Lokit kirkuvat Lapuan Heininevan turvetuotantoalueella Etelä-Pohjanmaalla. Ne viihtyvät altaissa, joilla hoidetaan turvealueen vesitaloutta.
Vielä hetken täältä nostetaan turvetta.
Maanomistaja EPV Energia suunnittelee kuitenkin jo kovaa vauhtia alueen jatkokäyttöä. Usein käytöstä poistetut turvetuotantoalueet muutetaan pelloiksi, metsiksi tai kosteikoiksi. Nyt on tulossa jotain ihan muuta.
Tänne saattaa nousta Suomen suurin aurinkovoimala. Noin 140 hehtaarin alueelle mahtuisi jopa 400 000 aurinkopaneelia.
Silloin olisi kyse jo aika merkittävästä energiamäärästä.
– Se vastaa isoa biovoimalaitosta, esimerkiksi mikä Seinäjoella on, noin 100 megawattia, sanoo EPV Bioturpeen toimitusjohtaja Timo Orava.

Kohti uusiutuvia
EPV Energia omistaa alueen, jonka se haluaisi pitää energiakäytössä vielä turpeen loppumisen jälkeenkin. Se myös valmistautuu tulevaan ja haluaa lisätä uusiutuvan energian määrää tuotannossaan.
– Yhtiöllä on isot maa-alueet ja sähköntuottajana EPV haluaa varmistaa sähkön tuotantomuodot, kun siirrytään väistämättä yhä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Nämä alueet ovat kiinnostavia siitä näkökulmasta, sanoo Orava.
Hän uskoo, että aurinkovoima voisi olla muillekin vanhoille turvetuotantoalueille hyvin soveltuvaa käyttöä. Aurinko paistaa laajalla alueella, eikä edessä ole puita tai muita varjostavia tekijöitä.
Lisäksi täällä EPV:n olisi helppo siirtää sähköä eteenpäin, sillä kiinteistön kulmalta lähtee sen oma sähköverkko.

Merkittävä investointi
Hanke on kuitenkin iso ja siihen liittyy vielä paljon selvitettävää. Ihan ensimmäiseksi on melko selvää, ettei tämäkään energiamuoto lähde isossa mittakaavassa liikkeelle ilman tukia.
Nyt oikeastaan odotetaan, mitä paljon puhuttu elvytyspaketti tuo tullessaan uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen. Hallituksen mukaan "vihreällä siirtymällä" vauhditetaan mm. aurinkoenergian hyödyntämistä.
Luvat rakentamiselle olisi.
– Tähän on sijoituspaikkalupa, mikä tähän vain tarvitaan ja sen puolesta on rakentamisedellytykset. Nyt sitten pohditaan, mihin menee politiikka ja teknologia. Investointipäätöstä se odottaa sitten. Kuitenkin on merkittävästä investoinnista kyse, pohtii Orava.

Samaan aikaan Alavudella
Näin ison aurinkovoimalan rakentamisessa keskeistä on paneelin teho ja hinta-laatu -suhde. Siksipä EPV testaa itse aurinkopaneelityyppejä.
Sillä on kolmen vuoden ajan ollut testikenttä vanhalla turvetuotantoalueella Alavudella.
– Täällä opiskellaan aurinkopaneeleja, niiden asennusta ja käyttöä. Meillä on kuutta eri paneelityyppiä, joita vertaillaan ja tutkitaan, miten ne käyttäytyvät Suomen talvessa. Ei siis pelkästään kesässä, kertoo Alavuden testikenttää johtava automaatio- ja sähköpäällikkö Jari Heinilä.
Huhtikuun lopun lumisateen jälkeen eri paneelityypeistä näkee yhdellä silmäyksellä, mikä esimerkiksi pudottaa lumet päältään ensimmäisenä ja mikä viimeisenä.
– Jos tätä tehdään sata hehtaaria, paneelityypin vertailu on erittäin tärkeä asia. Että mikä kannattaa, huomauttaa Heinilä.

Seuraavaksi tutkitaan perustuksia
Paneelien tekniikka kehittyy valtavaa vauhtia. Kolme vuotta sitten Alavuden testikentälle asennetuista paneeleista yksikään ei enää tule kysymykseen, jos ajatellaan isoa Lapuan voimalaa. Silti tärkeää tietoa on saatu paljon.
– Ne ovat sitten jo kooltaan ja teholtaan isompia, kolmessa vuodessa maailma kehittyy paljon, sanoo Heinilä.
Paneelien lisäksi myös muita teknisiä yksityiskohtia on vielä hiottavana, kuten esimerkiki se, minkälaiset perustukset aurinkopaneelille pitää tehdä. Niiden pitää kuitenkin pysyä paikallaan kovissakin olosuhteissa.
Perustusratkaisuja tutkitaan kesän aikana, kertoo Orava.
– Oleellista ei enää ole turve, koska se on jo käytetty, vaan pohjamaa, mikä on sen alla. Ne ovat tapauskohtaisia, eri maapohjalle erilaista, sanoo Orava perustustekniikoista.

Kestävä aurinkovoima
Aurinkoenergia on päästötöntä, jos ei lasketa paneelien rakentamista. Mutta mitä se tarkoittaa, kun aurinkoa otetaan talteen vanhalla turvealueella?
Turvetuotannossa ongelmallista on luonnon ekosysteemin katoaminen, eikä sitä saada takaisin aurinkopelloillakaan.
Suurin osa turpeesta on käytännössä kaivettu ylös, mutta jäljellä oleva turve jatkaa vielä hajoamistaan. Lisäksi alue täytyy edelleen pitää kuivana.
– Jos jäljellä oleva turvekerros on ohut, en näkisi ongelmana sitä, että alue edelleen pidetään ojitettuna, kommentoi Luonnonvarakeskuksen professori Kristiina Regina.
– Toki aina parempi vaihtoehto on, jos alueesta vaikka osan voisi muuttaa märäksi sammalta kasvavaksi alueeksi, mutta mielestäni aurinkovoiman edistäminen on kuitenkin tärkeää, ja ihan kaikkia turvekenttiä ei välttämättä kuitenkaan saada ennallistettua suoksi, pohtii Regina.
Ojat ja kuivatus
Myös aurinkovoimakäytössä oleva alue täytyy siis pitää ojitettuna. Tätä on toki jo pohdittu EPV:ssäkin.
– Mahdollisesti erilainen kuivatus tulee olemaan eli ei välttämättä sama kuin turvetuotannossa. Ne katsotaan kuitenkin tapauskohtaisesti alueittain, sanoo EPV:n ympäristöasiantuntija Menna Luhtala.
Pitääkö kaivaa uusia ojia?
– Pyritään siihen, ettei tarvitse lisää kaivaa, mieluumminkin tukkia tiheässä olevia ja hyödyntää olemassaolevia ojia, pohtii Luhtala.
Hän myöntää, että on vielä monia asioita, joita täytyy ottaa huomioon. Mutta kun suo on paikalta jo menetetty, on parempi rakentaa siihen kuin kaataa metsää tai hankkia peltomaata aurinkovoimalaa varten.

Mutta paistaako aurinko?
Sitten on vielä se ilmeisin. Suomen pohjoiset olosuhteet, talvi, pimeys. Sillä on vielä toistaiseksi jonkinlainen merkitys.
– Se on oikeastaan joulu-tammikuu, jolloin tuottoa ei ole. Vähän sama kuin tuulivoimassa, että kun ei tuule, niin huonosti tuottaa, toteaa Heinilä.
Toki tekniikan kehittyminen tarkoittaa samalla sitä, että myös energian varastointi kehittyy.
– Sehän helpottaa, jos saadaan tasattua tuotto ja varastoitua päivän aikana tullut energia. Se kehittyy koko ajan ja uskon, että se tulee lähivuosina jo kannattavaksi, sanoo Heinilä.
Asiat tapahtuvat toisaalta nopeasti, toisaalta hitaasti. Timo Orava arvelee, että vielä kestää 2-5 vuotta ennen kuin Heininevan tasangolle aurinkopaneelit nousevat.
Aurinkosähkö kasvaa rajusti lähivuodet – Suomi kirii, mutta Ruotsi menee vauhdilla edellä
Aurinkopaneeleja 9 jalkapallokentällistä – Atrian aurinkosähköpuisto valmistuu ensi vuonna