Tutkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas naureskelee sianpieremä -ajanmääritteelle. Sanonta ei kuulemma ole ihan jokapäiväisessä käytössä Helsingissä, eikä tutkijalla ole antaa tarkkaa kellonaikaa. Kukonlaulu viittaa auringonnousuun, suden hetki taas on monissa kulttuureissa tunnettu kolmen ja viiden välinen hetki. Suden hetki siksi, että aikoinaan uskottiin ihmisen olevan syvässä unessa haavoittuvaisimmillaan juuri aamuyön tunteina.

– Jo muinaiset roomalaiset puhuivat suden hetkestä. Uskottiin, että sairaudet pahenevat aamuyöllä. Skandinavisessa mytologiassa suden hetkeä kuvataan tulta syöksevällä Fenrir-sudella, jonka ammottava kita ulottuu maasta taivaaseen.

Anivarhainen heräämisaika on meistä monesta tosi syvältä ja tekisi todellakin mieli heittää piippaileva kännykkä sinne missä pippuri kasvaa tai vähintäänkin hevon kuuseen. Siis minne asti?

Pippuria kasvatetaan Intiassa, Vietnamissa ja Malesiassa. Niille kolkille on pitkä heittää kännykkänsä. Pippurin kasvatusseudut olivat kuitenkin riittävän eksoottisia ja riittävän kaukana aikana, jolloin maailma tuntui paljon valtavammalta.

– Sille, että joku käsketään painumaan mahdollisimman kauas, pitkälle tai syvälle, löytyy pohjaa shamanismista. Joku painuu kallion koloon, jotakuta käsketään menemään mahdollisimman syvälle tuonalisiin. Tällaisten painu sinne missä pippuri kasvaa – sanontojen taustalta voi löytyä hyvinkin vanhat juuret, selittää Lauhakangas.

Jos vaan lojuu sängyn pohjalla ja torkuttaa, hyvin todennäköisesti myöhästyy ja sitten onkin pulassa. Siis missä?

– Kylmässä paikassa ja isossa vaarassa. Pula tarkoitti aikoinaan heikkoa jäätä eli pulaan joutunut putosi jäihin.

Ellun kanat lähtevät rimpsalle

Eikö sitä joskus voisi olla vähän vähemmän tehokas ja mennä sillä asenteella, että asialliset hommat hoidetaan vaikka muuten oltais kuin Ellun kanat. Kuka Ellu oli ja miten hänen kanansa käyttäytyivät?

Suomen kielessä on melkoisesti sanontoja, joiden etymologiaa ei pysty tarkasti selvittämään. Esimerkiksi moniin nimiin liittyvät ovat tällaisia. Suomen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto järjesti nimisanontojen taustoihin liittyvän keräyksen ja sai ison määrän erilaisia tarinoita.

– Jotkut selitykset väittävät Ellua mieheksi. Tunnetuksi sanonta tuli Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Yhteenvetona ehkä voisi sanoa, että Ellun kanat olivat huoletonta porukkaa.

Aamulla nukuttaa mutta toista se on illalla. Silloin jaksaisi vaikka kuinka myöhälle, varsinkin jos on menossa rimpsalle. Siis mihin? Tässähän on aivan äimän käkenä, kun pitäisi tietää mistä rimpsa löytyy. Mikä osoitteeksi navigaattoriin?

Outi Lauhakangas kertoo nuorena tyttönä lähteneensä nimenomaan rimpsalle. Kylille, ulos, baanalle, iltaviihteelle. Siis viettämään iltaa. Tutkija johdattelee rimpsalle-sanan alkuperää ruotsin kielen friasta, kosimisesta, riiaamisesta. Äimänkäki puolestaan on Lauhakankaan mukaan syntynyt nahanompeluneulan täysin pyöreästä neulansilmästä, joka kuvastaa hyvin hämmästynyttä ihmistä.

Turunen lähti ryöstöretkelle, Jokinen tukkikämpälle

Koska aamulla on noustava ennen sian pieremää, on parasta jättää rimpsalle meno. Sitä paitsi joka paikka olisi kuitenkin täynnä kuin Turusen pyssy.

Lauhakangas tietää Turusen pyssyyn tarinan, joka vie meidät muinaisten pirkkalalaisten sotaretkelle.

– Ryöstöretki oli ollut voitokas, sotasaalista oli saatu paljon. Mukana ollut Turunen oli esimerkiksi saanut niin paljon kolikoita, että tunki niitä pyssynsäkin täyteen. Kun reissulta palattiin kotiin, oli tapana ammuskella ilmaan. Turusen täyteen tumpattu pyssy ei lauennut, noloa.

Tässä jutussa ei taida olla enää oikein päätä eikä häntää. On vähän sellainen fiilis, että tämä homma levisi nyt kuin Jokisen eväät. Mitähän herkkua Jokisella aikoinaan oli eväslaukkuun pakattuna?

Kuten Ellusta on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.

– Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…

– Päivääkään en ole katunut tai joo, katunut sitä, että vatvoin pari vuotta ennen kuin sain päätettyä, sanoo Minerva, Minni, Grönlund.

Kauppaopiston käynyt Minni teki merkonomiksi valmistuttuaan monenlaista asiakaspalvelutyötä ja huomasi vuosien jälkeen, ettei homma enää innostanut.

– Viimeinen työpaikkani oli Vantaan Energia. Tuli tunne, että mä en jaksa enää vain vastata puhelimeen ja tehdä pelkästään sähkösopimuksia, haluan muuta.

”Hain piruuttani Pohjanmaalle”

Minni mietiskeli alan vaihtoa ja kävi sukuloimassa äidin synnyinseudulla Kannuksessa. Kiireettömyyden ilmapiiri ja luonto houkuttelivat. Oli tilaa hengittää.

– Kyllästyin pääkaupunkiseutuun. Siellä on kauhea ruuhka, ihmisiä paljon, ja jos jossakin on vihreä luontopläntti, ei mene kauan, kun siihenkin nousee talo. Tuli tunne, että haluan luontoa ympärilleni.

Parin vuoden pähkäilyn jälkeen Minni päätti hakea kouluun.

– Oli yhteishaku ja pakko päättää, että haenko nyt vai jaksanko odottaa vielä vuoden. En jaksanut. Katsoin piruuttani onko Pohjanmaalla tarjolla koulutusta ja hain Kannuksen lähelle, Kokkolan Centriaan tradenomilinjalle.

Luopumista ja saamista

38-vuotias Minni on nyt asunut pari vuotta Kannuksessa. Maiseman vaihdoksessa sekä voitti että hävisi. Plussia on kuitenkin sen verran enemmän, että hän on ajatellut jäädä Keski-Pohjanmaalle.

– Olen joutunut luopumaan tosi monesta ystävästä. Ennen pystyin vain soittamaan, että tulen kahville, mutta ei mulla ole täällä sellaista ystäväverkostoa. Vaikka pidänkin yhteyttä vanhoihin ystäviin, ei some ole sama kuin se että nähdään. Mutta luonto on lähellä ja ihmiset täällä jotenkin ystävällisempiä, mieskin on täältä löytynyt.

Minni rohkaisee kuuntelemaan sydämen ääntä.

– Perheellisellä ei ole niin helppoa tehdä näin suurta päätöstä. Silti kannustan, että jos ei innosta, mieti mitä haluat. Selvitä kaikki vaihtoehdot. Mielestäni on parempi kokeilla muutosta, kuin jäädä polkemaan paikoilleen ja voida huonosti.

Finnair kertoo peruvansa useita osakkuusyhtiönsä Norran operoimia lentoja lentäjävajeen vuoksi.

Finnairin tiedotteen mukaan lentäjävajeen syynä on huomattavasti ennakoitua suurempi määrä sairaustapauksia talven flunssakaudella sekä lentäjien siirtyminen Norrasta Finnairiin. Finnair kertoo Norran jo rekrytoineen uusia lentäjiä ja kouluttavan heitä parhaillaan omiin konetyyppeihinsä. 

Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys kommentoi viime viikolla Ylelle, että syynä osaan perumisista ovat Norran yleistä tasoa heikommat työehdot, jotka eivät anna mahdollisuutta riittävään lepoon, jolloin työntekijöitä on uupunut ja jäänyt pitkille sairauslomille.

Finnair on tänä talvena joutunut perumaan runsaasti kotimaanlentoja sairauspoissaolojen vuoksi. Pelkästään tammi-helmikuun aikana edestakaisia lentoja on peruttu 70.

Helsingin ja Kemin välisistä yhteyksistä perutaan aamu- ja iltalennot kahdeksi viikoksi helmikuun loppupuolella. Peruttujen lentojen matkustajat ohjataan Finnairin muille lennoille joko Oulun kautta tai muilla Kemin lennoilla. Lisäksi Finnair peruu joitakin Kajaanin, Joensuun ja Kokkolan lentoja kuluvalta viikolta.

Tiedot löytyvät myös Finnairin sivuilta.

Ei se eilisen teeren poika ole. Aikainen lintu madon nappaa. Ei auta itku markkinoilla. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Ei ole koiraa karvoihin katsominen. Ei parta pahoille kasva. Tykkää kyttyrää.

Suomen kielessä on lukuisia sanontoja, joista toiset avautuvat paremmin kuin toiset.

Mikä on sinun mielestäsi huvittava tai kummallinen? Minkä idea ei avaudu sinulle?

Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski sanoo suoraan toivovansa, että yhteiskuntasopimusta ei synny.

Toivettaan hän perustelee muun muassa sillä, että vaikka sopimus syntyisi, eivät sen tulokset riittäisi hallituksen asettamien kilpailukykytavoitteiden saavuttamiseen. Siitä kielivät Kosken mukaan ne laihanlaiset odotukset, joita tämänkertaiselle neuvottelukierrokselle on asetettu.

– Itse henkilökohtaisesti toivon, että sitä (yhteiskuntasopimusta) ei tule. Mielestäni niin sanottujen pakkolakien valmistelua ei olisi kannattanut keskeyttää yhteiskuntasopimusneuvottelujen ajaksi vaan jatkaa sitä, koska joka tapauksessa joudutaan tekemään toimenpiteitä.

Kosken mukaan riippumatta työmarkkinaneuvotteluissa mahdollisesti saavutettavasta sopimuksesta, hallituksen on tehtävä myös omia ratkaisujaan.

– Joka tapauksessa kysymykset ovat sellaisia, että niitä joudutaan tarkastelemaan aika lyhyelläkin aikavälillä uudelleen. Me joudutaan varmasti tällä vaalikaudella sopeuttamaan ja leikkaamaan vielä monta kertaa ja miettimään myös sitä, millä tavalla meidän työn hinta ja työn teettämisen kustannukset säilyy kilpailukykyisenä.

Lipsuuko hallitus linjastaan?

Susanna Koski arvelee, että kaikille eivät ole valjenneet oikealla tavalla talouden tosiasiat.

– Viimeviikkoinen uutinen Suomen luottoluokituksen tarkastelemisesta on erittäin ajankohtainen. Uskon, että meillä ei vielä tällä hetkellä ihan täysin ymmärretä sitä, kuinka syvällä suossa me oikeastaan ollaan.

Koski vaatiikin, että nyt täytyisi panna toimeksi eikä enää odotella.

– Odotan ja toivon että hallituksella ja hallituspuolueilla on riittävästi päättäväisyyttä sen suhteen, että se toteuttaa todella ne toimenpiteet, jotka talouden tasapainottamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi tarvitaan.

Huolestuttaako, että hallitus on lipsumassa linjastaan?

– No kyllä siitä on ihan perusteltua mielestäni huolta kantaa, koska tässä on aikaa mennyt jo todella paljon, ja sellaisia keskeisiä ratkaisuja on kovin vähän.

Susanna Koski on Yle Pohjanmaan ja Yle Kokkolan viikon kansanedustajavieraana maanantaina 8. helmikuuta.

Suomen asutushistoriaa joudutaan kirjoittamaan osin uusiksi Metsähallituksen valtion maiden kulttuuriperintöä kartoittaneen tutkimuksen jälkeen.

Metsähallitus löysi satoja uusia muinaisjäännösten sijoituspaikkoja vuoden alussa päättyneessä, viisi vuotta kestäneessä kulttuuriperintöinventoinnissa.

Keski-Pohjanmaan-Pohjois-Pohjanmaan alueelta uusia kohteita löytyi yli 400 ja Länsi-Kainuu-Kuhmo-Suomussalmi-alueelta lähes 550.

Löytöjä esihistorialliselta ajalta

Inventointien myötä esimerkiksi lakisääteisten muinaisjäännösten määrä metsätalouden mailla noin nelinkertaistui. Metsistä tunnettiin ennestään hieman yli tuhat muinaisjäännöstä, inventointien jälkeen lähes 4 000.

Muinaisjäännöksistä 356 on esihistorialliselta ajalta, yli 2 200 historialliselta ajalta ja ajoittamattomia on 133.

Metsähallituksen kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamon mukaan asuinpaikkoja on löytynyt täysin uusilta alueilta.

Esimerkiksi Taivalkosken Paloharjun asuinpaikka löytyi inventoinnissa. Paikka sijaitsee vanhan hiekanottokuopan reunassa ja lienee osin tuhoutunut.

– Tässä paikassa, muinaisen vesistön äärellä, ihmiset ovat syöneet luulöydön perusteella ainakin majavia noin 9 500 vuotta sitten.

– Metsiin katoamassa olevia talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikaisia kohteita kartoitettiin lisäksi lähes 2 000. Erityisesti Lapista ja Kainuusta dokumentoitiin sodan vaiettua historiaa ja paikannettiin vankileirejä, hautoja ja partisaanien tukikohtia, Antti Otsamo kertoo.

Yksityismetsät vielä tutkimatta

Metsähallitusta uusi löydösten tietokanta auttaa suojaamaan muinaisjäännöksiä metsätöiden yhteydessä.

Projektia vetänyt erikoissuunnittelija ja arkeologi Jouni Taivainen muistuttaa, että nyt on tutkittu hyvin valtion maiden kulttuuriperintökohteet. Tutkimatta ovat vielä yksityisten metsänomistajien maat.

– Se voi olla vaikea projekti toteuttaa, sillä Suomessa on lähes miljoona yksityistä metsänomistajaa.

Taivainen uskoo, että metsiään hakkaavat tietävät hyvin mitä omistamistaan metsistä voi löytyä.

– Hakkuiden suunnitteluvaiheessa heidän on helppo huomioida esimerkiksi kulttuuriperintiökohteet, Taivainen toteaa.

Yli 100 000 yksittäistä rakennetta

Valtion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 toteutetussa kulttuuriperintöinventoinnissa kartoitettiin ihmisten metsiin jättämiä jälkiä kivikaudelta 1960-luvulle saakka. Kuuden vuoden aikana arkeologit dokumentoivat metsistä yli 10 000 kohdetta, jotka sisälsivät yli 100 000 yksittäistä rakennetta.

Inventoinnissa löydettiin satoja uusia kivikautisia asuinpaikkoja, joista vanhimmilla on asuttu jo lähes 10 000 vuotta sitten. Lapissa vanhimmat hankkeessa löydetyt asuinpaikat siirsivät asutuksen varhaisinta tunnettua vaihetta jopa tuhat vuotta vanhemmaksi.

Uusiin kulttuuriperintölöytöihin voi tutustua muun muassa Metsähallituksen nettisivujen kautta tai sivustolta kantapuu.fi

Kuukausipalkkaisten osalta esimerkiksi viikon ajalta palkattomia päiviä on viisi. Samalla matematiikalla kolmessa viikossa palkattomia päiviä kertyy 15 kalenterin 21 päivän sijaan. Työnantaja lupaa maksaa palkan lauantailta ja sunnuntailta.

Tuntipalkkaisillla esimerkiksi 15 työpäivän palkattomasta vapaasta menetys koskee 14 päivää. Työnantaja maksaa yhden päivän palkan.

Myös osa-aikainen työntekijä voi anoa palkattomia vapaita, siinä tapauksessa vapaa riippuu työntekijän osa-aikaisasteesta.

Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta pitää vaikkapa yksittäisinä työpäivinä.

Kaupunginhallituksen maanantaina hyväksymän periaatteen mukaisesti lamavapaan tuuraajaksi ei saa palkata ulkopuolista sijaista. Vapaa ei myöskään saa aiheuttaa ylimääräisiä palkkakustannuksia. 

Vapaat ovat osa Kokkolan  tavoittelemaa 3,7 miljoonan euron säästöpottia.   Kaupunginhallitus pohti palkkakustannuksia viime vuoden loppupuolella.

Miro osallistui kilpailuun äitinsä vinkistä.  Ikealta on luvattu, että piirtäjä saa oman lelunsa ensimmäisten joukosta. Leluksi asti piirustus päätyy syksyllä.

– Valmistuttuaan Täpystä tulee aika pehmeä ja ihana unilelu, uskoo poika.

Hän pitää jalat maassa, vaikka piirustus valikoitui voittajaksi yli tuhannen kahdensadan teoksen joukosta.

Toistaiseksi arjen täyttävät kaverit, piirtäminen ja ekaluokka. Miehenalku ei vielä ole suunnitellut tulevaisuuden suuntautumisia, ei edes orastavaa lelusuunnttelijan uraa.

Siinä on täpliä ja se on sininen

Miro pitää piirtämisestä. Täpystä tuli sininen omien mieltymysten takia.

 – Sininen on lempiväri, myöntää poika.

Unileluksi päätyvän Täpy-koiran takaa löytyy tarinaakin. Mielikuvitus liikkeelle ja Täpyn kanssa voi kokea monenlaisia seikkailuja.

– Sen kanssa voi leikkiä. Sille voi heittää esimerkiksi palloa. Täpy on rohkea koira, toisaalta kyllä sitä jotkut asiat pelottavatkin. Sillä on aika kova ääni ja se on kova haukkumaan, raottaa Miro tarinaa Täpyn takaa.

Onhan sillä koiralla suuria salaisuuksiakin.

 – En kyllä yhtään kerro, että mitä, sanoo salaperäinen poika.

Seuraavaksi Miro kaavailee piirtävänsä Täpylle pennun.

– Se on ehdottomasti ruskea ja sillä olisi vähän täpliä.

Ikean mukaan kilpailuun osallistui Suomesta 1 210 piirustusta. Maailmanlaajuisesti kilpailutöitä jätettiin yhteensä 52 000.

Suomen lisäksi voittajat ovat Egyptistä, Espanjasta, Hong Kongista, Indonesiasta, Kanadasta, Thaimaasta, Ranskasta, Tšekistä ja Turkista.

Kokkolassa illalla syttyneessä tulipalossa on kuollut yksi henkilö. Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta illalla noin klo 20.30 aikaan.

Pelastuslaitos kertoo Niittykadulla sijaitsevan omakotitalon vaurioituneen palossa pahoin.

1. Ruostumaton teräs

Kiven muotoinen terässaippua on ehdoton kalanhajun tappaja. Tätä mieltä ovat kummatkin asiantuntijamme, kalastaja Mika Hopiavuori ja Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Biskop.

Hiero terässaippuaa kosteisiin käsiin palasaippuan tavoin ja huuhtele. Hajut poistavaa vaikutusta selitetään esimerkiksi sillä, että teräksen hankaaminen saa käsien lika- ja rasvamolekyyleihin negatiivisen varauksen. Kun kädet hankauksen jälkeen huuhdellaan viileällä vedellä, veden positiivinen varaus neutraloi hajut.

Jos ei ole käytettävissä terässaippuaa, teräksinen tiskiallas ajaa Hopiavuoren mukaan saman asian. Laita kylmä vesi valumaan, hankaa käsiä teräsaltaan pohjalle. Älä käytä pesuainetta.

2. Käytetyt kahvinporot

Ota suodatinpussista märkiä kahvinporoja ja hiero hyvin käsiisi. Huuhtele. Kalanhaju lähtee ja kädet tuoksuvat kahvilta. Kuivat, käyttämättömät kahvinporot toimivat huonommin.

3. Vanha kunnon sitruuna

Purista sitruunasta mehua ympäri käsiä tai leikkaa pala ja hiero sillä kädet kauttaaltaan. Muista sormien välitkin. Huuhdo viileällä vedellä.

Valtuusto päätyi äänestämään uudesta kunnanjohtajastaan: perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Arto Pihlajamaa ehdotti tehtävään ylivieskalaista Juha Liukkosta.

Hannu Jyrkkä voitti Liukkosen äänin 11–4. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää, ja yksi lippu hylättiin puutteellisena.

54-vuotias Jyrkkä on johtanut aiemmin esimerkiksi tietotekniikkayritys Botnia Hightechiä sekä Sasken Finlandia. Viime kesään asti hän työskenteli muun muassa Innokas-yhtymän toimitusjohtajana. Koulutukseltaan hän on tietoliikennetekniikan insinööri

Tausta yritysmaailmassa

Jyrkkä uskoo, että Veteli saa hänestä vahvan elinkeinojohtajan. Hän kertoo vahvuuksikseen pitkästä yritystaustasta nousevan elinkeinoelämän tuntemuksen sekä strategisen johtamisen.

– Vetelissä suurimpia haasteita ovat verokertymä ja huoltosuhteen heikkeneminen sekä työpaikkojen luominen, uusi kunnanjohtaja listaa.

Hän pitää tärkeänä paluumuuttajien houkuttelemista kuntaan sekä yhteistyötä naapurikuntien kanssa.

– Voisin kuvitella, että sitä tulee lisääkin.

Kunnan johtopaikkaa haki seitsemän ehdosta, joista valtuusto haastatteli kolme. Jyrkkä aloittaa tehtävässä kesälomien jälkeen.

Työelämä ja yrittäjyys, muodissa mukana ja rock-kurssi. Esimerkiksi Kokkolan Kiviniityn koulun valinnaisaineoppaasta löytyy monia erikoisempia vaihtoehtoja tutumpien valinnaisaineiden joukosta.

Opetushallituksen opetusneuvos Erja Vitikka kertoo, että on hyvin koulukohtaista, mitä valinnaisaineita peruskoululaisille tarjotaan.

– Normit asettavat tietyt kategoriat ja tuntimäärät, joiden sisällä on mahdollista tehdä hyvinkin erilaisia ratkaisuja. Kaikille valinnaisaineille pitää kuitenkin olla opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet ja sisällöt, ja niitä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen yhtenäisten periaatteiden mukaan, Vitikka toteaa.

Tarjonta kiinni myös opettajista

Koulun valinnaisainetarjontaan vaikuttavat esimerkiksi kunnan taloudelliset resurssit. Myös opettajien osaaminen ja innostus näkyvät.

– Riippuu kunnasta, kuinka paljon annetaan kouluille ja opettajille mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa näitä valinnaisia aineita. Koulukohtainen suunnittelu mahdollistaa sekä opettajien että oppilaiden osaamisalueiden ja kiinnostuksen kohteiden sisällyttämisen valinnaisainetarjontaan, opetusneuvos Vitikka sanoo.

Osa kouluista keskittyy tarjoamaan eri oppiaineisiin liittyviä syventäviä opintoja, kun taas toiset hakevat luovuutta ja omaleimaisuutta.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä kunnille ja kouluille on annettu mahdollisuus päättää varsin pitkälti omasta valinnaisainetarjonnastaan. Valtioneuvosto on asettanut yleiset tavoitteet ja tuntijaon, jossa määritellään, kuinka paljon valinnaisaineita on minimissään tarjottava. Lisäksi on määritelty tietty tuntimäärä, joka on käytettävä taide- ja taitoaineiden valinnaisiin. Kansalliset opetussuunnitelman perusteet määrittävät ne asiat, jotka valinnaisista aineista on kirjattava paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Koko ja perinteet näkyvät lukiossa

Lukiossa tarjotaan kaikille kuuluvien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja sekä erilaisia lukiodiplomeita.

– Peruspaketti kuuluu kaikille lukiolaisille. Koulukohtaisissa kursseissa voi olla aika suurtakin paikallista vaihtelua, kertoo opetusneuvos Tiina Tähkä Opetushallituksesta.

Vaihteluun vaikuttavat muun muassa koulun perinteet, käytettävissä olevat resurssit, opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet ja opettajien osaaminen. Opiskelijamäärällä on keskeinen merkitys: pienessä lukiossa ei riitä osallistuja monille erilaisille kursseille.

– Suurin osa opiskelijoista keskittyy kuitenkin ylioppilaskirjoitusten aineisiin, eikä opiskelupäivään mahdu ihan valtavan paljon ylimääräistä, Tähkä toteaa.

Plussakelit ja voimakkaat tuulet ovat nostattaneet vettä jään päälle. Muun muassa Kalajoella moottorikelkkailijaa jouduttiin pelastamaan jääsohjosta.

– Jos ei ole pakottavaa tarvetta, niin jäälle ei kannata mennä. Korkeintaan jalkaisin, mutta silloin pitää olla naskalit ja muut kunnon varusteet mukana. Autolla tai moottorikelkalla en suosittelisi kokeilemaan, ohjeistaa Kokkolan merivartioaseman ylimerivartija Mika Ahola.

Jäätilanteeseen saadaan helpotusta vasta, kun vesi laskee.

– Tänä aamuna ennen yhdeksää vesi oli noin 60 senttiä nollarajan yläpuolella, kertoo ylimerivartija Mika Ahola Kokkolan merivartioasemalta.

Viikonloppuna vajaan parin kilometrin päässä Kokkolan rannasta oli jäätä merivartioston mittausten mukaan noin 20–35 senttiä.

Jäät ovat kuitenkin paikoin todella petollisia.

– Rannan jäät ovat jäätyneet osin pohjaan kiinni, kun vesi oli alhaalla. Meriveden noustessa jää on silti pohjassa kiinni, mutta vettä on noussut päälle jopa reippaasti yli puoli metriä. Ja vielä sen pinnalle on voinut muodostua ohut jääkansi, kertoo Ahola.

Jäätalvi on tänä vuonna parin edellisvuoden kaltainen eli huonohko.

– Normaalitilanteessa Perämeren pitäisi olla yli asti jäässä, mutta avoveden raja menee ulkosaariston ulkopuolella. Ulkomeri on Kokkolan edustalla avoinna, kuvailee Ahola.

Kokkolan Torkinmäelle, Kampushallin ja uuden koulun kainaloon suunnitellaan uusia kerrostaloja. NSA-yhtiö omistaa parin hehtaarin kokoisen tontin. Suurin haaste on tontilla sijaitseva asemakaavalla suojeltu vanha meijeri. Kaava mahdollistaa rakennukseen asuin- tai liiketiloja.

 – En missään nimessä pidä sitä haasteena, vaan mahdollisuutena. Vanha meijeri tullaan säilyttämään ulkonäöltään entisellään. Säilytettävänä on myös meijerin takana sijaitseva tiilinen piippu. Toistaiseksi sisällä on käyty vasta ideoimassa ja tuumailemassa, kertoo Tony Storbacka NSA-yhtiöstä.

