Tuorein kanta-arvio Suomen villisikojen määrästä on tehty tammikuussa 2020.

Sen mukaan villisikakanta olisi pienentynyt kolmanneksella vuoden takaisesta ja villisikoja olisi maassa noin 1 400 yksilöä.

Suomen riistakeskuksen johtava villisika-asiantuntija, riistasuunnittelija Ohto Salo suhtautuu arvioihin kuitenkin varauksella.

– Huippuvuosi oli kaksi vuotta sitten, mutta arviointimenetelmät ovat tarkentuneet siitä. Tarvitsemme otannan useammalta vuodelta ennen kuin voimme tehdä johtopäätöksiä, Salo sanoo.

Hän korostaa myös, että villisian lisääntymiskausi on ollut keväällä, minkä vuoksi niitä on tällä hetkellä todennäköisesti arvioitua enemmän.

Villisian ydinalueita Suomessa ovat perinteisesti olleet Kaakkois-Suomi ja alueet kaakosta itärajaa pitkin kohti Pohjois-Karjalaa sekä Itä-Uusimaa.

Lännessä poikkeuksellisen paljon havaintoja

Tänä kesänä ja alkusyksystä havaintoja on tehty poikkeuksellisen paljon Pohjanmaalla.

Esimerkiksi Närpiön Ylimarkussa on nähty jopa 20 yksilön lauma. Lisäksi havaintoja on tehty muun muassa Korsnäsissä ja Lapväärtissä.

Ainoa kaato Pohjanmaalla on tehty toistaiseksi Moikipäässä parisen viikkoa sitten.

– Pari vuotta on puhuttu, että saa nähdä, koska villisiat tulee. Tänä kesänä niitä on näkynyt niin paljon, että olemme varautuneet siihen, että nyt niitä alkaa tulla oikein kunnolla. Se on ihan uutta täällä Pohjanmaalla, toteaa Maalahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Björklund.

Ohto Salo arvioi, että villisika on levittäytynyt länteen viimeisen 4–5 vuoden aikana.

– Vuosi vuodelta tehdään enemmän havaintoja ja nähdään yksittäisiä laumoja paikoissa, joissa niitä ei ole ennen tavattu. Havainnot tulevat kasvamaan yhä, Salo toteaa.

"Omin sorkin tulleet"

Siitä, mistä villisiat Suomeen tulevat ja miten ne levittäytyvät, löytyy kahta koulukuntaa. Näin myös Pohjanmaalla, missä osa on sitä mieltä, että villisiat ovat kaikki tarhoilta karanneita ja toinen puoli uskoo, että ne ovat vaeltaneet alueelle Venäjältä.

Ohto Salon mukaan väittely on varsin yleinen villisikakeskustelussa. Näyttöä on kuitenkin siitä, että mitä enemmän itärajan kanta on kasvanut, sitä enemmän on tehty havaintoja myös muualla maassa.

– Tokihan villisikoja jonkin verran karkaa tarhoista, mutta kyllä minulla on aika vahva epäilys siitä, että ne ovat ihan omin sorkin tulleet. Puheet siitä, että ne kaikki olisivat tarhakarkureita ovat hiljentyneet sen jälkeen kun Kaakkois-Suomessa on siirrytty satapäisistä villisikamääristä tuhatpäisiin määriin.

Tokihan villisikoja jonkin verran karkaa tarhoista, mutta kyllä minulla on aika vahva epäilys siitä, että ne ovat ihan omin sorkin tulleet. Ohto Salo

Suomessa on tänä vuonna aloitettu villisikojen pannoitus niiden liikkumisen seuraamiseksi. Ensimmäiset siat saatiin pannoitettua kesäkuussa.

– Pannoituksen avulla saamme todistettua tietoa siitä, miten paljon villisiat liikkuvat. Tätä on tehty muualla Euroopassa ja on selvinnyt, että ne voivat liikkua satoja kilometrejä. Eli ei ole mahdotonta, että villisika vaeltaa vuoden aikana kaakosta Pohjanmaalle, Salo sanoo.

Lue seuraavaksi: Ensimmäinen Suomessa pannoitettu villisika paineli heti Venäjälle – vaarallinen sikarutto voisi tuhota Suomen sikatalouden

Taudit riskinä

Villisikaa seurataan ja sen metsästämistä kannustetaan monesta syystä. Päälimmäisenä on pelko afrikkalaisesta sikarutosta, joka levitessään maatiloille, voi aiheuttaa mittavat tappiot ja pahimmassa tapauksessa pysäyttää sianlihan viennin koko maassa.

Toistaiseksi sikaruttoa ei ole Suomessa tavattu.

– Villisiassa voi olla kauhea määrä kaikenlaisia tauteja muihin riistaeläimiin verrattuna. Metsästäjän kannalta merkittävä riski afrikkalaisen sikaruton lisäksi on trikiini. Se on lihasloinen, joka tarttuu ihmiseen kypsentämättömästä tai huonosti kypsennetystä lihasta, Salo toteaa.

Ruokavirasto tutkii villisikojen levittämiä tauteja, ja maksaa metsästäjille palkkioita näytteiden lähettämisestä.

Sen lisäksi Suomen sikayrittäjät maksaa vielä metsästysseuroille satasen päälle jokaisesta kaadetusta villisiasta, josta on lähetetty näyte Ruokavirastolle.

– Villisiat aiheuttavat paljon vahinkoa esimerkiksi Ruotsissa, jossa kanta on suuri Suomeen verrattuna. Laumat ovat vaarallisia liikenteelle ja ne tonkivat ja syövät myös viljapeltoja, kertoo eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikön johtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta.

"Kaadetaan heti"

Pohjalaisalueiden riistayhdistykset ovat sitoutuneet pitämään alueen vapaana villisioista. Maalahdessa Janne Björklund on jo ohjeistanut metsästäjiä alkavaa hirvenmetsästyskautta varten.

– Kaikkia on informoitu siitä, että kun hirvenmetsästys alkaa ja villisika tulee vastaan, se kaadetaan heti pois. Uskon, että hirviporukat tulevat näkemään villisikoja tänä syksynä. Saamme siitä uutta tilastoa sitä myötä, sanoo Björklund.

Kaikkia on informoitu siitä, että kun hirvenmetsästys alkaa ja villisika tulee vastaan, se kaadetaan heti pois. Janne Björklund

Ohto Salo toivoo, ettei pannoitettuja sikoja ammuttaisi, joskin metsästystilanteessa panta voi olla vaikea huomata.

Hän muistuttaa myös, että villisian metsästyksessä on hyvä muistaa tervehenkinen kunnioitus mahdollisesti aggressiivisesti käyttäytyvää eläintä kohtaan. Suomessa voi törmätä suuriin villisikoihin, jotka painavat yli 100 tai jopa yli 200 kiloa.

– Kokemukseni perusteella nuoret urosvillisiat voivat olla niitä vaarallisimpia. Ne ovat noin 80-kiloisia ja saattavat käyttäytyä luonnostaan uhmakkaasti kuten nuoret miehet. Villisian torahampaat ovat melko terävät ja se juoksee aikuisen miehen nivusten korkeudella. Kun se siitä tökkäsee ylöspäin, niin jokainen voi kuvitella, mitä siitä seuraa, Salo sanoo.

Salo on itse kokenut läheltä piti -tilanteita villisikoja metsästäessään.

Erään reissun jälkeen piti kaivella laatikoista uusia kalsareita käyttöön. Villisika reagoi koiran haukkuun ja lähti kuusitaimikosta suoraan kohti Saloa. Passissa ollut kaveri kuitenkin pelasti tilanteen. Tavallisissa olosuhteissa Salo ei pidä villisikaa erityisen vaarallisena.

– Villisika on arka ja väistää yleensä ihmistä ennen kuin siitä havaintoa saa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että villisian vaarallisuus liittyy usein siihen, että se on haavoittunut metsästystilanteessa tai auton töytäisemänä.

Aiheesta voi keskustella 17.9. kello 23.00 saakka

Lue seuraavaksi:

Villisiat muuttumassa uhkarohkeiksi – leviävät kaupunkeihin ja voivat olla vaarallisempia kuin susi tai karhu

Karhuluvat hupenevat Kainuussa vauhdilla – aamun jahdissa Sotkamossa karhu vaihtui villisiaksi

Keski-Pohjanmaalla toimivat sähköyhtiöt ovat nostaneet selvästi varautumistaan voimakkaan ja poikkeuksellisen pitkäkestoisen syysmyrskyn varalle.

Ilmatieteen laitos on ennustanut pohjoistuulen puhaltavan myrskypuuskissa Keski-Pohjanmaan maa-alueilla keskiyöstä lähtien.

Sähköyhtiö Verkko-Korpelassa ja Kokkolan Energiaverkoissa myrskyn pitkä kesto huolettaa.

– Myräkän on arvioitu kestävän alueella 12–18 tuntia. Näin Ilmatieteen laitos meille ennakoi. Se on pitkä aika pohjoistuulta puille, pohtii Verkko-Korpelan toimitusjohtaja Joni Jääskeläinen.

Puustovahinkoja ennakoidaan tulevan laajalti, koska maa on märkä ja puissa vielä lehdet, eivätkä juuret sido maahan yhtä hyvin kuin talvella.

Myös pohjoisesta puhaltavan tuulen arvioidaan kaatavan puita herkemmin.

Katkoja luvassa

Keskipohjalainen sähköyhtiö Verkko-Korpela on kutsunut valmiuteen kolmikertaisen määrän asennus- ja valvomotyöntekijöitä.

Myös 20 000 asiakkaalle sähköä tuottava Kokkolan Energiaverkot moninkertaistaa varautumisensa: vähintään kymmenen työntekijää on valmiina töihin tarvittaessa.

– Tilanteessa nähtiin tarpeelliseksi moninkertaistaa päivystysväki, koska myrsky voi kestää Kokkolassa tavallista pidempään, keskiviikkoillasta torstaipäivään, kertoo liiketoimintapäällikkö Veli-Pekka Kinnunen.

Verkko-Korpelan toimitusjohtaja kehottaa varautumaan sähkökatkoihin, myös pidempiin.

– Ainakin parin tunnin katkoja voi tulla. Myrskypuuskien ja sateiden keskelle ei voi työntekijöitä lähettää. Ennen korjaustöitä joudutaan odottamaan, että pahin myräkkä on ohi, sanoo Jääskeläinen.

Kokkolan Energiaverkot on valmistautunut myrskyyn myös varaamalla konekalustoa käyttöönsä. Kalustolla tarvitaan muun muassa puiden raivaamiseen ja pylväiden vaihtamiseen.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos kehottaa varautumaan tulviin, sähkökatkoihin ja tuulituhoihin.

Lue myös:

Sähköyhtiö: Lähestyvän syysmyrskyn tuulen suunta on poikkeuksellinen – Keski-Suomessa haja-asutusalueilla on syytä varautua pitkiinkin sähkökatkoihin

12 vuotta sitten tapahtuneen Kauhajoen koulusurman uhrien omaiset ovat käyneet oikeutta uhrien puolesta vuosikausia.

Heidän mielestään veriteko olisi voitu estää, jos ammattikorkeakoulun opiskelija Matti Saarelta olisi otettu käsiase pois, kun poliisille selvisi, että tämä oli ladannut nettiin esimerkiksi arveluttavia ampumavideoita.

Hän istui poliisin pakeilla koulusurmaa edeltävänä päivänä kuultavana, mutta sai pitää aseensa.

Käräjä- ja hovioikeus päätyivät aikoinaan eri linjoille omaisten kanssa. Myös korkein oikeus kielsi omaisilta valittamisluvan.

Omaiset kantelivat korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Heidän mielestään Suomen valtio rikkoi poliisin laiminlyöntien vuoksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään.

– Omaiset halusivat koeponnistaa, onko Suomi oikeusvaltio vai ei. Kun Suomen valtion organisaatio arvioi Suomen valtion vastuita, niin onhan siinä pikkuisen pukki kaalimaan vartijana, toteaa omaisten asianajaja Esa Puranen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on ollut arvioitavana, onko Suomi vastuussa ihmisoikeusloukkauksesta.

– Ratkaisu tulee torstaina joka tapauksessa ja, joko niin, että Suomi ei ole vastuussa, että ihmishenget on menetetty tai sitten Suomen todetaan rikkoneen ihmisoikeussopimusta. Se ei ole mikään pikkuasia, koska Suomi on lyönyt aika näyttävästi siihen rumpuun, missä lukee oikeusvaltio, Puranen sanoo.

