Enerigia-alan uusi pohjoismainen yhteistyöverkosto julkistettiin tänään perjantaina.
BotH₂nia-yhteistyöverkoston eli Vetybotnian tavoitteena on saada Pohjanlahden alue Euroopan vetykartoille. Tähän asti se on niiltä puuttunut, sanoo Suomen vetyklusterin ohjausryhmään kuuluva, Aurelia Turbines Oy:n toimitusjohtaja ja Hycamite Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Malkamäki.
– Keski-Euroopan katseet eivät ole kääntyneet Suomeen. Meillä on sanonta, että kartat päättyvät Hyvinkään ABC:lle eikä sitä pohjoisempi alue kiinnosta Keski-Euroopassa.
BotH₂nia-verkostossa on mukana Suomesta ja Ruotsista sekä alan pienempiä että suurempia toimijoita, esimerkiksi Neste, Wärtsilä, SSAB ja ABB. Yhteistyöhanke kiinnostaa myös muun muassa Norjassa, Tanskassa ja Virossa.
– Halusimme luoda brändin, jolla alamme markkinoida suomalaista osaamista. Tavoite on, että jatkossa meidät nähdään, Malkamäki sanoo.
Kymmeniä, ehkä satoja miljardeja tarjolla
Suomessa on jo vetyhankkeita, mutta yksikään niistä ei ole yksinään sen kokoinen, että herättäisi keskieurooppalaisten investoijien kiinnostuksen.
– Nyt tarvitaan paljon yhteistyötä ja innovatiivisuutta tekemään sitä isoa kuvaa, mikä tarvitaan, sanoo Suomen kansallisen vetyklusterin puheenjohtaja Outi Ervasti. Ervasti puhui perjantaina järjestetyssä BotH₂nian käynnistysseminaarissa.
Toimijoiden mukaan Euroopassa suunnitellaan parhaillaan jättimäisiä investointeja vetytalouteen. Yksi johtavista maista on Saksa, jonka euroja BotH₂nia-verkostokin tavoittelee.
– Saksa suunnittelee kymmenien ellei satojen miljardien investointeja Pohjois-Afrikkaan. Siellä projektit alkavat siitä, että rakennetaan infrastruktuuri. Meillä on stabiilit olosuhteet poliittisesti ja hyvin kehittynyt infrastruktuuri, Malkamäki sanoo.
Pohjanlahden aluetta pidetään lupaavana sekä vedyn tuotannon, kuljetuksen, varastoinnin että käytön kasvattamisessa. Alueen vahvuuksia ovat muun muassa hyvät tuuliolosuhteet, toimivat sähkön siirtoverkot, puhdas vesi sekä eurooppalaisittain edullinen sähkön hinta.
Alueella on myös muun muassa yli 15 teollista satamaa.
Lue seuraavaksi: Visiot ovat muuttumassa todeksi juuri nyt: Vihreä vety on tuomassa ennennäkemätöntä mullistusta Suomen teollisuuteen ja energian tuotantoon
Kansallista ja kansainvälistä rahoitusta
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vetyhankkeille on tarjolla sekä kotimaista että Euroopan tason rahoitusta.
BotH2nia-julkistusseminaarissa perjantaina Lintilä kertoi keskustelleensa noin vuosi sitten Saksassa vedystä ja todenneensa että sen suhteen innostus on nyt korkealla.
Lintilä arvioikin, että 10-20 vuoden kuluttua vety on Suomessakin jo merkittävässä asemassa. Sitä tavoitetta kohti nyt edetään.
– Vedyssä on vauhti päällä, Lintilä sanoo.
Myös Malkamäki ennakoi, että kymmenen vuoden kuluttua Suomessa on toiminnassa jo ensimmäisiä suuria vety-hotspotteja eli ensimmäisiä alueellisia vetyverkostoja. Ne voivat olla vedyn käyttöä teollisuudessa tai esimerkiksi vedyn jalostamista, Malkamäki arvioi.
Nyt alaa aletaan kehittää vetyalaa maakuntakaavojen, lainsäädännön, kansainvälisen yhteistyön kautta.
– Jos vertaa Keski-Eurooppaan olemme ehkä hiukan takamatkassa, mutta en pitäisi tätä suurena ongelmana. Kun Suomessa ruvetaan jotain tekemään, asoita tapahtuu nopeasti, Malkamäki sanoo.
Lue seuraavaksi: Suomesta uusiutuvan energian mallimaa? Kokonainen vetytalous aiotaan herättää henkiin EU:n elvytysmiljardeilla
Kunnillakin kiinnostusta
Perjantaina järjestetyssä BotH₂nia-seminaarissa kertoivat vetyklusteriin liittyvistä tavoitteistaan muun muassa Kokkolan ja Raahen kaupungit. Niillä molemmilla on käynnissä vetyverkostoon liittyviä hankkeita.
Yhteistyötä tehdään ja tavoitellaan Suomessa kuntien välillä ja Ruotsiin asti.
Myös Vaasassa vety kiinnostaa. Wärtsilä Finland, Vaasan Sähkö, EPV Energia ja Vaasan kaupunki kertoivat tällä viikolla solmineensa aiesopimuksen yhteistyöstä, jossa tavoitteena on hyödyntää päästötöntä vetyä energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.
Matti Malkamäen mukaan kunnilla ja alueilla on alalla nyt markkinapaikka.
– Ehdottomasti.
Lue seuraavaksi: