalla Mörskyllä olisi ollut yli kahden tunnin matka Ouluun, Seinäjoelle tai Vaasaan. Sitä hän ei halunnut kokeilla kuuden kaninsa kanssa, sillä ne stressaantuvat matkustamisesta. Kruunupyyhyn ajomatkaa kertyi vain runsas puoli tuntia.
Myös kaniyhdistykset ja isot eläinklinikat järjestävät toisinaan joukkorokotuksia.
Esimerkiksi Suomen lemmikkikanit ry järjesti viime vuonna kymmenkunta RHD-rokotustapahtumaa. Tänä vuonnakin on luvassa muutamia. Myös Suomen Kanihyppääjät ry järjestää rokotustapahtumia.
Mikä verenvuotokuume?
Suomessa on tavattu kanien kalikiviruksen aiheuttavaa ja herkästi leviävää verenvuotokuumetautia vuodesta 2016 lähtien.
Ensin raportoitiin villikanien kuolemista pääkaupunkiseudulla, sitten taudin todettiin levinneen myös lemmikkikaneihin eri puolille maata. Virusta on löydetty myös muista villeistä jäniseläimistä, esimerkiksi rusakoista.
Eläinlääkäri Tomas Häggvik tiivistää RHD-viruksen vaikutukset: tauti on erittäin sitkeä ja leviää helposti. Virus säilyy tartuntakykyisenä pitkään esimerkiksi ovenkahvassa. Sitä on myös vaikea desinfioida pois.
– Tauti on yleensä tappava ja se tappaa myös hyvin nopeasti. Välttämättä ei nähdä mitään oireita etukäteen, eikä sairastuneelle ole mitään hoitoa. Virusta vastaan voi puolustautua ainoastaan rokottamalla, Häggvik sanoo.
Tartunta tapahtuu eläimestä toiseen, mutta virus voi levitä myös tautialueella kävelleen kengänpohjista tai luonnosta noukitun ruohon mukana. Esimerkiksi Ruokavirasto ohjeisti viime kesänä välttämään rokottamattomien kanien ulkoruokintaa ja ulkona oleskelua.
Muissa maissa RHD-virus on vanha ilmiö. Se havaittiin ensimmäisen kerran 1984 Kiinassa ja pian myös muualla Aasiassa.
Vaivannäköä hyvän asian vuoksi
Taudin vakavuus pysäytti Suvi Mörskyn ja sai hänet näkemään vaivaa, jotta rokote olisi helposti saatavilla myös omalla kotiseudulla.
– Viime vuonna kotimaakunnassa Keski-Pohjanmaalla oli Ruokaviraston toteamia viruskuolemia lemmikkikaneissa, joten totta kai huolestuin siitä. Kun on rakkaita lemmikkejä kyseessä, niin eihän sitä halua ottaa riskiä.
Miksi nähdä iso vaiva ja haalia mukaan monta kaninomistajaa jo toista vuotta peräkkäin?
Siksi, että yksittäinen rokotus on kallis, mutta jos rokotettavia on useita, lääkkeen hinta kania kohden laskee. Kun Suvi Mörsky sai kerättyä kasaan vajaat sata kania, hän sai kuusi kaniaan rokotettua noin 120 eurolla.
Pääkaupunkiseudulla yhden kanin rokottaminen voi maksaa esimerkiksi 80 euroa ja joukkorokotustilaisuudessakin 40–50 euroa kania kohden. Hinnat vaihtelevat klinikoittain.
Pikainen piikki niskaan
Eläinklinikalla on tammikuisena iltana varauduttu kanien rokoteryntäykseen. Eläinlääkäri Emilia Liljedahl on ladannut monta annosta RHD-rokotetta valmiiksi pöydälle.
Lääke on siitä hankala, että avatut ampullit on käytettävä loppuun saman päivän aikana. Yhdestä ampullista tulee 50 annosta.
– Tulee aika päätä huimaava hinta, jos avaa yhden pullon vain muutamaa rokotettavaa kania varten. Siksi joukkorokotuksessa on järkeä, kertoo eläinlääkäri Tomas Häggvik.
Tällä kertaa avataan kaksi ampullia vajaata sataa kania varten.
Amadeus ja Mörskyn perheen muut kanit ovat vihdoin päässeet eläinlääkäri Emilia Liljedahlin huoneeseen.
Pitkäkarvainen Dina ja madagaskarin ruskea rex-risteytys Ferguson saavat ensimmäisenä rokotteen. Työ on nopeasti tehty; kuljetuskopan katto pois, kani hoitopöydälle ja rokote niskanahkaan.
Kumpikaan kaneista ei ehdi erityisemmin reagoida, kun homma on jo ohi. Perheen tyttökanit saavat piikkinsä samalla kun ne istuvat kuljetuskopassa.
Eläinlääkäri lupaa, ettei pistoksesta tule juurikaan reaktiota. Ehkä pieni patti pistoskohtaan, joskus hiukan lämmönnousua.
Kun viimeinen koppa nostetaan hoitopöydälle, utelias Amadeus tulee nenä nuuskuttaen heti ulos kopastaan. Suvi Mörsky ottaa kania kyljistä kiinni, ja Emilia Liljedahl pistää rokotteen niskaan.
Huolekas omistaja huomaa heti, että rokotettava ei ihan tykännyt, vaikka vieras ei mitään erityistä reaktiota nähnytkään.
– Hän on siinä korva vähän lurpallaan ja miettii, että mikäs tää juttu nyt on, Mörsky miettii.
Myrtyminen ilmenee vielä omassa kopassakin. Kanin eteen tuotu maukas lehtikaali jää vielä pitkäksi aikaa koskemattomaksi, kunnes tilanne vähän rauhoittuu.
Suvi Mörsky tietää, että kani saattaa ilmaista loukkaantumistaan omistajalle vielä jonkin aikaa. Jokainen kani tekee sen omalla tavallaan, persoonia kun ovat.
Sama tilanne automatkoineen ja pistoksineen toistuu todennäköisesti ensi vuonnakin, sillä rokote suojaa eläintä vain vuoden.
Kaikki eivät rokota
Ruokavirasto suosittaa lemmikkikanien rokottamista RHD-virusta vastaan. Myös kaniharrastajien yhdistykset suosittelevat sitä.
Kaikki eivät kaniaan kuitenkaan vie rokotettavaksi. Se huolestuttaa Suvi Mörskyä.
– Tauti on tietysti uusi Suomessa ja ehkä kaikki eivät vielä tiedä tästä, miettii kuuden kanin omistaja.
Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Veera Karkamo Ruokavirastosta toteaa, että joka vuosi otettavan kalliin rokotteen hinta on ainakin yksi syy.
– Koirat rokotetaan rutiininomaisesti, mutta kaneja ei. Kanitautitilanne on ollut Suomessa hyvä ennen RHD-virusta, joten rokottaminen on kanipiireissä uusi asia. Onhan se rahallisesti merkittävää, jos pieniruokaisen kanin hankintahinta on muutamia kymmeniä euroja, mutta vuosittaisesta rokotteesta tulisi maksaa vastaava summa tai enemmän.
