Nykyistä nopeammalla itäradalla olisi suuri merkitys Itä-Suomen alueelle. Tuore selvitys ehdottaa, että itärataa voitaisiin nopeuttaa uudella Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välisellä oikoradalla.
Mihin oikorata vaikuttaisi? Kokosimme muutamia pääseikkoja aluekehittämisenkonsulttitoimisto MDI:n itäisen Suomen maakunnille sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungille tekemästä selvityksestä.
Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä -raportissa on analysoitu nopeampien itäratojen aluetaloudellista merkitystä saavutettavuuden, elinvoimaisuuden ja aluekehityksen näkökulmasta.
1) Selvästi nopeammat yhteydet Helsinkiin
Uusi oikorata mahdollistaisi kolmen tunnin yhteyden Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Yhteydet nopeutuisivat tunnilla. Nykyisin Kuopion yhteys Helsinkiin on nopeimmillaan 4 tuntia 4 minuuttia ja Joensuun yhteys Helsinkiin nopeimmillaan 4 tuntia 17 minuuttia.
Kouvolasta Helsinkiin se mahdollistaisi alle tunnin yhteyden ja Mikkelistä Helsinkiin puolestaan kahden tunnin yhteyden. Myös aikaetäisyys Helsingin ja Pietarin välillä lyhenisi.
Nykyisin esimerkiksi Kokkolasta pääsee Helsinkiin nopeammin kuin Kuopiosta, vaikka sieltä on 50 kilometriä enemmän matkaa pääkaupunkiin. Yhteys Kokkolaan on 25–38 minuuttia nopeampi.
Tämä on aluetutkija Timo Aron mukaan hyvä esimerkki Itä-Suomen saavutettavuuden heikentymisestä verrattuna muihin suuralueisiin ja erityisesti pääradan yhteydessä olevaan Länsi-Suomeen.
2) Nopeammat yhteydet houkuttelisivat yrittäjiä ja asukkaita
Kaikkien alueen maakuntien ja kaupunkien menestymisen vuoksi nopeat ja sujuvat yhteydet olisivat erityisen tärkeitä. Yhteyksien nopeuttamisella jo 10–20 minuutilla saattaa olla iso merkitys paikkavalintaan esimerkiksi työssäkäyntiä ajatellen.
Sijaintipäätöksiä tekeville yrityksille sekä pääomaan liittyviä päätöksiä tekeville investoijille nopeat yhteydet ovat tärkeitä. Sillä on vaikutusta myös muuttoliikkeeseen.
– Nopeampi junarata ei tarkoita pelkästään sitä, että Itä-Suomen kaupungeista pääsee nopeammin Helsinkiin, vaan voi olla myös vastavirtoja, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan toiseen suuntaan, muistuttaa Aro.
Itäradan molempien haarojen vaikutusalueella sijaitsee seitsemän maakuntaa ja 16 kaupunkia. Alueella asuu tällä hetkellä joka kuudes suomalainen eli yhteensä noin 930 000 ihmistä.
3) Ilmastonmuutos ja työssäkäyntialueen laajentuminen
Nopeamman itäradan varrella olevien keskusten kiinteämpi yhteys muodostaisi laajemman työssäkäyntialueen. Tämä hyödyttäisi sekä kaupunki- että maaseutualueita.
Se myös tarjoaisi paremmat mahdollisuudet työllistyä omaa koulutusta, kokemusta ja kiinnostusta vastaavaan työhön.
Kaikista kulkumuodoista juna on henkilö- ja tavaraliikenteessä vähäpäästöisin ja ympäristöneutraalein vaihtoehto. Siksi ratayhteyksiin panostaminen on Timo Aron mukaan samalla myös ilmasto- ja tulevaisuusteko.
Raportissa ei selvitetty oikoradan rakentamisen kustannuksia tai kannattavuutta. Myös itäinen rantarata Porvoon ja Kotkan kautta itään oli rajattu selvityksen ulkopuolelle.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys itäradan vaikutuksista julkaistaan perjantaina.