Suomi on saanut kerran aikaisemmin langettavan tuomion ihmisoikeussopimuksen toisen artiklan rikkomisesta. 2019 annettu tuomio koski kuolleeksi epäiltyä irakilaismiestä, jonka Suomi oli käännyttänyt ja palauttanut Irakiin talvella 2017. Sittemmin tapauksessa on epäilty rikosta, jonka tutkinta on edelleen kesken.

"Olen katkeroitunut"

Kauhavalaisen Taina Rantalan tytär Niina kuoli 23.9.2008 luoteihin, kun Saari astui Kauhajoella sijaitsevan ammattikorkeakoulun luokkaan kesken kokeen teon ja aloitti ampumisen.

Iskussa kuoli yhdeksän opiskelijaa, opettaja ja ampuja itse.

Rantala odottaa EIT:in päätöstä ristiriitaisin tuntein ja sanoo kahdeksan vuoden odottelun olleen kohtuutonta.

– Tässä on löyhässä hirressä jännitetty, pelätty, odotettu, toivottu ja rukoiltu, Rantala miettii.

Tapauksen vieminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti oli ajatuksissa jo, kun myös hovioikeus päätyi eri linjoille omaisten kanssa.

Vaasan hovioikeuden mukaan tekijän puhuttelun hoitanut komisario teki virhearvion, kun ei ottanut häneltä väliaikaisesti asetta pois, vaikka oli tietoinen netissä julkaistuista ampumavideoista ja teksteistä ja kuvista, jotka ihannoivat koulusurmia.

Poliisi sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hovioikeus ei kuitenkaan katsonut, että olisi ollut perusteltua syytä epäillä, että Saari itse tekisi koulusurman.

Omaiset vaativat rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksista.

Taina Rantala huokaa syvään miettiessään, mitä huominen tuo tullessaan. Jos EIT katsoo, ettei Suomi ole syyllistynyt ihmisoikeusrikkomukseen, päätöksen kanssa on Rantalan mukaan vaan sitten elettävä.

– Olen katkeroitunut ja usko Suomeen oikeusvaltiona on jo mennyt.

Entä, jos Suomen todetaan syyllistyneen ihmisoikeusrikkomukseen?

– Silloin tunnen äitinä, että olen todella iloinen Niinan puolesta. Hänen elämänsä merkitsi muillekin jotakin kuin vain meille vanhemmille, sisaruksille, isovanhemmille ja kaikille läheisille. Että tämän ihmisen elämä ei ollut arvotonta, ja, että Suomen oikeuslaitoksessa on menetelty väärin, Rantala sanoo.

Surutyö voi vihdoin alkaa

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin ei voi muuttaa tai kumota kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimien päätöksiä. Mutta jos jäsenvaltio on rikkonut ihmisoikeuksia, se voidaan määrätä maksamaan korvauksia eli hyvityksiä ihmisoikeusloukkauksesta.

Kauhajoen uhrien omaisten apuna lakiasioissa on myös juristi Annina Heikkilä.. Hän kertoo, että kukin omainen on esittänyt EIT:ille 45 000 euron vaatimuksen.

– Jokin summa on laitettava, mutta tosiasiassahan ei omaisten kärsimykselle pysty antamaan mitään taloudellista määrettä.

Taina Rantala kertoo, että koulusurman uhrien omaisilta on kulunut suuret summat rahaa 12 vuoden aikana oikeudenkäyntikuluihin. Monella on terveys ja työkyky mennyt. Rantala itse ei ole kyennyt töihin enää kohtalokkaan päivän jälkeen.

Rantala ja Puranen ovat tyytyväisiä, että torstai 17.9. tuo vihdoin pitkälle tielle pisteen. Taina Rantalalle piste on myös alku.

– Olen jo vuosia sitten sanonut, että kun EIT:in päätös tulee, voin aloittaa vihdoin varsinaisen surutyöni, ja sydämessäni on tieto, että minä ja muut omaiset olemme kaikkemme tehneet lapsiemme puolesta.

Lue seuraavaksi:

Taina Rantalan tytär kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa 11 vuotta sitten – äidin mieltä piinaavat yhä monet kysymykset

Syyllisyys painaa hengenvaarasta selvinneitä – Kauhajoen koulusurmassa kaikki läheiset ystävänsä menettänyt: ”Olen paennut sitä päivää kohta 10 vuotta”

Kymmenen vuotta sitten Suomi-sydän pysähtyi kahdesti Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien myötä – Tutkija: Nykyään toimimme paremmin, mutta parantaa voi

Suomi on syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen Kauhajoen koulusurmaa edeltäneissä tapahtumissa, toteaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). EIT:n mukaan Suomen viranomaiset epäonnistuivat varotoimenpiteissä suojella koulusurman uhreja.

Äänin 6-1 tuomioistuin katsoo, että Suomi on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa numero 2, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään. Tuomio koskee toimenpiteitä ennen koulusurmaa. Sen sijaan tuomioistuin katsoi yksimielisesti, että tapauksen tutkinnassa ei ilmennyt rikkomusta.

Lue seuraavaksi: Kauhajoen koulusurman uhrien omaisten vuosikausia kestänyt oikeustaistelu saa päätepisteensä: "Voin aloittaa vihdoin varsinaisen surutyön"

Vaasan hovioikeus tuomitsi tekijää edellisenä päivänä puhuttaneen komisarion varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun hän ei ottanut tekijältä väliaikaisesti asetta pois. Omaiset vaativat rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksista. Korkein oikeus ei myöntänyt heille valituslupaa.

Ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että viranomaiset eivät voineet tietää uhreja koskevasta välittömästä uhasta. Aseen takavarikointi olisi ollut kuitenkin järkevä ja lain sallima varotoimenpide, ja sen tekemättä jättäminen rikkoi huolellisuusvelvoitetta.

Suomen valtio määrätään maksamaan korvauksia jokaiselle perheelle 30 000 euroa ja lisäksi prosessiin koituneita kuluja vajaat 7000 euroa perhettä kohti.

Omaisten asianajaja: iso kolaus Suomelle

Omaisten asianajaja Esa Puranen on huojentunut päätöksestä. Hän uskoo, että päätös herättää kritiikkiä ja keskustelua valtion toimista. Purasen mukaan suomalainen oikeuslaitos ei pystynyt tunnistamaan ihmisoikeuden loukkausta.

– EIT ratkaisee ihmisoikeuskysymyksen kansalainen vastaan valtio. Se oli sata nolla, ei ole kahta puhetta.

Puranen arvioi, että tämänpäiväinen tuomio on iso kolaus Suomelle oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Omaiset kantelivat korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, eli tapauksen käsittely on kestänyt kahdeksan vuotta.

Menehtyneen tytön äiti: pitkä, raskas matka

Tyttärensä koulusurmassa menettänyt Taina Rantala puhkesi itkuun, kun päätös tuli. Tunne oli epätodellinen.

– Valtava helpotus, aivan käsittämättömän suuri helpotus, että me ollaan voitettu. Ja kiitollisuus siitä, että on olemassa viisaita ja inhimillisiä tuomareita.

Hän kokee, että päätöksen myötä heille vanhempina ja puolisoina on annettu ihmisarvo, puhumattakaan uhreista. Rantalan mielestä tuomio vahvistaa, että valtio on menetellyt väärin.

– Kyllä tämä voitto on. Mutta pitkä matka, raskas matka.

Hän kokee, että nyt vasta elämässä voi alkaa uusi ajanjakso, jossa voi unohtaa vihan, katkeruuden ja epätoivon. Saa keskittyä suremaan tytärtä.

– Ei tarvitse enää odottaa jostakin vastausta ja kokea sitä tunnetta, että meiltä vaan tenavat vietiin ja kukaan ei ota vastuuta mistään. Tämä on nyt se piste asian päälle.

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut laajassa rahanpesujutussa tärkeänä ulkomaanlinkkinä pidetyn virolaismiehen 2 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Jo aiemmin samat tapaukset ovat tuoneet tuomion neljälle miehelle. Tuolloin suomalainen päätekijä sai hänkin 2 vuotta ja 10 kuukautta vankeutta. Muut kolme miestä saivat ehdollista. Heistä kaksi on Toholammilta.

Neljä miestä tuomittiin miljoonien eurojen rahanpesujutussa: päätekijälle lähes 3 vuotta vankeutta, yksi tuomituista on kunnanvaltuutettu

Virolaismiehen tuomio tulee törkeästä rahanpesusta ja yllytyksestä törkeään rahanpesuun. Syytekohtia oli kolme, niistä yksi hylättiin. Hylätyssä jutussa oli kyse Lappeenrannassa vuosi sitten tehdystä törkeästä rahanpesusta, jonka avulla saatu runsas 45 000 euroa on jäänyt kateisiin.

Käräjiä istuttiin elokuun lopussa:

Miljoonien rahanpesujutun käsittely jatkuu Kokkolassa – nyt syytettynä on tärkeänä linkkinä ulkomaille pidetty virolaismies

Rikoksissa liikuteltiin kaikkiaan noin 4,3 miljoonan euron summaa. Virolaismies tuomittiin törkeästä rahanpesusta pienemmässä jutussa, jossa noin 310 000 euroa saatiin ohjattua saksalaisyritykseltä suomalaistilille väärän tilinumeron avulla.

Mies myönsi oikeudessa avunannon rahanpesuun tässä jutussa. Muut syytekohdat hän kiisti.

Hänet tuomittiin myös yllytyksestä törkeään rahanpesuun tapauksessa, jossa siirrettiin neljä miljoonaa euroa toholampilaisen yrityksen tilin kautta. Vajaat 800 000 euroa ehdittiin siirtää eteenpäin, ennen kuin tili jäädytettiin.

Rahat olivat peräisin Luxemburgista. Hotelliyhtiön työntekijän sähköposti oli hakkeroitu, ja sitä kautta saatu lähetettyä hotellin omistajayhtiölle väärä toimeksianto.

Ei näyttöä palkkion saamisesta 4 miljoonan tapauksessa

Tuomittu kiisti tienneensä mitään toholampilaisesta yrityksestä. Käräjäoikeuden mukaan on kuitenkin näyttöä siitä, että tuomittu on keskustellut tilin käytöstä rahojen välittämiseen palkkiota vastaan samoin kuin pienemmässä tapauksessa.

Mies on oikeuden mukaan toiminut asiassa "priimusmoottorina", ollut aktiivinen toholampilaisyrityksen tilin käyttöön saamisessa rahanpesua varten, saanut haltuunsa pankkitunnukset ja luvannut palkkiota tilin käyttämisestä.

Sen sijaan käräjäoikeus ei saanut näyttöä siitä, että mies olisi itse saanut palkkiota tilille tulleista, rikoksella hankituista rahoista.

Ei ole myöskään näytetty, että tilille olisi sovittu tulevan 4 miljoonaa euroa. Tuomitun tahallisuus kattaa siis vain etukäteen tiedossa olleen 400 000 euron summan.

Myös aiemmassa oikeudenkäynnissä syytetyt sanoivat, että sovittu oli 400 000 euron siirtymisestä ja 4 miljoonan ilmaantuminen tilille oli yllätys.

Törkeästä rahanpesusta vaaditaan vuosia vankeutta – syytetyt sanovat, että 4 miljoonan tulo tilille oli täysi yllätys

Rikoslain mukaan taivuttamisesta rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen tuomitaan yllytyksestä. Palkkaaminen on yksi yllytyksen tekotavoista.

Lisäksi mies tuomittiin korvaamaan yhteisvastuullisesti runsaat 300 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja.

Mies on ollut vangittuna toukokuusta asti.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Finnair lopettaa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle pian alkavan talvikauden päätteeksi.

Yhtiö lentää lokakuusta maaliskuuhun kestävällä talvikaudella joitakin viikkovuoroja viidelle maakuntalentokentälle: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Sen jälkeen kaupalliset lennot näihin kaupunkeihin loppuvat yhtiön osalta kokonaan. Talvikausi päätyy 27. maaliskuuta ensi vuonna.

Taustalla Suomen sisäisten lentojen lopettamiseen on koronapandemia ja matkustusrajoitukset, joiden takia Finnair on joutunut sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti. Yhtiö lentää lokakuussa noin 70-80 lentoa päivässä viimevuotisen yli 350 päivittäisen lennon sijaan.

