Keski-Pohjanmaalle Euroopan suurinta litiumkaivosta suunnitteleva kaivosyhtiö Keliber suunnittelee, että litiumia louhittaisiin Kaustiselta jo kahden vuoden kuluttua.

Keliber aikoo rakentaa rikastamon Kaustiselle, mistä alkaisi ensimmäisenä myös litiumin louhiminen. Kokkolan suurteollisuusalueelle yhtiö on päättänyt rakentaa litiumkemiantehtaansa.

"Rahoitusneuvottelut etenevät hyvin"

Edessä on vielä muutamia mutkia. Rahoitusneuvottelut ja lupaprosessi ovat kesken, eikä kannattavuuslaskelmaa ole vielä saatu valmiiksi.

Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg kuitenkin vakuuttaa, että rahoitusneuvottelut etenevät hyvin.

– Meillä on sekä kotimaisia että ulkomaisia tahoja, joiden kanssa neuvottelemme. Useampi pankki, tärkeimpänä Euroopan investointipankki, on näyttänyt periaatteessa vihreää valoa, mutta neuvottelut lähtevät rullaamaan kunnolla, kun saamme kannattavuustarkastelun valmiiksi.

Kannattavuuslaskelman pitäisi valmistua keväällä. Keliber tarvitsee koko toiminnan käynnistämiseen yli 200 miljoonaa euroa. Toiminnan tarvitsemat luvat yhtiö aikoo laittaa hakuun tämän vuoden alkupuolella.

Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg arvioi, että yhtiö pääsee rakentamaan rikastamoa, tehdasta ja kaivoksia ensi vuonna. Koko toiminta työllistäisi suoraan noin 140 henkilöä. Suurin osa heistä työskentelisi Kaustisen rikastamolla ja kaivoksella.

Keliber kertoi tiistaina, että se päätyi rakentamaan litiumkemiantehtaansa Kaustisen sijaan Kokkolaan. Kaustiselle tehdasta on puuhattu vuosikausia.

Kunnantalolla päätös kuitenkin ymmärretään, sanoo Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia.

– Kokkolassa on nimenomaan kemiantehtaan tarpeisiin liittyviä palveluita valmiina. Kaustiselle ne olisi pitänyt rakentaa tyhjästä.

Keliberistä merkittävä työllistäjä

Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia näkee, että tehtaan sijoittumisessa Kokkolaan voi olla Kaustiselle jopa etua.

– Ainakin se, että kemiantehtaan tarvitsemia rankkojakin aineita ei tarvitse käsitellä Kaustisella eikä kuljettaa tänne.

Kaustisella Keliberin rikastamosta ja kaivostoiminnasta odotetaan merkittävää, uutta työllistäjää. Jos yhtiö tuo kuntaan hieman alle 100 työntekijää, vaikuttaa se väistämättä myös palvelualan työpaikkoihin.

– Tietenkin tämä on kunnalle ja koko alueelle todella iso asia.

Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamien toiminta saattaa pysähtyä noin kahden viikon kuluttua, jos Suomen Merimiesunionin ja Auto- ja kuljetustyöntekijäliiton uhkaama lakko alkaa.

Liitot kertovat aloittavansa torninosturikuljettajia ja satamavalvojia koskevan lakon 29. tammikuuta työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Työnantajien mukaan lakkoon osallistuvia työntekijöitä olisi noin 25-40.

Kiistassa on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n mukaan kyse siitä, että SMU ja AKT haluavat saada tuolle ryhmälle oman työehtosopimuksen. Nyt kaikissa satamissa sovelletaan AVAINTA ry:n työehtosopimusta. AVAINTA pitää tilannetta työehtosopimusshoppailuna.

Tilanteen selvittäminen on jo aloitettu.

– Nyt on käytännössä kysymys työntekijäpuolen shoppailusta eli siitä, että keskimäärin noin 50 000–70 000 euroa vuosiansioita saaneille henkilöille pyritään saamaan vielä jotain lisää. Tämä tapahtuisi Avaintyönantajien ja sen sopijapuolten sopimusjärjestelmä sivuuttaen, kertoo AVAINTA ry:n toimitusjohtaja Vesa Laine tiedotteessa.

