Kahden lapsen äiti Jenni Jokela istuu olohuoneen sohvalle ja pyytää viisivuotiaan Iines Jokelan omasta huoneesta istumaan viereensä. Sohvalla jutellaan rauhassa hoitopäivän kuulumisista.
– Miten päivä meni?
– Ihan hyvin, vastaa Iines.
– Mitä tapahtui?
– Ei mitään erikoista, voinko jo mennä?
Tilanne on tuttu monessa lapsiperheessä. Vanhemmat haluaisivat tietää lapsensa hoitopäivästä paljon enemmän kuin tämä malttaa kertoa.
Lasten vertaissuhdetaidoista väitelleen FT Vilja Laaksosen mukaan lapsi tarvitsee sopivan hetken kertoakseen asioita. Silloin aikuisen on oltava läsnä. Jos lapsella on jo jotain muuta mielessä, hän ei välttämättä jaksa syventyä muistelemaan menneitä.
Kuva ohjaa lasta
Jenni Jokela ei päästä Iinestä vielä livistämään, vaan näyttää tyttärelleen kännykästä kuvaa, joka on otettu muutama tunti aikaisemmin päiväkodissa.
– Mitä te tässä teette?
Iines innostuu kertomaan äidilleen.
– Me oltiin ulkona. Keinuttiin Moonan kanssa. Saatiin tosi kovat vauhdit. Oli tosi kivaa.
Iines katselee äitinsä puhelimelta seuraavaksi muita aiemmin hoitopaikassa otettuja kuvia. Löytyy kuva leipomisesta.
Äiti kysyy taas, mitä kuvassa tapahtuu.
– Me leivottiin ja kaulittiin taikinaa. Sitten me laitettiin se taikina muotteihin ja sitte ei tuu muuta mieleen, Iines vastaa.
Kuva on Vilja Laaksosen mukaan hyvä apuväline, jonka avulla voi esittää täsmällisiä kysymyksiä lapselle, sen sijaan että kysyy yleisesti miten päivä meni. Kuvan avulla lapsi orientoituu keskusteluun ja keskittyy juuri siihen.
– Visuaalinen ärsyke tuo keskusteluun konkretiaa, jolloin voidaan oikeasti keskustella siitä mitä on tehty, kenen kanssa ja millaisia ajatuksia päivän tapahtumat ovat lapsessa herättäneet.
Vuorovaikutus lisääntyy
Moni päiväkoti osallistaa nykyään vanhemmat mukaan toimintaan kuvien avulla. Päiväkodista riippuen kuvien lähettelyyn ja niistä keskustelemiseen käytetään Instagramia, Whats Uppia, See Sawta, tekstiviestejä tai jotain muuta digitaaliseen viestintään kehitettyä ohjelmaa, jolla voi lähettää kuvia ja videoita.
– Vuorovaikutus päiväkodin ja kodin välillä sekä lasten ja vanhempien välillä kehittyy, kun asioita avataan, sanoo Kiviniityn päiväkodin varajohtaja Hanna Tuominen Kokkolasta.
Päiväkodin lapset ovat pikkuhiljaa huomanneet viestien menevän kotiin päin perille, koska joissain tilanteissa lapset jopa pyytävät, että heidät kuvattaisiin vanhempien nähtäväksi.
– Päivän tapahtumista keskusteleminen kuvien avulla kehittää kieltä ja vuorovaikutusta vanhempien kanssa. Kuvista kertominen on hyväksi, Hanna Tuominen sanoo.
Jenni Jokela on huomannut myös sen, että joskus tulee vastaan asioita, joita pitää lapselle sanoittaa.
– Tiedetehtävien aikaan me kyllä mietittiin kuvista, mitä aineita mukeissa oli. Iines ei ollut niitä sisäistänyt, joten niitä piti kotona käydä läpi, Jokela muistelee.
Vanhemmat tietävät, mitä hoitopaikassa tapahtuu
Vilja Laaksonen muistuttaa, että vaikka päiväkodin tapahtumia avataan kuvien avulla vanhemmille, ei digitaalinen kasvatusyhteistyö saa korvata yhteistä lapsen ja vanhemman aikaa kotona.
– Lapsille pitää varata kotona rauhallisia hetkiä, aikaa olla läsnä ja avoimuutta keskusteluun. Lapsi vaistoaa milloin on turvallista puhua, päivän tapahtumista, Laaksonen sanoo.
Jenni Jokela on tyytyväinen viestintään kodin ja päiväkodin välillä. Tieto liikkuu ja kotona tiedetään, mitä päiväkodissa oikeasti tapahtuu. Osataan nähdä se, mikä voisi olla Iineksen mielikuvituksen tuotetta.
– Esimerkiksi silloin hälytyskellot soi, kun Iines kertoo, että ruokana on ollut jäätelöä, Jokela naurahtaa.
– Kuvaa näyttämällä lapsen mielikuvitus ei lähde yhtä helposti laukalle. Lapsi pysyy paremmin siinä tapahtumassa, mistä visuaalinen ärsyke tulee, sanoo myös Vilja Laaksonen.
Jenni Jokela on hyvillään nykyisestä käytännöstä.
– On hienoa, että voi osallistua kotisohvalta lapsen päiväkodin arkeen.