Yli 3000 neliön pinta-ala ja täysi kellaritiloissa sijaitseva autotalli, houkuttelee ideoimaan.

 – Voisin kuvitella, että vanhaan meijeriin tulisi esimerkiksi toiseen kerrokseen senioriasuntoja, joilla olisi suora kulku sisäpuolella alakerran kauppatiloihin tai muihin palvelutiloihin, hän suunnittelee.

Alueen kaava on viety eteenpäin ympäristön ehdoilla. Kerrosluvussa tultiin hieman alaspäin.

– Ei runnomalla, vaan vuorovaikutuksessa on pyritty aluetta viemään eteen päin. Hiukan laskettiin alkuperäissuunnitelmista kerroskorkeutta, toteaa Storbacka.

Tila rakentuu neljässä vuodessa

Mikäli parisenkymmentä asuntoa myydään ennakkoon, aloitetaan ensimmäisen kerrostalon rakentaminen.

 – Jos noin puolet asunnoista on myyty ennakkoon aloitetaan rakentaminen. Jo ensi kesänä olisi tarkoitus aloittaa. Kunkin talon rakentaminen kestää vuoden verran, summaa Jan Storbacka.

Syksyksi 2017 valmistuisi ensimmäinen nelikerroksinen 38 asunnon kerrostalo. Asuntoja löytyy reilun 30 neliön yksiöistä liki 80 neliön kolmioihin.

– Ensiksi kartoitamme kiinnostuneita, periaatteessa koko alue rakentuisi kolmessa neljässä vuodessa jos kaikki menisi suunnitelmien mukaan, kertoo NSA-yhtiön toimitusjohtaja Jan Storbacka.

Onko nyt hyvä aika rakentaa?

 – Asuntoja tarvitaan aina, uskoo Storbacka.

Florida Panthers pelasi tiistain jääkiekon NHL:n vierasottelun Buffalo Sabresia vastaan ilman edellisessä ottelussa loukkaantunutta Aleksander Barkovia. Panthersin toinen suomalaishyökkääjä Jussi Jokinen oli kamppailussa mainiossa vireessä, kun Florida nappasi 7-4-vierasvoiton. Mittelön kolmostähdeksi valittu Jokinen summasi tehot 1+2.

Jokinen teki kauden 11. maalinsa avauserässä, kun hän vei vierasjoukkueen erän viimeisellä minuutilla 3-0-johtoon. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa ollut Jokinen teki osumansa maalin kulmalta, kun Reilly Smith ja Vincent Trocheck alustivat komeasti suomalaisen maalin. Katso, kuinka Jokinen iskee suoraan syötöstä tämän linkin kautta (nhl.com).

Syöttöpisteensä Jokinen sai Smithin 1-0- ja 7-4-maaleista. Tehojensa myötä Jokinen nousi suomalaispelaajien tämän kauden NHL:n pistepörssin kärkeen ohi loukkaantuneen Barkovin. Jokisella on kasassa 54 ottelusta tehot 11+27=38. Ylävartalovammasta kärsivä Barkov on pelannut 43 ottelua ja summannut tehot 16+19=35.

Maalinteossa Panthersin riveistä onnistuivat myös Brian Campbell (1+1), Alex Petrovic (1+1), Brandon Pirri ja Jaromir Jagr. 

Atlantic-divisioonaan johtava Florida teki seitsemän maalia yhdessä ottelussa toisen kerran tällä kaudella.

– Junaan haluavan pitää seurata tilanteen kehittymistä ja tarkistaa aikataulu lähempänä lähtöä. VR ei korvaa, jos on katsonut vain hetkellisesti aikataulutilannetta. Ei pidä luulla, että jos juna on ollut tunnin myöhässä, se on sitä koko ajan. Myöhästymistä ajetaan kiinni niin paljon kuin se on mahdollista, sanoo VR:n verkkopalvelupäällikkö Christian Lindberg.

VR tarjoaa junien kulkutietojen seurantaa vr.fi-verkkosivulla, mobiiliaplikaationa ja erillisellä junat kartalla -sovelluksella.

– Junien kulku päivittyy reaaliajassa asiakkaan käyttämään laitteeseen. Gps lähettää signaalia, tästä prosessoidaan data, joka lähetetään asiakkaalle 10 sekunnin välein, selventää Lindberg.

Mikäli gps-signaalia ei jostakin syystä saada, tietoja täydennetään Liikenneviraston antamalla informaatiolla. Ilman gps-dataa junien sijainti ei piirry kartalle, mutta asemakohtaista tietoa on saatavilla.

Junat.net vai VR:n verkkosivut?

