Keväällä 2019 Henriikka Koivisto sai sähköpostia, jonka lähettäjänä komeili Montana State University.
Pohjoisamerikkalainen yliopisto tarjosi edellisen syksyn vaihto-oppilaalle töitä ja stipendipaikkaa jatko-opintoihin Montanan osavaltioon, Bozemanin kaupunkiin.
Koulu oli käsitellyt Koiviston lähettämän opiskelupaikka-hakemuksen ja päättänyt näyttää vihreää valoa.
Juuri kandiksi valmistunut Tampereen yliopiston englannin kielen opiskelija vastasi myös työtarjoukseen empimättä kyllä.
Sitten hirvitti.
– Palkkaatte suomalaisen opettamaan kirjoittamista englanniksi natiivipuhujille? Iski vähän huijarisyndrooma, mutta ajattelin, että jos haluatte, niin tulen, Koivisto nauraa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että vahva kielitaito rohkaisi ottamaan työn vastaan.
Kuusi tuntia opetusta viikossa
Syksyllä nuori suomalainen seisoi opettamassa ensimmäisen vuosikurssin amerikkalaisopiskelijoille akateemisen kirjoittamisen alkeita kolme kertaa viikossa.
Pieni ikäero opetettavien kanssa mietitytti auktoriteetin kannalta.
– Opiskelijat puhuttelevat minuakin professoriksi, koska kaikkia opettajia puhutellaan niin. Se on myös helpompi sanoa kuin etunimeni Henriikka, vaikka voisivat minun puolestani sitäkin käyttää.
Tammikuussa 2020 Koivistolla on opetettavanaan jo kaksi ryhmää ja tunteja viikossa kuusi. Itseluottamus on kasvanut, koska professorit ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opetukseen.
Koivisto uskoo suomalaisuuden vaikuttaneen opiskelustipendin ja työn saantiin. Kun Tampereen yliopiston kolmannen vuoden opiskelija tuli ensin vaihto-ohjelman kautta muutamaksi kuukaudeksi Montanaan, kotimaa noteerattiin heti.
Olet Suomesta? Teillä on siellä maailman paras koulutus, opettajat hehkuttivat.
Opiskelu käy kukkarolle
Yliopiston myöntämä stipendi kattaa Koiviston opinnoista lukukausimaksut. Hän laskeskelee säästävänsä sen avulla nelisen tuhatta euroa vuodessa.
Omasta pussista on pulitettava tuhansien dollarien terveys- ja tapaturmavakuutus ja oppikirjat, joiden hinnat liikkuvat 25-30 euron tuntumassa.
Noin 45 500 asukkaan Bozeman on kokoonsa nähden yllättänyt kalleudellaan. Koivisto kertoo hintatason olevan lähes Helsingin luokkaa.
Myös asuminen käy kukkarolle. Suomalaisopiskelija asuu kampuksen lähellä sijaitsevassa omakotitalossa viiden kämppiksen kanssa.
Jokainen maksaa vuokrasta, sähköstä ja vedestä reilut 600 euroa/ asukas kuukaudessa.
– Omakotitalon vuokraaminen porukalla on täällä todella suosittua. Kommuunielämä viehättää, ja kulut ovat pienemmät kuin yksin asuessa.
Koivisto rahoittaa elämäänsä ja opiskelujaan myös opetustyöstään saatavalla tuhannen dollarin eli noin 900 euron kuukausipalkalla, Suomesta saamallaan opintotuella ja -lainalla ja kesätyöansioilla.
Vaikka talous on tiukalla, hän haluaa tehdä maisteritutkinnon Tampereen sijasta Montanassa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Koivisto on toukokuussa 2021 Master of Arts eli suomalaisittain filosofian maisteri.
– Opettajat ovat täällä tiukempia. Tuntuu, että meiltä vaaditaan enemmän, ja opiskelu on haasteellisempaa. Pidän siitä, Koivisto sanoo.