– Siitä on kyllä niin kauan, etten kyllä todellakaan muista! Että milloin olisin käynyt äänestämässä niin, että siellä olisi rivissä istuttu, pohtii lestijärveläinen Marja-Liisa Uusitalo.

Uusitalo äänestää kyllä, se on varmaa. Mutta ennakkoon, kuten todella moni muukin keskipohjalaisen Lestijärven kunnan asukkaista. Kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa koko maassa äänioikeutetuista ennakkoon äänesti runsaat 32 prosenttia, Lestijärven luku oli yli 55 prosenttia.

Tosin vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta puhuu mieluummin siitä, kuinka suuri osa annetuista äänistä annetaan ennakkoon. Osuus on nykyään 40–45 prosentin välillä, vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 45,7 prosenttia.

Ennakkoäänestyksen suosio onkin kasvanut äänestyskäyttäytymistä analysoivan Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan viime vuosina selvästi. Iäkkäiden lisäksi sitä suosivat opiskelijat.

Myös Lestijärvellä oltaneen taas reippaasti liikkeellä, sillä kuntalaiset haluavat myös pitää kiinni vilkkaan ennakkoäänestyskunnan maineesta.

Kätevää ja varmaa

Ennakkoäänestystä on toistaiseksi lähinnä sivuttu tutkimuksessa, ja Sami Borg soisi sitä tutkittavan enemmänkin. Ennakkoäänestäjän profiili on silti melko selkeä: tämä on todennäköisimmin maalla asuva, ikääntynyt, puolueuskollinen ja varma valinnastaan.

Hän haluaa myös varmistaa äänestämisensä mahdollisen esteen varalta tai homma hoituu kätevästi muiden liikkumisten ohessa. Syyt äänestää ennakkoon menevät usein päällekkäin.

Myös tutkija Sami Borg nostaa käytännöllisyyden esiin: se painaa pitkien etäisyyksien maaseutumaisissa kunnissa, mutta yhtä lailla kätevää on päästä suuressa kaupungissa äänestämään marketissa kauppareissulla.

Eläkeläisistä valtaosa äänestää ennakkoon

Ikäryhmäkohtaiset erot ovat kasvaneet todella suuriksi: eläkeikäisistä suuri enemmistö äänestää ennakkoon, kuntavaaleissa näin teki peräti kaksi kolmasosaa.

– Toki on yhä myös periaatteellisia vaalipäivän äänestäjiä, joille perinteisiin kuuluu äänestäminen ja sen päälle vaalikahvit, muistuttaa Borg.

Tutkija Sami Borg ei pidä todennäköisenä, että ennakkoäänestys nykyisestään enää suuresti lisääntyy. Näissä presidentinvaaleissa kannatusmittaukset viittaavat kuitenkin siihen, että ennakkoon äänensä antavien osuus voi noustakin.

– Ylipäänsä on niin, että kun ei ole varmaa, tuleeko kakkoskierrosta lainkaan, se rohkaisee äänestämään ykköskierroksella. Yleensä ykkös- ja kakkoskierroksen välillä on ollut merkittävä ero äänestysaktiivisuudessa, Borg muistuttaa.

Marja-Liisa Uusitalo istuu hyvin ennakkoäänestäjän profiiliin. Hänelle on aina ollut varhaisessa vaiheessa selvää, kenelle ääni missäkin vaalissa menee.

– Olen sen verran politikoinut aikanaan, että puolue ja henkilö ovat aina hyvin tiedossa.

Tällä kertaa hänellä on ehdokkaansa numero lahjaksi saadulle riffelitaululle liidulla kirjoitettuna muistuttamassa siitä, että ennakkoäänestys alkaa.

– Olen lapsenlapsen ihmettelyyn sanonut, että siinä on mummun numero!

Kaikki eivät kaipaa vaalipäivän tunnelmaa

Marja-Liisa Uusitalo on paikalla Lestijärven kunnanvirastolla äänestämässä keskiviikkona, ensimmäisenä mahdollisena päivänä, mutta ei ihan heti aamulla yhdeksältä.