Lennot mainittuihin kaupunkeihin lopetettiin huhtikuussa koronaepidemian seurauksena. Reitit olivat Finnairin mukaan kannattavuudeltaan haasteellisia kuitenkin jo ennen koronapandemiaa.

Maakuntakenttien lentojen turvaamiseksi on esitetty ostopalvelumallia. Joensuun, Kemin, Kajaanin, Jyväskylän, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit, maakuntaliitot, kauppakamarit sekä kuusi maakuntaa ovat neuvotelleet maakuntalennoista kesän aikana useiden lentoyhtiöiden kanssa.

"Vientiteollisuus tarvitsee lentoyhteyksiä"

Finnairin mukaan jäljelle jäävät talvikauden kotimaan lennot on suunniteltu erityisesti matkailuteollisuuden ja vientiyritysten tarpeisiin.

– Nämä lennot mahdollistavat joitakin yhteyksiä tulevan talvikauden aikana, samalla kun maakuntalentojen tulevaisuutta pohtiva työryhmä etsii vaihtoehtoja alueiden saavutettavuuteen, sanoo Finnairin myyntijohtaja Mikko Turtiainen tiedotteessa.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg ottaa Finnairin päätöksen ilolla vastaan.

– Paras uutinen on se, että koronan pysäyttämä liikenne pääsee uudelleen vauhtiin Kokkola-Pietarsaaren kentältä. Se on todella iso ja positiivinen asia meidän vientiteollisuudelle, huokaa Sandberg.

Lentojen jatkuminen Kajaanissa lähes kahdeksan kuukautta kestäneen lentomotin jälkeen on kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan helpotus.

– Lennot on turvattu vuoden 2021 loppuun saakka. Sillä on iso merkitys, koska lentomotti on ikävä. Se antaa viestin, ettei tänne pääse eikä täältä pääse lentämällä.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen toteaa, että nyt Kainuusta pitää lentää paljon, etteivät lennot lopu uudelleen vuoden 2021 lopussa valtion tukien päättyessä.

– Kyllähän Finnair taitaa julkisuudessa vähän taktikoida, sillä emme ole nyt puoleen vuoteen sinne ruikuttamassa ja tilanne rauhoittuu näiden viiden paikkakunnan osalta, Malinen sanoo.

Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisanen sanoo, että Finnairin päätös lentojen palauttamisesta on merkittävä seutukuntien elinkeinoelämän kannalta, sillä ne ovat olleet seitsemän kuukautta ilman lentoja.

– Tämä on seutukunnalle iso asia, että löytyi sellainen ratkaisu. Olo on tällä hetkellä aika huojentunut, että Finnair on luvannut liikennöidä talvikauden ajan. Nämä päätökset luovat näkymää siihen, että meidän vientiteollisuuden halutaan elpyvän mahdollisimman nopeasti. Ja vientiteollisuus tarvitsee nyt lentoyhteyksiä, Moisanen sanoo.

Valtio rientää apuun tarjoamalla väliaikaista koronatukea maakuntalennoille

Valtio aikoo tukea maakuntakenttien lentoliikennettä maaliskuun jälkeen, jolloin Finnair lopettaa liikennöinnin.

Liikenne- ja viestintäministeriön alueiden lentoliikennettä selvittänyt työryhmä esittää, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka. Kyse on tilapäisratkaisusta.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto on uutiseen tyytyväinen, sillä hän pitää välttämättömänä, että Jyväskylän kaltaiseen kasvavaan kaupunkiin pääsee lentämällä.

– Lentoyhteys laittaa kaupungin kartalle: täältä täytyy päästä lentokoneella ja tänne täytyy päästä lentokoneella. Meidän kansainväliset yritykset ja oppilaitokset tarvitsevat lentoyhteyden. Me teemme kaikkemme, että jatkossa lentoyhteys on pysyvä.

Liikenneministeriön työryhmä katsoo, että ensi vuoden loppuun asti voimassa oleva tilapäisratkaisu tarjoaisi aikaa kehittää pidemmän aikavälin ratkaisuja.

– On tärkeää, että lentoliikenne turvataan koko maassa, myös poikkeusoloissa. Lentoliikennettä tulee kuitenkin kehittää pitkäjänteisesti ja kestävästi toiminnan tehokkuuden ja ympäristön ja ilmaston näkökulmasta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotteessa.

Finnair aloitti elokuussa yt-neuvottelut, joiden piirissä on Suomessa noin 2 800 työntekijää. Vähennystarpeeksi yhtiö ilmoitti noin tuhat työpaikkaa.

Lue lisää:

Maakuntakentille etsitään pelastusta ostopalvelusta – valtiolta toivotaan 20 miljoonan takausta

Finnair vähentää arviolta 1 000 työpaikkaa – toimitusjohtaja Topi Manner: "Lentoliikenteen toipuminen kestää vuosia"

Analyysi: Kaikki maailman lentoyhtiöt sakkaavat nyt pahasti – Lentobisneksessä on historian kovimmat paikat koronan vuoksi

Kotimaan lentomatkustus ei ehkä palaa lainkaan koronaa edeltäviin määriin – liikemiehille taksilentoja

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomi rikkoi ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, oikeutta elämään, kun viranomaiset epäonnistuivat suojelemaan etukäteen Kauhajoen koulusurman uhreja.

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin pitää ratkaisua poikkeuksellisena ja kehitysaskeleena kohti uutta standardia ihmiselämän suojelemisen velvollisuudesta.

Lue seuraavaksi: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Suomen valtio epäonnistui Kauhajoen koulusurman uhrien suojelemisessa – omaiset helpottuneita vuosia odotettuun päätökseen

Valtio on Scheininin mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että yhteiskunnassa ei esiinny sellaista yksilöiden välistä kuolemiin johtavaa väkivaltaa, joka olisi valtion toimilla estettävissä.

– Tähän asti EIT:n tulkinnan lähtökohtana on ollut välitön päällekaatuva uhka väkivallasta toiselle, jolloin valtiolla on velvollisuus antaa esimerkiksi poliisisuojaa, vartiointia tai valvontaa potentiaalisille uhreille.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Suomen loukanneen ihmisoikeuksia, koska poliisi ei ottanut tulevalta kouluampujalta asetta pois, vaikka oli aihetta epäillä, että tekijä voisi käyttää asetta toisten ihmisten surmaamiseen tai vahingoittamiseen. Koulusurman tutkimisesta Suomi puolestaan sai puhtaat paperit.

Sisäministeri Maria Ohisalo twiittasi iltapäivällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Kauhajoki-päätöksestä. Ohisalon mukaan asia on vakava, ja päätökseen perehdytään huolella.

Välittömän uhan rinnalle lievempi uhka

Scheinin tulkitsee EIT:n näkemystä niin, että nyt välittömän uhan rinnalle tulkintaan tuli myös lievempi uhka ja mahdollinen riski.

– Pidän selvänä, että tästä tulee uusi eurooppalainen standardi, milloin poliisin pitää käyttää sellaista keinoa kuin aseen poisotto. Uusi standardi kevyempien väkivallan uhkan tilanteiden varalle, hän sanoo.

Hän uskoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu synnyttää Suomessa keskustelua, mutta ei johda lainsäädännöllisiin muutoksiin.

– EIT ei pistänyt tapahtunutta yhden ihmisen syyksi, vaan vika on ohjeistuksessa. Näkisin, että tämä järjestyisi sisäministeriön tai poliisin sisäisellä uudella ohjeistuksella, jossa asetetaan herkempi kynnys ottaa henkilöltä ase pois silloin, kun tulee tieto lievemmästä väkivallan uhasta.

Sellaiseksi ihmisoikeusprofessorin mielestä riittäisi vaikka kaveripiiriltä tai muuta kautta tietoon tullut henkilön viehtymys koulusurmavideoihin.

Professori ei suosittele vaatimaan asian uutta käsittelyä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi äänin 6-1, että Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa numero 2, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään.

Ihmisoikeustuomioistuin käsittelee valtaosan tapauksista seitsemän tuomarin jaostossa. Jos valtio tai valittaja ei ole tyytyväinen, se voi vaatia, että asia viedään 17 tuomarin suureen jaostoon.

Sinne pääsy on harkintavallan alla.

Ihmisoikeusprofessorin mielestä Suomen valtion ei kannattaisi hakea suuren jaoston ratkaisua., koska EIT:n päätös oli lähes yksimielinen ja myös päätöksenteossa mukana ollut suomalainen tuomari oli tekemässä langettavaa päätöstä.

Hänen mukaansa ainoastaan brittiläinen tuomari oli sitä mieltä, että arvioinnissa olisi pitänyt pysyttäytyä perinteisessä välittömässä ja päällekaatuvassa todennetussa uhassa, eikä vain potentiaalisessa riskissä, joka voidaan kevyemmin keinoin neutralisoida.

Hän pitää hyvänä, että ihmisoikeustuomioistuin on ottanut nyt askeleen asettaa valtioille velvoitteen jo lievemmän riskin tapauksissa tehdä kevyitä suojaamistoimia ilman, että tarvitaan raskasta poliisivartiointia kaikille potentiaalisille uhreille.

– Aseen pois ottaminen on niin paljon kevyempi keino, että on ehkä hyvä, että siihen tulee lievempi kynnys.

Laihialaisen Jarkko Lehtimäen omakotitalon pihassa käy myllerrys. Pannuhuoneessa vanhan punaisen öljykattilan putket on jo rälläköity poikki. Ulkona miehet häärivät ison poran ympärillä, joka jyrskyttää kaivoa maalämpöputkelle.

Samanlainen myllerrys käy nyt sadoissa pientalopihoissa ympäri Suomen.

Kustannusarvio yli 200-neliöisen omakotitalon maalämpöjärjestelmälle on noin 20 000 euroa. Tarjousten hintahaitari oli jopa 5 000 euroa.

Kallistahan se on, Lehtimäki myöntää. Remontti oli kuitenkin edessä, ennemmin tai myöhemmin.

– Ei ole varaa öljyyn, kun ei tiedä, mikä sen hinta tulee jakossa olemaan. Tällä hetkellä se on halpaa, mutta kukaan ei tiedä, mitä hinta on viiden vuoden päästä. Se voi olla niin kallista, että pitää laittaa talon yläkerta kiinni.

Laihialaisperheessä kisa lämmitysratkaisusta käytiin lopulta maalämmön ja ilma-vesilämpöpumpun välillä. Maalämmöllä eurot saadaan kuitenkin isossa talossa paremmin hyötykäyttöön.

– Tietääpä, miksi aamulla lähtee töihin, Lehtimäki lohkaisee.

Lue seuraavaksi: "Haluaisin olla ekologisempi, mutta en pysty" – Miia Laitinen lämmittää taloaan öljyllä ja potee siitä huonoa omaatuntoa

Valtion tuki vauhdittaa

Lämmitysjärjestelmän muutoksia vauhdittaa valtion myöntämä tuki. Avustusten hakuaika alkoi syyskuussa.

Tukea myöntää Pirkanmaan Ely-keskus, joka ruuhkautui öljylämmittäjien hakemuksista heti ensimmäisten päivien aikana. Viikossa hakemuksensa oli jättänyt jo yli tuhat remontoijaa. Eniten hakijoita kiinnosti maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu.

– Alkuvaihehan on ollut tosi hurja. Meille on tullut satoja hakemuksia ensimmäisinä päivinä. Tähän vaikuttaa se, että tukea on pystynyt hakemaan tehtyihin töihin takautuvasti, sanoo ympäristöasioiden ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä.

Nykytahdilla hakemusten käsittely kestää viikkoja. Osa hakemuksista jäi jonoon, kun niistä puuttui esimerkiksi puolison valtakirjoja.

Parhaimillaan voi saada 4000 euron avustuksen, kun öljylämmityksen vaihtaa maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön. Pienemmän tuen eli 2500 euroa saa , jos lämmitys vaihtuu muuhun ei-fossiiliseen lämmitysmuotoon.

Hakemuksissa maalämmön kustannusarviot ovat olleet 7 000–28 000 euroa.

Myös Jarkko Lehtimäki on tietoinen tuesta. Hakemus Elyyn lähtee heti kun valtakirjat on hoidettu ja kiireisimmät asiat antavat myöden.

– Mielellään otetaan eurot vastaan. Olisimme remontoineet ilman tukeakin, mutta erittäin tervetullut 4000 euroa.