Tulkintaerimielisyyksiä Kelan kanssa
Joulukuussa 2019 Henriikka Koivisto sai Kelalta postia Montanaan. Hän joutuu maksamaan opintorahan ja asumislisän takaisin syyslukukaudelta.
– Kela laskee opetustyöstä saamani palkan lisäksi myös stipendin uloksi. Rajat paukkuvat yli, ja minulta otetaan tuet pois.
Koivistolla ja Kelalla on tulkintaerimielisyyksiä myös opintopisteiden määrästä. Montana State University edellyttää, että päätoimisen opiskelijan on suoritettava lukukaudessa vähintään yhdeksän krediittiä eli opintopistettä.
Yliopiston verkkosivuilta löytyvä luku ei Koiviston mukaan ole koko totuus. Maisteritutkinnon tekijöillä opetustyö lasketaan osaksi akateemista työmäärää. Yliopisto on katsonut, että esimerkiksi Koiviston kohdalla päätoimisen opiskelijan status täyttyy kuudella krediitillä lukukaudessa. Tästä on lähdössä Kelalle yliopiston antama todistus.
Vaikka Koivistolla on syksyllä 2019 ollut opetusta vain kolmesti viikossa, palkka on maksettu 19 viikkotunnin mukaan. Määrä koostuu oppituntien valmisteluista, esseiden ja kokeiden korjaamisesta ja päivystyksestä. Koiviston on istuttava toimistossa kerran viikossa vastaamassa opiskelijoiden mahdollisiin kysymyksiin.
– Kreidittieni vähempi määrä ei hidasta valmistumistani mitenkään, vaan olen maisteri samassa ajassa kuin olisin Suomessakin.
Selvittelyt Kelan kanssa ovat vielä kesken. Koivisto kertoo, että näillä näkymin esimerkiksi opintolaina ei ole vaarassa, vaikka hän ensin ymmärsi, että sekin oli vaakalaudalla.
Korkeakoulupolkunsa 2016 Tampereen yliopistossa aloittanut opiskelija on ehtinyt nostaa opintolainaa tähän mennessä 16.000 euroa.
Kelalta ei oteta kantaa yksittäisen opiskelijan tilanteeseen, mutta etuuspäällikkö Piia Kuusisto kertoo, että esimerkiksi stipendien ja apurahojen vaikutus opintotukeen tulee välillä yllätyksenä opiskelijoille.
– Kelan sivuilta löytyy tietopaketti, johon kannattaa perehtyä, kun suunnittelee opintoja, hän korostaa.
Paikallinen pankkitili helpottaa elämää
Koivisto kertoo alun perin päätyneensä vuorten ympäröimään laaksokaupunki Bozemaniin mielenkiintoisten kurssien ja kauniiden maisemakuvien perusteella.
Tampereen yliopiston vaihto-ohjelman kautta sai listata kymmenen mieluisinta koulua. Koivisto halusi pienehköön kaupunkiin.
Montanan osavaltion suurimmasta yliopistosta osuivat silmiin kurssit alkuperäiskansojen historiasta ja kulttuurista, mytologiasta ja nuorten ja lasten kirjallisuudesta.
– Kun sitten bongasin vielä kauniit kuvat, nostin Bozemanin top kolmoseen, Koivisto nauraa.
Vaihto-opiskelun jälkeen maisteriopintoihin tuleminen sujui hänen mielestään yllättävän helposti. Yhdysvaltojen vaatima kielikoe oli vielä vaihdon jäljiltä voimassa.
Kirjoitusnäyte oli lähetettävä uudelleen. Myös suurlähetystön virkailijan haastattelussa oli käytävä toistamiseen,
– Se oli kuitenkin vain sellaista leppoisaa jutustelua, ei tarvinnut jännittää.
Koiviston ei tarvinnut hankkia edes työlupaa, koska F-1 viisumi oikeuttaa kampuksella työskentelyyn. F-1 on tavallisin opiskelijaviisumi, joka tarvitaan opiskeluihin korkeakouluissa, toisen asteen yksityisissä kouluissa tai englannin kieliohjelmissa.