– Varmaan siellä kunnanviraston väki äänestää ensimmäiseksi. En ihan varvasta pane oven väliin.

Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä. Marja-Liisa Uusitalo

Uusitalo ei kaipaa varsinaisen vaalipäivän tunnelmaa, lähes päinvastoin. Äänestäminen on sitäpaitsi niin tärkeää, ettei sen onnistumista voi riskeerata. Nainen ei ymmärrä niitä, jotka eivät äänestä.

– En todellakaan! Meillä on tämä äänioikeus! Monessa maassa vielä soditaankin sen tai naisten oikeuksien takia.

Uusitalon luonnolle kävisi, jos lähipiirissä nukuttaisiin. Onneksi niin ei ole.

– Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä.

Kokkolassa presidentinvaalien äänestyspaikkojen osoitetiedoissa on epäselvyyttä. Öjassa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikaksi on nimetty Öjan päiväkoti, mutta osoite ohjaa äänestäjät vanhan päiväkodin tiloihin Skählintielle.

Kokkolan keskusvaalilautakunnan sihteeri Ben Weizmann ei pidä tietojen ristiriitaisuutta ongelmana, sillä Öjassa äänestyspaikka on ollut pitkään sama. Päiväkoti on toiminut nykyisessä osoitteessa vuodesta 2004, ja sen jälkeen on käyty kahdet vaalit.

– Ainahan väärinkäsityksen mahdollisuus on olemassa, mutta tämä (Skählintie 4) on vanha äänestyspaikka. Siellä on aina äänestetty Öjan äänestysalueella. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että se ainakaan suuremmassa määrin aiheuttaisi epäselvyyttä.

Weizmann muistuttaa, että katuosoite kertoo aina oikean äänestyspaikan.

– Maistraatin lähettämissä äänestysoikeuslipukkeissa kannattaa aina seurata osoitetta. Rakennuksilla voi olla eri nimiä, ja ihmiset voivat ymmärtää nimet väärin, eli osoite on aina se, mikä ratkaisee.

Vaalipiirilautakunnalla tiukempi linja

Vaasan vaalipiirilautakunnan sihteeri Pasi Saarenheimo ei niele Ben Weizmannin selitystä sellaisenaan. Hänen mukaansa äänestyspaikan ja -osoitteen pitää aina täsmätä.

– Äänestäjien pitää tietää yksiselitteisesti, minne menevät äänestämään. Öjan tapauksessa väärinymmärryksen mahdollisuus on. Voihan olla, että vanhat öjalaiset tietävät, missä äänestää, mutta aina voi olla uusia asukkaita, joilla ei ole samaa tietoa, Saarenheimo selventää.

Saarenheimon tietoon ei ole tullut koskaan aikaisemmin vastaavanlaisia ristiriitaisuuksia äänestyspaikan ja -osoitteen välillä. Hän neuvoo Kokkolaa tiedottamaan kuntalaisia asiasta.

Kokkolan keskusvaalilautakunnan sihteerin Ben Weizmannin mukaan kaupunki ei ole ajatellut erikseen tiedottaa asukkaita.

– Kyllä meillä se käsitys on edelleen, että öjalaiset tietävät, missä heidän tulee äänestää eli sillä samalla paikalla, missä he ovat aina äänestäneet.

– Hyvä, että tämä tulee esiin nyt näin tiedostusvälineiden kautta. Ehkä nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa voisi tähdentää, että äänestyspaikka on se osoitteen osoittama paikka. Silloin vältytään varmasti väärinkäsityksiltä, Weizmann sanoo.

Kokkolan ruotsinkielisen yläkoulun ja lukion tilat vaativat pikaista korjausta sisäilmaongelmien takia.

Lähes kaksisataa lukiolaista joutuu hiihtoloman jälkeen evakkoon muutaman kilometrin päähän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokselle Terveystielle. Siihen saakka oppilaat siirretään opiskelemaan koulun terveisiin tiloihin.

Sisäilmatutkimuksissa selvisi, että koulun 1960-luvulla rakennetun päärakennuksen kellaritilojen lattioissa on laajoja kosteusvaurioista. Kellarissa sijaitsevat muun muassa koulun keittiö, ruokasali ja kaksi luokkatilaa. Nämä tilat menevät käyttökieltoon pian, ja oppilaat ruokailevat jatkossa ehkä liikuntasalissa.