Tarkat ehdot avustukseen

Hakemustulvasta huolimatta Elyn rahaa kyllä riittää: Sitä on varattu lähes 30 miljoonaa 10 000 remontoijalle.

Tuen saajaksi kelpaa, jos remontti on tehty kesäkuun 1. päivän jälkeen. Tuki maksetaan kuitenkin vasta päätöksen jälkeen kuitteja vastaan.

Ehtojen mukaan remonttikohteen pitää olla vakituisessa asuinkäytössä. Pientalojen lisäksi myös asuntoyhtiömuotoinen paritalo tai pientalo voi saada tukea, jos sen lämmitys on yhtiön säännöissä sälytetty osakkaan vastuulle.

– Toki vain yksi avustus yhtä ölljylämmityskattilaa kohden, Heikkilä muistuttaa.

Aina vanhasta öljykattilasta ei tarvitse kokonaan luopua. Jos vanhassa kattilassa on kaksoispolttomahdollisuus, sen voi myös jättää varalämmönlähteeksi puunpolttoon. Tärkeintä on, että kattilasta on purettu pois koko öljylämmitysjärjestelmä eli öljypolttimo, -putkisto ja -säiliö.

Arvioiden mukaan suomalaisilla on käytössä vielä noin 130 000 öljykattilaa, joista lupumisessa kestää vuosia. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on fossiilisesta öljystä vapaa vuoteen 2030 mennessä.

Aiheesta voi keskustella 20. syyskuuta 2020 klo 23.00 asti

Lue seuraavaksi: Pientalojen öljypannut halutaan korvata kestävämmillä lämmitysmuodoilla – kiinteistönomistajille luvassa jopa 4 000 euron tuki

Aila-myrskyn aiheuttamia vahinkoja on kartoitettu eri puolella Suomea niin pihapiireissä, mökeissä kuin metsissäkin. Puhelimet ovat soineet vakuutusyhtiöissä tiuhaan, mutta ensiarvio on, että vahingot jäivät ennakoitua pienemmiksi.

– Lievempi kuin mitä arvioitiin ja toipuminen ollut nopeampaa kuin aikaisemmin. Esimerkiksi sähkökatkoja on saatu nopeammin paikattua. Ehkä tähän on varauduttu aikaisempia myräköitä paremmin, sanoo johtaja Markus Uimonen Pohjola Vakuutuksesta.

Tarkkoja euromääriä ei vielä vakuutusyhtiöistä rohjeta heittää, sillä metsävahinkoja ei ole vielä tarkkaan kartoitettu ja moni pääsee vasta viikonloppuna tarkistamaan mökkiensä kunnon.

– Joka tapauksessa miljoonaluokkaan mennään, mutta sitä kuinka isoksi tämä nousee on vaikea ennakoida. Metsävahingot näyttelee myrskyissä isoa osaa ja niitä vahinkoilmoituksia on saatu toistaiseksi hyvin vähän, sanoo LähiTapiolan korvauspäällikkö Jussi Korpelainen.

Edellisiin myrskyihin vertailemalla kokonaisuus alkaa hahmottua.

– Arvioisin, että lasku Aila-myrskystä on vähän isompi kuin Aapeli-myrskyssä 2019, mutta pienempi kuin Kiira-myrskyssä 2017. Kyllähän tässä puhutaan silloin kymmenistä miljoonista kuitenkin mitä kokonaisuudessa maksellaan, sanoo korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen If Vahinkovakuutuksesta.

"Trampoliineja on nähty lentävän"

Eniten yhteydenottoja vakuutusyhtiöt ovat saaneet Suomen länsirannikon kunnista ja kaupungeista Kokkolan, Rauman, Porin, Vaasan ja Turun seutuvilta eli alueilta mihin myrsky vahvimpana osui.

– Isoimmat vahingot ovat tulleet rakennuksille, kun puita on kaatunut kiinteistöjen pihoille ja taloja päin. Kevyempiä pressutelttoja eli autotalleja ja trampoliineja on nähty lentävän. Veneitä on mennyt kivikkoon ja puita on kaatunut myös ajoneuvojen päälle, luettelee If:n Virtanen päivän vahinkoilmoitussaldoa.

Kiinteistöjen ja ajoneuvojen myrskyvahingoista ei ole erillistä tilastoa, mutta kaatuneista puista maksetuista myrskykorvauksista löytyy.

Metsätuhoissa jäädään kauas pahimmista

Suomen metsäkeskuksen eri alueiden myrskytuhovastaavat ovat ehtineet kartoittaa alustavasti metsävahinkojen suuruutta.

– Kovimmat tuulet ovat painottuneet Suomen länsirannikolle. Suurimmat puustovauriot ovat rannikkokunnissa ja Vaasan seudulla. Muualla puita on kaatunut hajanaisesti siellä täällä, sanoo valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Tämän hetkisen arvion mukaan puuta on kaatunut 300 000-700 000 kuutiota 10 miljoonan hehtaarin alueella.

– Todenäköisesti puustovauriot ovat samaa luokkaa kuin Päivö-myrskyssä kesäkuun lopussa. Nyt ne yhtenäiset tuhoalueet vain painottuvat rannikolle ja Vaasa-Kokkola alueelle, Niskanen sanoo.

Päivö-myrskyn puustovaurioiksi arvioitiin 20 miljoonaa euroa. Metsävakuutus on kuitenkin vain noin puolella metsäomistajista ja korvauksiakin saa vain isommista yhtenäisemmistä alueista. Yksittäiset puut jäävät todennäköisesti tälläkin kertaa lahoamaan metsään tai päätyvät omistajansa saunapuiksi.

Lue lisää:

Miljoona puuta päätymässä saunaklapeiksi tai ötököille – Myrskyt kaatoivat yksittäisiä puita, joita ei kannata hakea sahoille tai tehtaille

– Tuhot jäävät paljon pienemmiksi kuin vuoden 2010 kesämyrskyissä. Silloin Asta, Sylvi, Veera ja Lahja kaatoivat 8 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pari vuotta myöhemmin riehuneissa Tapani ja Hannu -myrskyissä puuta kaatui noin nejä miljoonaa kuutiometriä, muistuttaa johtava asiantuntija ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan myrskytuhovastaava Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta.

Pajulan arvion mukaan puustoa pelasti tällä kertaa pahemmalta se, että tuulen nopeus väheni mantereella roimasti ja se, että maa ei ollut vielä paikoin kuivan kesän jälkeen vetisen märkää.

– Jos tämä olisi tullut marraskuussa kovien syyssateiden päälle, niin jälki olisi ollut pahempaa, Pajula sanoo.

Lue lisää:

Aila-myrsky riepoo maan lounaiskolkkaa – katso Ylen raportti Turusta ja Porista

Myrskybongari: Tällaista ei ennen ole nähty – tänään on monen myrskybongarin unelmien päivä, kun ennätystuuli nostattaa aallot huippuunsa

Perussuomalaisten keskipohjalainen kunnanvaltuutettu, veteliläinen Jarno Vähäkainu luopuu oma-aloitteisesti Perussuomalaisten puoluevaltuuston jäsenyydestä sosiaalisen median twiiteistään nousseen kohun takia.

Vähäkainu sanoo käyneensä rakentavat keskustelut kohusta Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon ja puoluesihteeri Simo Grönroosin kanssa.

Vähäkainun mukaan asiasta ei koidu puolueen taholta hänelle lisäseurauksia.

Yle ei tavoittanut Simo Grönroosia vahvistamaan asiaa.

Puheenjohtaja Halla-aho kertoi sunnuntaina Iltalehdelle, että puolue on ryhtynyt toimiin Vähäkainun twiittien johdosta, mutta ei suostunut avaamaan toimien laatua.

"Kansankieltä, ei uhkaus"

Jarno Vähäkainu kirjoitti perjantaina 18. syyskuuta Twitterissä, että "Alkaa tämä puniikkien politiikka näyttää siltä, että kohta taas joitakin viedään saunan taakse #historiatoistaaitseään"

– Se ei ollut uhkaus. Se oli kansankieltä, toriparlamenteissä puhutaan näin. Se ei ehkä ollut kovin hyvin muotoiltu. Tarkoitin sitä, että etenkin keskusta on pettänyt kannattajansa lähtemällä mukaan vasemmistolaiseen hallitukseen, Vähäkainu perustelee Ylelle.

Aiemmin Vähäkainu on twiittaillut useaan otteeseen Husuksi ja Suldaaniksi nimetyistä sioistaan.

Julkisuudessa on tulkittu sikojen nimien viittaavan maahanmuuttajataustaisiin poliitikkoihin Abdirahim ”Husu” Husseiniin (sd.) ja vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmediin (vas.). Vähäkainu kiistää viitanneensa twiiteissään näihin poliitikkoihin.

– En ymmärrä, miksi asia on näin tulkittu. En ole viitannut sioilla poliitikko Husseiniin tai Said Ahmediin. Minulla nyt sattuu olemaan kaksi lemmikkisikaa, jotka asuvat saunan takana. Niillä nyt vain on tällaiset nimet, selittää Vähäkainu viestejään.

Said Ahmed tulkitsee omassa twiitissään, että Vähäkainu kohdistaa puheensa nimenomaan häneen.

Perjantaina julkaistujen twiittien sisältö viittaa muun muassa maahanmuuttoon ja oleskelulupiin. Myös näissä viesteissä on vihjauksia saunan taakse viemisestä.

Sunnuntai-iltana Vähäkainu viesti twitterissä: "Pahoittelen sikatwiittien asiattomuudesta syntynyttä pahennusta. Jätän syntyneen kohun takia paikkani PS puoluevaltuustossa."

Vähäkainu kertoi maanantaina Ylelle, että jättäisi nyt kyseiset twiitit julkaisematta.

Paikallisesti ei oteta kantaa

Perussuomalaisten Vetelin valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Mäkelä oli maanantaina vaitonainen Vähäkainun viestittelystä.

– En ota nyt kantaa, emme ole palaveeranneet asiasta.

Käsitellänkö aihetta jossain kokouksenne?

– En ota kantaa siihen.

Jarmo Vähäkainu toimi kansanedustaja Mauri Peltokankaan vaalipäällikkönä. edellisissä eduskuntavaaleissa. Peltokangas herätti pahennusta kesällä kutsumalla ministereitä säälittäväksi "perserei'iksi".

Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö on jo tiukasti uuden uran syrjässä kiinni.

Virallisesti työt Kannuksen kaupunginjohtajana alkavat lokakuussa 2020, mutta mies on jo tehnyt kotiläksynsä ja tutustunut uuteen kotikaupunkiinsa ja ympäröivään maakuntaan.

Pääkaupunkiseudulla ikänsä viettäneen miehen elämään muutto Keski-Pohjanmaalle on iso muutos.

Arkadianmäelle on heti terveisiä:

– Toivon, että Marinin hallitus saa pitkään valmistellun sote- ja maakunta-ratkaisun valmiiksi. Kannuksen kaupungilla on entistä paremmat edellytykset selvitä itsenäisenä, kun sotemenot siirretään uuteen formaattiin ja pystymme paremmin hoitamaan hyvinvointi- ja sivistyspalvelut.

Niinistön puheessa vilahtelee taajaan sana itsenäisyys. Sitä painottivat myös kevään työhaastattelussa luottamushenkilöt, joiden pelko on 5500 asukkaan Kannuksen liittäminen esimerkiksi maakuntakeskus Kokkolaan.

Muita terveisiä valtakunnan päättäjille Kannuksen kaupunginjohtajalla ei tällä hetkellä ole. Politiikan huipulla ollut Niinistö sanoo tehneensä tietoisen valinnan, ettei tyrkytä mielipiteitään.

– Ei ole ollut tarvetta aukoa päätä, hän toteaa.

Mies toivoo, että nykypoliitikoille annetaan työrauha, koska koronakevät ja sen jälkeinen aika ovat haastavia päätöksentekijöille.

– Ymmärrän Marinia ja Vanhasta. Päätöksiä tehtäessä on melkoinen paine, niin mahdottomat kasat velkaa joudutaan ottamaan ja ne joudutaan myös maksamaan.

Korona ei oikeuta holtittomaan menojen kasvattamiseen

Omalla pelikentällä tuoreella kaupunginjohtajalla on jo tiukkaa tekstiä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle Soitelle.

Sote-menot ovat jatkaneet tasaisesti kasvuaan. Vuodelle 2021 kasvun arvellaan olevan viisi prosenttia.

– Ei koronakriisi oikeuta sentään ihan holtittomaan menojen kasvattamiseen, kyllä tässä suu säkkiä myöten pitää elää. Kannuksen toive on, että oltaisiin lähempänä kahta kuin viittä prosenttia!

Kannuksen kaupungin talous yllätti Niinistön positiivisesti siitä huolimatta, että muutamat viime vuodet on tehty alijäämää budjetissa.

– Korona ei ole vaikuttanut aivan niin paljon talouteen, kun on pelätty. Suhteessa ei niin paljon kuin Etelä-Suomen kuntiin verrattuna.

Hän iloitsee, että kaupungissa on osattu katsoa tulevaisuuteen esimerkiksi tuulivoimahankkeiden myötä.

– Myllyt alkavat jauhaa myöhemmin kaupungille kipeästi kaivattuja verotuloja.

Tuore kaupunginjohtaja haastaa kaikki uuden kotikaupunkinsa asukkaat rakentamaan Kannukselle hyvää brändiä, koska korona-ajalla voi olla yllättävää nostetta maaseutukaupungille.

– Näyttäisi, että kaupungistumisen trendi on kääntymässä. Ihmiset hakevat turvallisempia elämisen muotoja. Koronakriisin aikana on myös tunnistettu etätyön mahdollisuudet. Nyt täytyy markkinoida, että saisimme muuttoa ja paluumuuttoa Kannukseen. Jokainen kannuslainen voi tehdä oman osansa hyvän brändin rakentamisessa.

Arkadianmäki on elettyä elämää, nyt katse Kannuksessa

Jussi Niinistö sanoo, että hänen työuransa on kulkenut 15 vuoden sykleissä. Ensimmäinen meni historiantutkimuksen parissa, toinen politiikassa.

Piakkoin 50-vuotta täyttävä kaupunginjohtaja laskee, että ehtisi vielä periaatteessa tekemään 15 vuoden uran kuntasektorilla.

Ujoiksi ja sisäänpäinvetäytyneiksi väitetyt keskipohjalaiset ovat ainakin Kannuksessa ottaneet uuden kaupunginjohtajansa hyvin vastaan.

– Iltakävelyllä tai kaupassa tullaan rohkeasti toivottamaan tervetulleeksi, ja saatetaan myös kertoa mielipide jostakin ajankohtaisesta kunnallispoliittisesta kysymyksestä.

Entinen puolustusministeri sanoo, ettei kaipaa Arkadianmäen aikoja. Se on elettyä elämää, ja nyt on katse tulevaisuudessa.

Hän sanoo olevansa kiitollinen, että sai olla pitkään politiikassa ja päästä huipulle asti. Siltä matkalta on kertynyt ystäviä ja kontakteja sekä kokemusta paineensietokyvystä ja henkisen epämukavuuden sietämisestä.

Stressinsietokykyä tarvitaan myös kuntajohtajan roolissa. Niinistö katsoo uudelta paikaltaan luottavasti tulevaisuuteen.

– Kannus on hyvin yrittäjävetoinen kaupunki. Sillä on täydet mahdollisuudet selvitä tästäkin kriisistä ja kehittyä itsenäisenä kaupunkina.

Lue seuraavaksi: Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö 5 500 asukkaan Kannuksen johtoon – "Nyt on ihan uuden aika"

Seinäjoen kaupunginjohtajaksi 17 hakijaa – joukossa useita kaupunginjohtajia ja ex-ministeri Jussi Niinistö

Muistatko vielä Sampo Terhon tai Jussi Niinistön? Sinisten ex-kärkipoliitikot opiskelevat, kirjoittavat tai hakevat töitä

Puoli vuotta koronapandemiaa on muuttanut arkea eri puolilla maailmaa. Koulua käydään kotona, kaupassa suojaudutaan maskeilla, matkustaminen maiden sisällä ja maasta toiseen on aiempaa hankalampaa, jopa mahdotonta.

Maailmalla asuu noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista. Pyysimme viittä suomalaisnaista kertomaan, millaista arkea eletään Yhdysvalloissa, Australiassa, Meksikossa, Skotlannissa ja Ruotsissa.

He kuvailivat myös, miten korona vaikuttaa elämään. Tekstit on kirjoitettu 15.-20. syyskuuta.

Yhdysvallat – Sennu Keith

Herään kylmään aamuun Usan pohjoisessa Mainen osavaltiossa, jossa meillä on kesäkoti järven rannalla.

On aika aloittaa nuorimmaiseni kotikoulu. Kuten monet muut amerikkalaiset ystävämme, mieheni ja minä päätimme pitää häntä kotona tokan luokan koronan takia.

Kodin ulkopuolella olevat harrastuksetkin saavat nyt odottaa, ainakin kunnes palaamme Floridaan. Miehelläni ja minulla on molemmilla omat yritykset, ja teoriassa voimme tehdä töitä missä vain kunhan internet pelaa, joten päätimme jäädä Maineen täksi syksyksi.

Mainessa pyydetään karanteenin pitämistä, jos tulee muista osavaltioista, ja yleisillä paikoilla ja kaupoissa pitää pitää maskia päällä ja etäisyyttä muihin ihmisiin. Kauppojen ja toimistojen tiskeillä on muoviturvasuojia. Muuten täällä ei kovin näy korona arkielämässä, joten päätös jäädä oli aika helppo.

Kaliforniassa asuva sisareni Saina Larson tuli perheensä kanssa meille elokuuksi ja päätti jäädä lastensa kanssa toistaiseksi. Heillä on myös kotikoulumateriaalit mukana, joten Saina pitää kotikoulua viiden lapsensa kanssa.

Kotikoulun ja lounaan jälkeen viemme neljä nuorinta tyttöä kävelylle metsään. Kun olimme kävelleet reitin ympäri, huomasimme, että olimme rikkoneet uusia metsäreitin “koronasääntöjä”; olimme kiertäneet reitin väärään suuntaan, ja meitä oli enemmän kuin viisi henkilöä ryhmässämme.

Illalla ennen saunaan menoa viimeistelen ruokaostokset netissä. Mieheni lentää huomenna takaisin Floridaan Bangor’in kentältä, joten samalla haen siskoni kanssa ruokakaupasta ja tukkuliikkeestä viikon ruoat meidän koko porukalle. Laitan vielä kylmälaukut autoon huomista varten – Bangor on melkein kolmen tunnin ajomatkan päässä.

Tänäänkin oli hyvä päivä.

Ruotsi – Malena Björndahl

Maaliskuussa olimme Thaimaassa kahden kuukauden yhdistetyllä loma- ja vanhempainvapaamatkalla, kun idylli muuttui suureksi ahdistukseksi. Yhtäkkiä koko maailma puhui COVID-19: stä. Lentomme Krabista oli yksi viimeisistä kohti Tukholmaa ja Arlandan lentokentällä huomasimme, että mikään ei ollut ennallaan.

Naiiveina luulimme, että kaikki palaa normaaliksi 14 päivän karanteenin jälkeen. Mutta näin ei todellakaan ole ollut. Suomi sulki rajan. Kumppanini alkoi työskennellä kotoa. Vanhimman poikamme otimme pois esikoulusta kesään asti.

Arki normalisoitui jonkun verran vasta elokuussa, kun kumppanini päätti työskennellä 1-2 päivää viikossa toimistossa ja vanhin poikamme aloitti koulun. Kotonaolo on hionut meitä yhteen ja arki on muodostunut rutiinien ympärille. Leivomme enemmän ja olemme olleet huomattavasti enemmän ulkona kuin luultavasti muuten olisimme olleet.

Olen itse halunnut olla uskollinen suomalaisen yhteiskunnan koronaohjeille, kun kumppanini on puolustanut ruotsalaisia päätöksiä. On ollut vaikeaa nähdä täydet pysäköintialueet suurten ostoskeskusten ulkopuolella ja ravintolat auki, vaikkakin etäisyyttä koskevien sääntöjen mukaan.

Surullista on, että vierastalossamme ei ollut vieraita koko kesänä. Normaalisti meillä on ollut vieraita suurimman osan ajasta, etenkin Suomesta. Nyt olemme olleet melko itseksemme koko kevään ja kesän. Tapasin perheeni viimeksi tammikuussa.

Vaikka Suomi avasi rajoja, emme voi silti matkustaa miten haluamme. Riskit ovat muuttaneet jokapäiväistä elämäämme. On vaikeaa, kun en tiedä, koska tapaan isovanhempani. Menetys on suuri.

Olemme perheenä matkustaneet Ruotsissa, viimeksi olimme vuorilla patikoimassa. Soitamme päivittäin videopuheluita. Tänä iltana nuorin lapsista nukahti isoäitinsä laulamiin kehtolauluihin. Toistaiseksi on ollut mukavaa viettä aikaa omalla perheellä, mutta perheen ja ystävien kaipuu on aina olemassa.

Australia – Päivi Watson

Tänään oli koulupäivä. Valmistauduin siihen särkylääkkeillä, koska maskin läpi hengittäminen aiheuttaa minulle ja monelle muulle luokassa valtavan päänsäryn.

Maskin voi ottaa hetkeksi pois, jos haluaa juoda tai syödä jotakin, muuten se täytyy pitää paikallaan kodin ulkopuolella sekä ulkona että sisätiloissa.

Sinänsä hyödyllinen ja tärkeä kapistus tuo muitakin haasteita elämään, sillä se vaikeuttaa puheen ymmärtämistä ja kasvojen ilmeiden tulkitsemista normaalissa elämässä kodin ulkopuolella. Esimerkiksi hymyileminen on täysin hyödytöntä nyt, koska kukaan ei näe sitä.

Iltapäiväshoppailun aika. Kauppojen sisäänkäynnin kohdalla on aina joku ojentamassa juuri desinfioituja ostoskoreja asiakkaille. Myös kärryjen kahvat desinfioidaan monesti päivän aikana.

Käsidesit ovat vastassa ovella kaikissa julkisissa kaupoissa, toimistoissa ja muissa liikkeissä. Niiden käyttö on pakollista ennen sisään astumista.

Kaupoissa syntyy aina hullunkurisia tilanteita 1,5-metrin "turvavälisäännön" takia. Kapeilla käytävillä joutuu odottelemaan vuoroaan, esimerkiksi tänään pastahyllylle oli jono. Kukaan ei kuitenkaan tunge viereen tai väliin, koska sääntöjä kuuluu noudattaa. Jos joku vahingossa tulee liian lähelle, sitä pyydetään vuolaasti anteeksi australialaiseen tapaan.

Perheen ostosreissut ja vapaa-aika ovat muuttuneet radikaalisti viime aikoina. Asumme New South Walesin ja Victorian osavaltioiden rajalla, joka on ollut kiinni viimeiset 8 viikkoa. Rajasulku on käytännössä merkinnyt sitä, että kaupunkialueemme on laitettu keskeltä kahtia ja voimme käyttää vain n. 30% palveluista normaaliin verrattuna. Rajan yli pääsee erityisellä luvalla, joka anotaan etukäteen osavaltiolta.

Rajalle on rekrytoitu valtavat määrät armeijan sotilaita ja poliiseja ja sen ylittäminen saa joka kerta sykkeen nousemaan. Juuri neljä täyttänyt tyttäreni yrittää joskus piiloutua sotilailta takapenkillä, hän ei pidä siitä kun meiltä kysytään matkamme syytä ja todisteita sille.

Päivä vaihtuu iltaan ja ilta tuo tullessaan pienen kaipuun entisestä. Kauppa- ja lääkärireissut ovat olleet nelihenkisen perheemme suurimmat sosiaaliset kanssakäymiset viimeisen 6 kuukauden ajan, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Sosiaalisia tapaamisia ei ole ollut lupa järjestää joten olemme hengailleet oman kotiväen kesken ja istuneet kymmeniä tunteja Skypen ja Zoomin edessä imitoiden normaalia elämää, joskus synttäreitä viettäen, joskus iltamyöhään syvällisiä jutellen, viinilasin ja illallisen äärellä ystäviemme kanssa. Mielessä on toive tämän kaiken loppumisesta ja Australian rajojen avautumisesta että voisimme käydä kotona Suomessa.

Skotlanti – Anneli Allen

Koska puolen tunnin työmatka on vaihtunut alakerran toimistoon kävelemiseen, aamuni alkaa nykyään leppoisalla kaurapuuron keittelyllä ja koiran lenkittämisellä.

Naapuri sattui samaan aikaan lenkille ja koirien leikkiessä, etäisyyttä ylläpitäen juteltiin siitä kuinka heidän tyttären häät peruutettiin vierasmäärä rajoituksien takia. Kuulemma pienempi seremonia ylämailla on suunnitteilla.

Työpöydän ääreen päästyäni, pomo soitti videopalaverin Microsoft Teamsin kautta ja sovimme tapaamisen uuden asiakkaan tontilla Aberfeldyssä. Laiton tapaamisen kalenteriin pienen maski muistutuksen kera.

Lounastauolla kuunneltiin Nicola Sturgeonin viikottaista päivitystä koronatilanteesta BBCltä ja käytiin puistossa heittelemässä tennis palloa koiralle (korona-aika on koiran elämää!).

Töitten jälkeen pakotin itseni tekemään HIIT- tunnin netin kautta, koska salit on vieläkin täällä kiinni. Korona on innostanut meidät ja melkein kaikki skotlantilaiset leipomaan ja kokkaamaan kuin Mary Berry (niin paljon että jauho loppui kaupoista viruksen alkupuolella!) ja lisäherkkujen takia urheilu on tärkeää…

Meidän viikonloppuiset munro-kiipeilyt olisi muuten melko haastavia! Tänä viikonloppuna kiipeilyt saa odottaa koska näemme ystäväpariskuntaa - tarkoituksena oli nähdä useampaa ystävää kerralla, mutta sosiaaliset tapaamiset on rajoitettu taas maksimissaan kuuteen ihmiseen.

Meksiko – Anna Karatvuo

Meksikossa on maailman seitsemänneksi eniten koronatartuntoja ja niistä suurin osa kotikaupungissamme Mexico Cityssä.

Vielä keväällä tautia ei otettu täällä lainkaan tosissaan ja monet uskoivat viruksen olevan korruptoituneen hallituksen juonia. Maan presidentti esitteli uskonnollisia onnenamulettejaan ja julisti televisiossa että meksikolaisilla ei ole huolta, sillä jumala suojelee. Sitten alkoivat sairaalat ja hautausmaat täyttyä.

Joka päivä löytyy tuhansia uusia tartuntoja, satoja kuolee ja suuri osa uhreista on huomattavasti nuorempia kuin esimerkiksi Euroopassa. Toisin kuin naapurissa Yhdysvalloissa Meksikossa on ilmainen julkinen terveydenhuolto, mutta sen laadusta voidaan olla montaa mieltä.

Kansa on hyvin jakautunut ja koronakaranteeneja on noudatettu eri tavoin. Suuri osa ihmisistä elää kirjaimellisesti kädestä suuhun, eikä heillä ole ollut mahdollisuutta pysytellä kotona. Toisessa ääripäässä ovat ne, joilla on säästöjä pahan päivän varalle ja varaa hankkia hankkia suojavarusteita. Kasvomaskit ja muut suojavälineet ovat olleet käytössä kadulla jo kuukausia.

Jokapäiväisiä halauksia ja poskisuudelmatervehdyksiä suositellaan välttämään, mutta käytännössä se näyttää olevan tapaan tottuneille meksikolaisille mahdottomuus.

Korona on mullistanut oman perheeni arjen täysin. Mieheni on lentäjä ja hänellä ei ole ollut töitä huhtikuun jälkeen. Koska täällä ei voi luottaa hallituksen tiedotukseen eikä terveydenhuoltoon, olemme pysytelleet kotona keväästä asti erityisesti suojellaksemme vuoden ikäistä tytärtämme.

Ennen kävimme viikoittain ulkona ja syömässä ravintoloissa, nyt emme ole käyneet kuukausiin edes ruokakaupassa. Kaikki tilataan netistä kotiin. Jos jostain syystä joudumme käymään ulkona, niin liikumme autolla. Kasvomaskit ja käsidesi ovat aina matkassa.

"La nueva normalidad" eli uusi normaali näkyy edelleen kaduilla, vaikka monen elämä on alkanut palautua normaaliksi taloudellisista paineista johtuen. Julkiset koulut ovat kiinni ja lapset opiskelevat televisiossa lähetettävien oppituntien avulla. Taksikuskit ja torimyyjät suojautuvat muuraamalla ympärilleen väliaikaisia seinämiä tuorekelmusta. Puistoissa, virastoissa ja sairaaloissa mitataan kävijöiden ruumiinlämpö ennen kuin heidät päästetään sisään.

Eilen ja tänään, 16. syyskuuta, Meksikossa on juhlittu itsenäisyyspäivää vastaavaa kansannousun vuosipäivää. Normaalisti Mexico Cityn keskusaukio Zocalo täyttyy kymmenistä tuhansista juhlijoista, tänä vuonna juhlinta järjestettiin kokonaan virtuaalisesti.

Presidenttipari vietti suorassa lähetyksessä minuutin hiljaisuuden koronauhrien kunniaksi ja terveydenhuollon henkilökunnalle jaettiin palkintoja. Silti, niin iltajuhlassa kuin seuraavan päivän paraatissakin presidenttipari ja monet muut esiintyivät ilman kasvomaskeja.

Lue lisää:

Korona-arkea eletään Yhdysvalloissa kahdessa tyystin eri todellisuudessa

Katso missä maissa tartuntojen kasvu on juuri nyt suurinta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Britannian tartuntamäärät kovassa nousussa, Suomessa 66 uutta tartuntaa ja kaksi uutta kuolemaa

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Keskipohjalaisessa Lestijärven kunnassa koululaiset ovat palanneet tänään lähiopetukseen puolentoista viikon etäopetusjakson jälkeen.

Kunnassa todettiin sunnuntaina 13. syyskuuta koronatartuntarypäs, jolla oli linkkejä myös Lestin kouluun. Koulussa opiskelevat peruskoulun 1.-9. luokat.

Heti tartuntojen varmistuttua kunnan koronaryhmä aloitti yhdessä sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soiten kanssa palvelutalon asukkaiden ja henkilökunnan testaamiset.

Kaikki kunnan peruskoululaiset kutsuttiin koronatesteihin koululle maanantaiaamuna ja testausten jälkeen koko koulu siirrettiin samantien etäopetukseen.

Etäopetus-karanteenijakson päättyminen otettiin Lestin koulussa tänään hyvällä mielellä vastaan.

– Oli kiva palata takaisin kouluun, koska mielestäni normikoulussa on helpompaa oppia kuin etäopetuksessa. Koulussa saa kysyttyä opettajalta, jos ei jotain tiedä tai ymmärrä, 6.-luokkalainen Luukas Syrjälä kommentoi lähiopetukseen palaamista.

Koululla oppilaille muistutettiin mieleen muun muassa käsienpesuun ja muuhun hygieniaan liittyvä ohjeistus. Syrjälä kertoo, että kouluun palaaminen on mukavaa eivätkä todetut tartunnatkaan, joiden takia etäopetuksessa oltiin, enää pelota.

– Aluksi oli vähän pelottavaa , että näin pienessä kunnassa oli koronatartunta. Mutta nyt siihen on tottunut jo, Luukas Syrjälä sanoo.

"Toivotaan, että tilanne olisi nyt ohi"

Marita Haaponiemi, jonka lapset opiskelevat Lestin koulussa, kertoo säikähtäneensä aluksi tartuntoja, mutta päättäneensä sitten, että tilanteessa edetään päivä kerrallaan.

– Aika nopeasti sitä sitten rauhoittui. Jos aikuinen olisi ihan paniikissa, niin näkyisihän se lapsillekin. Mitä me on lasten kanssa keskusteltu, niin ei esimerkiksi koronatesti ollut niin paha kuin aluksi pelättiin, Haaponiemi sanoo.

Perheen karanteeni päättyy nyt ja lapset palaavat lähiopetukseen.

– Kyllä he odottavat, että pääsevät palaamaan kouluun. Toivotaan, että tilanne olisi nyt ohi.

Anna-Kaisa Syrjälän kaksi lasta palasivat myös tänään lähiopetukseen. Kotona opiskeltiin keväällä syntyneellä rutiinilla.

– Etäopetukseen siirtymisen ymmärsin ja perhe ymmärsi kyllä. Näin oli tehtävä, että tartuntaketjut ei jatku. Pieni pohdinnan paikka se oli, että miten hommat hoidetaan, mutta hyvin siitä sitten selvittiin, Syrjälä sanoo.

Perheessä edetään myös päivä kerrallaan ja tämänhetkisillä ohjeistuksilla.

Syrjälä kertoo miettivänsä välillä, miten kauan koronaan liittyviä poikkeustilanteita jatkuu. Millainen vaikutus ihmisiin jää riskiryhmien ja lasten eristämisistä ja yhteyden pitämisestä etänä.

– Saa nähdä miten kauan niitä jälkiä korjataan, kun ihmiset on eristetty toisista ihmisistä. Ei se välttämättä hyvä juttu ole, Syrjälä pohtii.

"Normaalien koronarajoitusten puitteissa"

Lestin koulun vt. rehtori Lassi Mäkelä on tyytyväinen, että lähiopetukseen päästään palaamaan, vaikka etäopiskelustakin on selvitty.

Mäkelä muistuttaa, että oppilaat ovat erilaisia ja etäopiskelu sopii kaikille erilailla. Puolentoista viikon jakso oli kuitenkin selvästi lyhyempi kuin kevään etäkoulujakso.

– Meillä on kokenut henkilökunta, jotka ottivat opiskelusta kopin vastuullisesti. Mikään viesti ei ole liittynyt siihen, etteikö homma olisi hoitunut, Mäkelä sanoo.

Soite on saanut jäljitettyä Lestijärven tartuntojen tartuntaketjut, joten koulunkäyntiä jatketaan nyt normaalien koronarajoitusten puitteissa.

– Tiedämme, että rajoituksiin voidaan jatkossa palata, mutta ollaan tyytyväisiä, että nyt voidaan taas toimia.

"Parempaa ylivarovaisuus kuin uhkarohkeus"

Kunnanjohtaja Esko Ahonen kiittelee Soitea yhteistyöstä koronatartuntojen paljastuttua. Tartuntoja oli yhteensä kuusi.

Testit palvelutalossa ja koululla saatiin toteutettua nopeasti, osin jo sunnuntai-iltana, kun tartunnoista saatiin tieto päivällä.

– Olemme pieni kunta ja pystymme tekemään nopeasti päätökset, Ahonen kehaisee.

Ahoselle tuli kuntalaisilta huolestuneita yhteydenottoja tartuntojen tultua tietoon. Paniikkia ei hänen mukaansa missään vaiheessa syntynyt.

Kunnassa pyritään avaamaan koronan takia suljetut palvelut loppuviikosta ja ensi viikon alussa. Paluuta yritetään normaaliin. Koronan suhteen ei kuitenkaan huokaista helpotuksesta, vaan varovaisuus jatkuu.

– Muistutan kaikkia, että tässä on paljon parempaa ylivarovaisuus kuin uhkarohkeus. Mutta syyllistää ei saa ketään, joka saa tartunnan, se voi tulla kenelle tahansa missä tahansa.

Lue seuraavaksi: Pieni Lestijärvi testasi kaikki koululaisensa koronatartuntojen takia – opettajat karanteeniin ja koko koulu etäopetukseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n antama maskisuositus laajeni torstaina. Maskeja suositellaan käytettäväksi nyt myös julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontaktia ei voi välttää.

Suositus on alueellinen ja koskee epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevia sairaanhoitopiirejä. Niitä on tämän torstaipäivän tartuntojen ilmaantuvuusluvun perusteella yhdeksän.

Kiihtymisvaiheen alarajana THL pitää vähintään 10:tä tapausta 100 000:ta asukasta kohden kahden viime viikon aikana.

Tuon luvun yli menivät tänään torstaina seuraavat sairaanhoitopiirit: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa.

Jos sairaanhoitopiirit ja alueen yhteistyöryhmät päätyvät siihen, että alue on kiihtymis- tai leviämisvaiheessa, ne voivat ottaa tänään julkistetut kiihtymis- tai leviämisvaiheen ohjeet käyttöönsä. Tartuntojen ilmaantuvuusluku on yksi kriteeri, jonka perusteella kiihtymis- ja leviämisvaihe määritellään. Lisäksi arvioidaan taudin leviämisnopeutta ja sitä, kuinka hyvin tartunnan lähteet pystytään selvittämään.

Yksityiskohtaisempia tietoja sairaanhoitopiirien tilanteesta ja muita ajankohtaisia epidemiatietoja voit tarkastella THL:n kartasta.