Koiviston palkka tulee paikalliselle pankkitilille. Sen hommaamiseen tarvittiin vain henkilöturvatunnusta vastaava social security number, jonka Koivisto sai paikallisesta sosiaaliturvatoimistosta.
Suomalainen visa-kortti toimii useammissa paikoissa, mutta paikallinen pankkitili helpottaa elämää.
– Ennen tilin avaamista palkka tuli postissa shekkeinä, jotka piti käydä pankissa lunastamassa.
Pienen yliopiston ainoa suomalainen
Montana State Universityssäon noin 16 800 opiskelijaa. Heistä parisen tuhatta tekee ylempää korkeakoulututkintoa. Koivisto arvelee olevansa tammikuussa 2020 ainoa suomalainen yliopiston 1500 kansainvälisen opiskelijan joukossa.
Opetusministeriön tuoreimpien tilastojen mukaan vuosina 2018-2019 Yhdysvalloissa teki korkeakouluopintoja reilut 500 suomalaista. Määrä on pieni verrattuna suosikkikohde Iso-Britanniaan, jossa samaan aikaan korkeakouluttautui yli 2000 suomalaisopiskelijaa.
Britannia käväisi myös Koiviston mielessä, mutta Yhdysvallat vei voiton, koska kokkolalaistyttö oli jo ehtinyt viettää lukion jälkeen vuoden au pairina Skotlannissa.
Kelan tilastot kertovat, että suomalaiset lähtevät ulkomaille opiskelemaan varsinkin kaupallisia aloja. Myös lääke- ja oikeustiede houkuttelevat kotimaan ulkopuolella.
Trump ja ympäristökysymykset puhuttavat
Koivisto tuntee olevansa juuri oikeassa yliopistossa, ja oikeassa kaupungissa. Kirjallisuuden opiskelija oli hetkessä myyty, kun selvisi, että kirjakauppojen ja kahviloiden runoilloissa voi kuka tahansa lukea tekstejään.
Myös small talk alkaa jo sujua, vaikka keskipohjalainen ei vieläkään välttämättä täysin lämpene paikkakuntalaisten tavalle ”pölöttää” heti kaikki asiansa kaikille.
Totuttelua on vaatinut myös amerikkalaisopiskelijoiden väittelyinto. Presidentti Donald Trumpin tekemisistä ja tekemättä jättämisistä sanaillaan päivittäin.
Suomalainen pitää mielipiteet mieluiten ominaan, vaikka opiskelijat yrittävät arvailla, mitä Koivisto ajattelee Trumpista.
– Luokassa on katsottava, ettei synny kova sota. Homma lähtee täällä äkkiä lapasesta. Se on outoa, mutta toisaalta myös viihdyttävää, hän nauraa.
Trumpin lisäksi kampuksen ja kaupungin suuri puheenaihe on ympäristö. Luonto on lähellä arjessa. Paikalliset kutsuvat Koiviston opinahjoa Yellowstonen yliopistoksi, koska useiden eri alojen opiskelijat käyvät tekemässä tutkimusta parin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevassa kansallispuistossa.
– Vaikka myös ympäristöasioista väitetään tulisesti, ihmiset jotenkin osaavat täällä sen, että asiat riitelevät, eivät henkilöt.
Paikallisten yhteisöllisyys kampuksella ja kaupungissa on yllättänyt suomalaisen. Koivisto on huomannut, että ihmiset luottavat siihen, että hädän hetkellä löytyy aina auttaja.
Kavereiden perheet ovat ottaneet hänet siipiensä suojaan. Lomalla tai vapaapäivinä ei tarvitse jäädä yksin, vaan suomalaista kutsutaan syömään ja kyläilemään.
Ystävät tietävät, että Kokkolan kotiin on liian pitkä lähteä vain muutaman päivän vapaan takia.
– Kun tulin jouluksi 2019 lomalle kotiin, matkustin yhtäjaksoisesti Bozemanista Kokkolaan 35 tuntia. Lompakkoon tuli tonnin lovi.