Junien aikataulussa pysymistä voi seurata myös junat.net-sivustolta. Sivustojen vertaaminen saattaa antaa eri tiedot samasta junasta.

– Kumpikaan ei ole väärässä, vaan järjestelmät ovat erilaisia. Junat.net-sivusto käyttää Liikenneviraston tarjoamaa tietoa, joka perustuu siihen missä juna on asemakohtaisesti. VR:n tiedot perustuvat junien gps-laitteisiin, jotka kertovat junan sijainnin reaaliaikaisesti.

Asemien aikataulunäytön lisäksi junat.net-sivusto näyttää myös peruutukset ja myöhästymisarviot.

Jos ei ole nettiä tai ei halua käyttää sitä, junien myöhästymisistä saa tietoa myös tekstitelevisiosta ja VR:n palvelunumerosta.

– Jos junat ovat paljon myöhässä, teemme liikennetiedotteita, jotka löytyvät esimerkiksi tekstitelevisiosta. Reaaliaikaisiahan nämä tiedotteet eivät ole samalla lailla kuin verkkosivun gps-seuranta, sanoo Lindberg.

Pohjanmaan poliisilaitoksen julkaiseman tiedotteen ja valvontakameran kuvat näet tästä linkistä.

Poliisi pyytää kuvassa näkyvää miestä ilmoittautumaan poliisiasemalle tai henkilöitä, jotka tunnistavat miehen, ilmoittamaan tietonsa joko Pohjanmaan poliisin ympärivuorokautiseen tilannekeskukseen 0295 440 513 tai Pietarsaaren poliisille virka-aikana 0295 415 809.

– Tutkimuksissa on käynyt selville miehen olevan osallisena tapahtuneessa raiskauksessa, todetaan Pohjanmaan poliisilaitoksen tiedotteessa.

Miehen epäillään raiskanneen nuoren naisen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello kolmen jälkeen Pietarsaaren keskustassa, toriparkkityömaan Osuuspankin viereisellä alueella.

Merivesi lainehtii rannoilla, luistinradat ja jääkiekkokaukaloiden jäät ovat sulahtaneet.  Hiihtoladuista ovat jäljellä muistot. Parin viikon takaisen pakkaskauden jälkeen sää osoittaa jälleen oikkunsa.

Miltä sinun talvesi näyttää? Lähetä meillle kuvasi, keräämme niistä kokoelman nettisivullemme.

Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt

Pietarsaaressa Aspegrenin puutarhasäätiö on vakavissa talousvaikeuksissa. Ahdingon taustalla on aikanaan odotettua kalliimmaksi tullut Rosenlundin pappilan peruskorjaus. Säätiön asiamies Carina Wikman kertoo, että remontin budjetti oli noin 1,3 miljoona euroa, mutta se maksoikin 1,6 miljoonaa euroa.

Tilannetta yritettiin korjata kaupungilta pari vuotta sitten saadulla 471 000 euron lyhytaikaisella lainalla, jota ei ole saatu lyhennettyä odotetusti. Tähän mennessä sitä on maksettu takaisin 173 000 euroa.

Asiasta keskusteltiin maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa. Sen puheenjohtaja Peter Boström kertoo, että kaupunki kaipaa selkeää ja uskottavaa suunnitelmaa lainan takaisin maksamisesta.

– Kokouksessa todettiin, että keskusteluja säätiön kanssa jatketaan, Boström sanoo.

Säätiö riippuvainen kaupungin tuesta

Kaupunki ei antanut säätiölle viime vuonna vuosittaista 50 000 euron toimintatukea, ja tukipäätös on myös tältä vuodelta tekemättä. Asiamies Carina Wikman kertoo, että säätiö on hyvin riippuvainen kaupungin tuesta.

– Me olemme saaneet kaupungilta tukea monen vuoden ajan, ja se on ollut aina hyvin ratkaiseva tuki, hän toteaa.

Säätiö on yrittänyt helpottaa tilannettaan etsimällä ulkopuolista rahoitusta, mutta sitä ei ole saatu kasaan riittävästi.

– Kyllä tilanne on aika paha. Jos rahoitusta ei löydy, en tiedä, miten pystymme jatkamaan, Wikman harmittelee.

Rikoskomisario Anders Åforsin mukaan poliisi ei tässä vaiheessa voi kommentoida tarkempia yksityiskohtia, jotka liittyvät epäiltyyn tai itse tapahtuman kulkuun. Hän perustelee asiaa esitutkinnallisilla syillä.

Julkaisemassaan tiedotteessa poliisi kiittää tulleista vihjeistä sekä erityisesti niistä, jotka ovat tulleet valvontakameran julkistamisen jälkeen.