24.9. kello 16.50 tarkennettu, että tartuntojen ilmaantuvuusluku on yksi kriteeri, jonka perusteella alueellinen epidemian kiihtymisvaihe määritellään.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Vaasan ja Uumajan väliä ensi vuonna matkaava Merenkurkun uusi laiva laskettiin vesille reilu viikko sitten.

Juhlatilaisuuden yhteydessä hehkutettiin laivan ympäristöystävällisyyttä ja sen mahdollisuuksia kulkea nesteytetyllä biokaasulla, jota tuotettaisiin tulevaisuudessa Vaasassa.

Uusi laiva kulkee nesteytetyllä kaasulla, mutta joutuu ainakin alkuunsa turvautumaan nesteytettyyn maakaasuun LNG:hen.

Nesteytetyllä biokaasulla on vielä haasteita kannattavuuden kanssa. Esimerkiksi Suomen suurimmaksi biokaasulaitokseksi rakennettavan Nurmon Bioenergian uusi laitos Etelä-Pohjanmaalla on vielä ilman asiakkaita.

Vaasassa on visioitu nesteytetyn biokaasun omaa tuotantoa. Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan vähäisiä määriä ja sen nesteyttäminen vaatisi suuria investointeja.

Stormossen Mustasaaressa tuottaa biokaasua Vaasan paikallisliikenteen linja-autoihin. Se ei nesteytä biokaasua tällä hetkellä, eikä nesteyttämienn ole yhtiön lähiakojen suunnitelmissakaan.

Uuden laivan tarpeisiin tarvittaisiin biokaasun tuotantoa tämän hetkiseen verrattuna noin kymmenkertainen määrä.

– Kannattavuudenkin kannalta meidän pitäisi rakentaa aivan valtava laitos, kertoo Stormossenin toimitusjohtaja Aimo Latvala.

Lue seuraavaksi: Suomen suurimman biokaasulaitoksen rakentaminen jumittaa – yhtään sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu

Yhteistyötä ja uusia käyttökohteita

Vaasan yliopistossa alettiin keväällä tutkia biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia Pohjanmaalla. Osana tutkimusta aiotaan selvittää edellytyksiä nesteytetyn biokaasun tuotannolle Pohjanmaalla.

– Tavoitteenamme on tuoda toimijoita yhteen ja löytää uudenlaisia käyttökohteita biokaasulle. Sillä tavoin tuotanto ja kysyntä voisivat kasvaa. Yritämme myös löytää uutta tietoa yritysten investointipäätösten tueksi, kertoo tutkimuksen projektipäällikkö Kirsi Spoof-Tuomi.

Spoof-Tuomi arvioi, että Merenkurkun uusi laiva käyttäisi nesteytettyä biokaasua noin 4 000 tonnia vuodessa. Siihen kuluisi koko Pohjanmaan tämänhetkinen biokaasuntuotanto, jos Stormossen ja Uudessakaarlepyyssä toimiva Jepuan Biokaasu nesteyttäisivät biokaasunsa.

Laivan tarve olisi myös yli puolet Nurmon Bioenergian tulevasta tuotannosta.

– Selvitämme nyt, millaisen tuotantomäärän laitos vaatisi, että se olisi kannattava, Kirsi Spoof-Tuomi sanoo.

Yliopiston tutkimus on ollut käynnissä viisi kuukautta. Ratkaisuvaihtoehtoja on tullut jo vastaan. Niitä on löytynyt muun muassa Ruotsista ja Norjasta.

– Olemme löytäneet viisi nesteytystekniikkaa, jotka soveltuisivat pienen mittakaavan tuotantoon. Selvittelemme vielä investointi- ja käyttökustannuksia.

Biokaasun nesteyttäminen kallista

Spoof-Tuomi toivoo, että nesteytetylle biokaasulle löytyisi Pohjanmaalta uuden laivan lisäksi myös muita uusia käyttökohteita muun muassa teollisuudesta. Esimerkiksi jäte-energialaitokset voisivat hyödyntää sitä apupolttoaineena.

Nesteytetty biokaasu (LBG) on fossiilisen nesteytetty maakaasun (LNG) ympäristöystävällinen vaihtoehto. Ajoneuvoissa käytettävä biokaasu on puolestaan yleisimmin paineistettua biokaasua.

– Yksi mahdollinen käyttökohde olisi raskas liikenne. Paineistettu kaasu ei sovellu oikein hyvin pitkän matkan kuljetuksiin, koska se vie suuren tilan, Spoof-Tuomi sanoo.

Biokaasun nesteyttämisestä tekee kallista muun muassa se, että kaasu on jäähdytettävä alle 160-miinustasteen, jotta se muuttuu ja pysyy nesteenä.

– Hyötynä on puolestaan se, että nesteytetty biokaasu vie kolminkertaisesti vähemmän tilaa kuin paineistettu kaasu.

Satojen tuhansien eurojen tutkimus

Vaasan yliopiston tutkimus valmistuu helmikuussa 2022. Silloin toivotaan, että kasassa olisi tarvittava tieto yrityksille, kunnille ja muille päätöksentekijöille tehdä ratkaisuja uuden biokaasulaitoksen laitoksen perustamisesta alueelle.

– Toivomme myös, että alueen toimijoiden yhteistyö biokaasun osalta olisi lisääntynyt, Spoof-Tuomi sanoo.

Tutkimushankkeen kokonaisbudjetti on 314 000 euroa, josta 80 prosenttia maksaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto. Vaasan yliopiston oma rahoitusosuus on 14 prosenttia ja loput kuusi prosenttia tulee alueen yrityksiltä.

Paikalliset yhteistyökumppanita ovat Wärtsilä, Westenergy, Stormossen, Wasaline, Remeo, Österbottens Svenska Producentförbundet ja Jepuan Biokaasu.

Biokaasun liikennekäyttö kasvanut Vaasan seudulla

Stormossen keskittyy ainakin toistaiseksi vielä biokaasun liikennekäyttöön maanteillä. Yhtiö avasi kesällä uuden tankkauspisteen Vaasan Runsoriin. Kesäkuussa myös tankkauskerrat nousivat ensimmäisen kerran yli tuhannen.

Yhtiön toinen biokaasun tankkauspiste sijaitsee Stormossenin omilla mailla Mustasaaren Koivulahdessa. Stormossen suunnittelee jo kolmannen biokaasu-tankkausaseman perustamista Palosaarelle. Se tulisi St1-huoltoaseman ja Palosaaren sillan väliselle alueelle.

Aseman kannattavuutta pohditaan parhaillaan ja päätös sen avaamisesta tehdään vielä tämän vuoden puolella.

Vaasassa esimerkiksi paikallisliikenteen bussit kulkevat biokaasulla.

Aiheesta voi keskustella 26.9.20 kello 23 asti

Lue seuraavaksi:

Biokaasun liikennekäyttöön liittyviä esteitä selvitetään

15 miljoonan euron biokaasulaitos pakottaa avaamaan kannattamattomia tankkausasemia pikkukyliin: "Jos ei ole asemia, ihmiset eivät hanki autoja"

Rantaan nousi kerrostalon kokoinen betonisäiliö, jonka sisällä lämpötila on -162 astetta – näin hurjan muurin LNG vaatii ympärilleen

Vesienpuhdistuslaitteita kehittävä suomalainen Clewat Oy on saanut hyviä tuloksia veneilijöitä kiusaavan tähkä-ärviän poistamisesta.

Yritys on testannut laitteita parina kesänä Kokkolan Ykspihlajassa. Aihetta onkin, sillä tähkä-ärviä on levinnyt erityisesti matalissa merenlahdissa, joissa vesi ei virtaa läpi.

Esimerkiksi Kokkolan Ykspihlajan Potissa tähkä-ärviä on silmin nähtävissä, sanoo yrityksen operatiivinen johtaja Hannu Mäkelä.

– Se ylettyy pinnalle saakka, vaikka vesi on korkealla. Kahden viikon aikana testiajossa on nostettu jo 3500 kilogrammaa kasvia ylös ja se ei vielä näy missään. Sitä on ihan älytön määrä siellä, Mäkelä arvioi.

Tähkä-ärviä on hankala hävittää. Kasvi on sitkeä, kietoutuu helposti veneen potkurin ympärille ja ja leviää veneiden mukana pienestäkin palasta. Clewat käyttää kasvin torjumiseen repijän ja imurin yhdistelmää.

– Keulassa oleva keräyslaite repii kasvia pohjasta ja pinnasta ja samaan aikaan imee sitä laitteen sisälle. Sieltä se matkaa erottelijalle, kuljettimelle ja vaihtolavalle ja saadaan näin kerättyä talteen, Mäkelä kertoo.

Clewat testasi tähkä-ärviän poistamista Potista ensimmäisen kerran kesällä 2019.

Tämän vuoden aikana tähkä-ärviää on tullut takaisin, mutta huomattavasti vähemmän kuin alueilla, missä sitä ei poistettu.

– Leviäminen riippuu siitä, kuinka paljon vesistössä on ravinnetta. Mitä tehokkaammin kasvi ja ravinteet saadaan pois, sitä vähemmän se tulee sieltä takaisin, kun ei ole uutta kasvualustaa, Hannu Mäkelä toteaa.

Keräyksen jälkeen tähkä-ärviät viedään pihajätteiden kierrätyspaikalle ja sieltä loppusijoituskohteeseen.

Seuraava kysymys on se, voisiko tähkä-ärviästä tulevaa jätettä hyödyntää jossain. Clewat selvittää sitä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Ykspihlajan Potti on tarkoitus puhdistaa parissa viikossa. Sen jälkeen vedenpuhdistusalus lähtee Etelä-Suomeen. Ohjelmassa on ainakin Helsinki ja Turku.

– Jatkamme laiteiden kehitystä. Toivomme, että saisimme enemmän keräysaluksia muuallekin, missä tähkä-ärviä haittaa virkistyskäyttöä tai huonontaa veden laatua – ensisijaisesti Suomessa, mutta myös maailmalla, Mäkelä visioi.

Jo pieni vauva pystyy ilmaisemaan itseään elein ja viittomalla, jos hänelle viitotaan.

– Varhainen viittomakielinen vuorovaikutus on todella tärkeää, että kielenkehitys pääsee alkamaan normaalisti, eikä viivästy turhaan, sanoo kokkolalainen syntymäkuuro luokanopettaja Saara-Lotta Laukkanen.

Hän korostaa, että jokainen perhe, johon syntyy kuuro vauva, tarvitsee tukea ja ohjausta koko perheen viittomakielen opiskeluun heti alusta lähtien. Näin vauvalle voidaan turvata viittomakielen pariin pääseminen ja vuorovaikutus jo ensihetkistä alkaen.

Myös kuulevien sisarusten kieli-identiteetin kehittyminen kaipaa tukea.

– Viittomakieli ei sulje pois puheen oppimista, hän muistuttaa.

Työkaluja kielitaidon kehityksen arviointiin

Laukkanen oppi viittomaan alle yksivuotiaana, ja kiittää siitä kuulevia vanhempiaan. He huomasivat jo varhain, ettei vauva reagoinut ääniin, ja kuurouden selvittyä koko perhe, vanhemmat ja isosisko, aloittivat viittomakielen opiskelun.

Nyt hän itse työskentelee Niilo Mäki Instituutilla VIKKE- hankkeessa laatimassa tietopakettia verkkoon viittomakieltä käyttäville lapsille ja perheille, sekä heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen tukemiseksi.

Laukkanen aloitti VIKKE:n parissa työt projektisuunnittelijana elokuussa 2020.

– Hankkeesta vastaa Laura Kanto ja siinä on mukana myös Henna Syrjälä. He ovat tehneet todella hienoa työtä, hän iloitsee.

Kuurous paljastui vasta työhaastattelussa

Opiskelut ovat kuljettaneet kokkolalaista peruskoulun ja lukion jälkeen Helsingin kuurojen kansanopistoon ja lopulta Jyväskylän opettajankoulutuslaitokseen.

Opinnot ja valmistumiset ovat sujuneet samassa tahdissa kuin kuulevilla luokka- ja opiskelukavereilla.

– Minulle ei ole koskaan kotona sanottu, etten voisi tehdä jotakin kuurouteni takia. Ylioppilaskirjoituksissakin sain vapautuksen vain englannin ja ruotsin kuuntelusta, hän viittoo.

Lukioikäisenä hän kuitenkin tiedosti, että töiden saamisessa kuuro ja kuuleva eivät ole samalla viivalla. Niinpä tyttö päätti hakea kesätöitä postista kertomatta etukäteen kuuroudestaan.

– Tapasin tulevat pomot ja sain kuin sainkin työpaikan, vaikka heillä ei ollut kokemusta kuurosta työntekijästä. Kolme kesää olin postilla töissä, hän muistelee.

Laukkasta surettaa, että kuurot joutuvat kohtaamaan työelämässä edelleen ennakkoluuloja. Hän myös haluaa muistutta työntantajia, että kuuro voi saada työpaikalle tulkin mukaan koko työajaksi, eikä se maksa työnantajalle mitään.

Vanhana ympärillä viittovia vanhuksia

Aktiivisen naisen ystäväpiiri on aina koostunut kuuroista ja kuulevista. Kuulevat kaverit ovat opetelleet viittomaan tai vähintään sormittamaan eli muodostamaan sanoja aakkosilla.

Tuleva aviomies yllätti suhteen alkumetreillä 15 vuotta sitten.

– Hän ei tiennyt kuuroista ja viittomakielestä yhtään mitään, mutta ilmoittautui salaa viittomakielen alkeiskurssille!

Kukaan Saara-Lotta Laukkaselle tärkeä ihminen ei ole koskaan kieltäytynyt opettelemasta edes vähän viittomakieltä. Vaikka yhteinen kieli ei sujuisi aivan täydellisesti, kannattaa silti uskaltaa yrittää.

– Esimerkiksi jos ratsastusvalmentajani ei osaa viittoa jotakin, niin sitten hän keksii eleen, joka ei ole oikeaa viittomakieltä, mutta jolla hän pystyy käsillään näyttämään, miten tätä hevosta nyt pitäisi ratsastaa. Eli aina löytyy joku kommunikoinnin tapa.

Seitsemän vuotta Vaasassa viittomakielisenä luokanopettajana työskennellyt Saara-Lotta Laukkanen on palannut perheensä kanssa Kokkolaan.

8- ja 9-vuotiaat pojat ovat kaksikielisiä eli kotona viitotaan ja puhutaan.

Laukkaselle viittomakielisyys on ylpeys ja voimavara. Hän ei häpeä viittoa julkisella paikalla, kuten joskus murrosikäisenä, kun välillä olisi halunnut olla samanlainen kuin muut. Hän toivoo samaa rohkeutta kaikille nuorille, jotka ovat epävarmoja itsensä hyväksymisessä.

Vanhemmat veivät tytärtään pienestä asti Kuurojen Liiton lastenleireille ja kuurojen yhdistyksen toimintaan, että lapsi pääsisi osalliseksi viittomakielisestä yhteisöstä, kielestä ja kulttuurista.

– Siellä oli paljon muita viittomakielisiä, ja identiteettini vahvistui, kun koin kuuluvani joukkoon, hän kertoo.

Samaa yhteisöllisyyttä Saara-Lotta Laukkanen toivoo vielä kaukana siintävältä vanhuudeltaan.

– Haluaisin saada omankielistä hoitoa, ja vielä parempi, jos ympärilläni olisi viittovia vanhuksia. En olisi yksin.

Saara-Lotta Laukkasen haastattelun kysymykset tulkkasi viittomakielelle Piia Nuolioja ja Laukkasen kommentit tulkkasi puheelle Maria Hakkarainen.

Kokkolan Lohtajalla, Ohtakarin niemen tuntumassa, tuuli puhaltaa kovaa. Sen voima on puuskissa 16–17 metriä sekunnissa ja aallot seuraavat toisiaan nopeina, valkoisina vaahtopäinä.

Harmaassa meressä kelluu mustia hahmoja ylös ja alas pomppien. Ne näyttävät hylkeiltä, mutta ovat itse asiassa märkäpukuisia surffaajia odottamassa sopivaa aaltoa.

Sinne joukkoon on menossa myös kokkolalainen lainelautailija Timo Viitala.

– Ihan hyvät fiilikset on. Tosin myrsky on aika kova, ja pienempikin tuuli riittäisi. Aalto olisi pienemmällä tuulella vähän parempaa.

Parikymmenmetrinen tuuli nostattaa vaahtopäisiä myrskyaaltoja, jotka hajoavat.

– Kasassa olevalla aallolla pystyy ajamaan pitempään, mutta näillä mennään, Viitala kommentoi, ja lähtee kahlaamaan myrskyävään mereen, parinkymmenen muun lainelautailijan joukkoon.

Lue seuraavaksi: Aila-myrsky sai lainelautailijat liikkeelle – surffari: "Joka kerta täytyy miettiä, ettei mereltä välttämättä tulla takaisin"

Tuulen perässä kaukaakin

Timo Viitala on ajanut paikalle Kokkolan keskustasta, neljänkymmenen minuutin ajomatkan takaa. Paikalla on myös lautailijoita Rovaniemeltä ja Keminmaalta. Ajomatkaa on siis kertynyt joillekin lajin ystäville jopa 300–400 kilometriä.

Tuomas Kuoksa Keminmaalta huikkaa veteen mennessään, että lainelautailu Suomessa vain on semmoista, että itse ei täysin voi päättää tekemisistään.

– Tätä pitää tehdä, kun on keliä. Aikaa ei voi valita, Kuoksa sanoo.

Rovaniemeläinen Jaakko Tossavainen laskee, että lähtee yleensä kymmeniä kertoja kesässä ajamaan aaltojen perässä eri paikkoihin.

Aila-myrsky sai hänet ajamaan autonsa Lohtajan Ohtakarille. Suomen paras ranta hänen mielestään on kuitenkin Porin Yyteri.

Tossavainen oli ensimmäinen leijasurffaaja, joka Aila-myrskyn jälkeisenä torstai-iltapäivänä nosti leijansa Ohtakarissa yläilmoihin.

– Oli hauskaa! Tosin syysrytäkkä oli pikkuisen puuskaista, mutta kyllä siellä ihan mukavaa oli hiuksia kastella. Odottelen vielä, että meitä tulee useampi kaveri, niin on mukavampaa ja turvallisempaa mennä, Tossavainen sanoo.

Leijalla vai ilman

Ohtakarin rannan tuntumassa vedessä odottelevien lautailijoiden katseet tähyävät hellittämättä ulapalle sopivan aallon toivossa.

Aina välillä joku kääntyy rantaan päin ja nousee laudalle seisomaan, mutta pian aaltoratsastus päättyy sukellukseen, sillä puuskainen tuuli on taas vaihtanut suuntaa.

Ja jälleen ollaan vedessä aaltoa odottamassa.

Tästä syystä Timo Viitala odottaa, että tuuli tyyntyisi hieman ja aallolla saisi ratsastaa pidempään.

Jaakko Tossavainen suosii ennemmin kitesurffausta eli leijasurffausta. Leijasurffaajalla on vetoapunaan leija 22 metrin korkeudessa, ja se vetää häntä veden pinnassa eteenpäin. Lautaa voi myös ohjailla leijan avulla.

– Leijan avulla pääsen aallolle uudelleen ja uudelleen. Kun aalto loppuu, ajan lautaa leijan avulla kauemmas ja haen uuden aallon. Leijasurffaaja on paljon laudan päällä. Lainelautailija ennemminkin meloo vedessä ja odottelee täydellistä aaltoa ja sitten pääsee siihen fiilikseen, Tossavainen sanoo.

Sisu yksi varusteista

Lautailukausi jäisi Suomessa hyvin lyhyeksi, jos veteen mentäisiin pelkästään kauniilla kesäkelillä.

Lisäksi, koska tuulet ovat parhaimmillaan muulloin kuin kesällä, moni harrastaja pukee märkäpuvun päälle myös syksyllä, keväällä ja talvella. Se taas vaatii asennetta.

Jaakko Tossavainen kiittelee hyviä varusteita. Kun keskittyy lajiin ja tekemiseen, ei kylmä käy enää edes mielessä, vaikka sää ei lämmin olisikaan.

– Kun aamulla nouset lämpimästä asuntoautosta peiton alta ja toteat, että tuulee todella kovaa ja ehkä vähän sataa, pitää kuulua se "jes"! Sitten ei muuta kuin märkäpuku päälle ja veteen. Näillä vehkeillä kylmä tuntuu ihan muutamia sekunteja. Sen jälkeen on koko ajan lämmin, Tossavainen kertoo.

Timo Viitala on aloittanut lainelautailun lämpimissä maissa. Nyt lähirannoilla on surffattu lähes joka viikko. Itseasiassa jäätön talvi mahdollisti ympärivuotisen lautailun.

– Kai sitä on niin innostunut lajista, ettei edes katso, millaiset ilmat ovat. Huono keli on näissä harrastuksissa hyvä. Toki, jos aurinko paistaa ja aalto on nätti, niin mikäs sen parempaa.

Kokkolassa Chydeniuksen koulun koronatartunnalle altistuneita on nyt noin sata.

Keskipohjalaiskoulun oppilaalla todettiin koronatartunta lauantaina. Varotoimena koulun kolmos- ja nelosluokkalaiset ovat nyt karanteenissa ja siirtyvät etäopetukseen syyslomaan saakka. Myös osa koulun henkilökunnasta on määrätty karanteeniin, tiedottaa Kokkolan kaupunki.

Muut koulun oppilaat sekä esiopetus ja iltapäiväkerho jatkavat lähiopetuksessa.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten johtajaylilääkärin Pirjo Dabnellin mukaan tapaus liittyy aiempaan tartuntaketjuun, eikä siihen liity matkailua ulkomailla.

Luokka vieraili myös Kokkolan VesiVeijarissa keskiviikkona 23.9. klo 12–14 välisenä aikana, mutta uimahallia ei infektioylilääkärin ohjeistuksen mukaan tarvitse sulkea. Tehoklooraus ja tehostettu siivous riittävät.

Jos tuona aikana uintikeskuksessa käyneillä ilmenee koronaan viittaavia oireita, heidän pitää soittaa Soiten koronaneuvontanumeroon 06 828 7499.

Koulualtistuminen kolmos- ja nelosluokkalaisten keskuudessa

Koulualtistuminen on tapahtunut Soiten tietojen mukaan kolmos- ja nelosluokkalaisten keskuudessa, sillä luokat ovat syksyn ajan olleet vain omissa soluissaan. Oppilaat ovat siis ruokailleet ja ulkoilleet omissa ryhmissään.

Soiten tartuntatautien yksiköstä arvioidaan, että muiden luokkien altistuminen on epätodennäköistä.

Kaikki altistuneet, muun muassa oppilaat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat on testattu sunnuntaina. Testituloksia saadaan jo maanantaina.

Koulun henkilökunta voi käyttää töissä suojamaskia tai visiiriä. Alle 15-vuotiaille THL ei suosita maskin käyttöä.

Chydeniuksen koululla aloitetaan maanantaina tehostettu koronasiivous. Myös yhteisten tilojen, kuten ruokasalin päivittäistä siivousta tehostetaan.

Koulussa on reilut 260 oppilasta ja henkilökuntaa noin 20.

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on todettu kahden viikon aikana 7 tartuntaa ja koko epidemian aikana yhteensä 47.

Lue täältä uusimmat tiedot koronatilanteesta Keski-Pohjanmaalla

Lue myös:

Kokkolassa kaksi uutta koronatapausta: koululaisen tartuntaan liittyy joukkoaltistuminen – altistuneita kymmeniä

Vetelistä löytynyt ruumis on varmistunut kesäkuussa kadonneeksi Jami Petteri Klemolaksi. Asian vahvistivat Keskusrikospoliisin ja THL:n oikeuskemian yksikön tutkimukset.

Poliisi löysi nuoren miehen ruumiin Keski-Pohjanmaalta Vetelin Räyringin maastosta elokuun lopulla, yli kaksi kuukautta epäillyn surman jälkeen.

Poliisi tutkii tapausta murhana. Kaksi veljestä on vangittuna, ja heistä toinen on viime aikoina suostunut yhteistyöhön.

Poliisi ei kommentoi esitutkintaa enempää.

Poliisi sai esitutkintaan lisäaikaa. Uusi syytteen nostamispäivä on marraskuun lopulla eli 27

Poliisi edistynyt Kaustisen murhatutkinnassa: toinen epäillyistä suostunut yhteistyöhön

Seurakunta järjestää suruhartauden Kaustisella surmatun nuoren miehen muistoksi