– Yksi vaihtoehto on ruokailla luokissa, jos liikuntasalin käyttö menee liian vaikeaksi. Nämä asiat ratkaistaan mahdollisimman pian, kommentoi kaupunkiympäristöjohtaja Nina Kujala.

Kosteusvaurioita löytyy myös parista muusta luokasta 1980-luvulla rakennetun laajennusosan käytävällä. Myös näistä tiloista oppilaat siirretään heti muualle. Tarkempi korjausaikataulu on vielä auki.

– Tiloissa pitää tehdä lisätutkimuksia. Tämän vuoden budjetista otetaan rahaa korjauksiin. Hintalappu selviää myöhemmin, sanoo Kujala.

Koulun tilat on peruskorjattava viimeistään parin vuoden kuluttua, sisäilmatyöryhmän raportissa arvioidaan.

Kokkola uskoo, että tilat on järkevämpää korjata kuin rakentaa kokonaan uusi koulu.

Kokkolan ruotsinkielisessä yläkoulussa opiskelee reilut 260 koululaista.

Teollisuuskonserni Rolls Royce harkitsee kaupallisen merenkulun toimintojensa myymistä osana yhtiön toimintojen strategista uudelleen arviointia, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Lehden mukaan konserni on myymässä kaupallisen merenkulun toimintojaan, jos sopivia ostajaehdokkaita löytyy.

Toimitusjohtaja Warren East sanoo konsernin tiedotteessa, että yhtiö haluaa keskittyä enemmän huipputeknologian kehittämiseen.

Taustalla ovat vuosia jatkuneet uudelleenjärjestelyt ja säästökuurit, jotka eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.

Osana uutta strategiaa yhtiön ydintoimintojen määrää vähennettäisiin nykyisestä viidestä kolmeen ja kaupallisen merenkulun yksikön myynti olisi osa ydintoimintoihin keskittymistä.

Meriliikenteessä yhtiö keskittyisi merivoimien kalustoon sekä ydinsukellusveneiden potkuri- ja ohjausjärjestelmiin, joista tulisi osa laajempaa puolustusteollisuuteen keskittyvää yksikköä.

Suomessa satoja työntekijöitä

Rolls Royce Marinella on Suomessa kolme toimipistettä: Raumalla valmistetaan laivojen potkuri- ja ohjausjärjestelmiä, Kokkolassa valmistetaan jettejä ja Turussa on suunnittelu- ja kehityskeskus. Suomessa henkilöstöä on noin 500-600.

Konsernin tiedotuksen mukaan Suomen yksiköiden toimintoja arvioidaan ennen konsernijohdon strategisia päätöksiä. Vielä ei kerrota, mitkä mahdolliset vaikutukset Suomeen voisivat olla.

Suomen Rolls Royce Marine ei kommentoi asiaa.

Merenkulun toiminnoista Suomessa ja Norjassa on viimeisen kolmen vuoden aikana vähennetty lähes 2 000 työpaikkaa ja tehtaiden määrää on vähennetty 27:stä 15:een.

Yksityiskohtia strategisista päätöksistä kerrotaan yhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä maaliskuun alussa ja myöhemmin tänä vuonna.

Kaupallisen ja puolustuksellisen merenkulun yksiköt tekivät viime vuonna tappiota yli 30 miljoonaa euroa. Tappioista suurin osa aiheutui kauppamerenkulun puolelta, joka kärsii öljyn- ja kaasumarkkinoiden laskusuhdanteesta.

Financial Timesin artikkelin voi lukea täältä. Juttu on maksumuurin takana.

Kokkolalaismies rakensi huvilatontilleen Kokkolan Morsiussaareen luvattomia tiloja jopa 140 neliön edestä viime vuosikymmenen lopulla. Kaupunki on kiistellyt miehen kanssa luvattomista neliöistä jo liki kymmenen vuoden ajan. Joulukuussa korkein hallinto-oikeus päätti, ettei mies saa valituslupaa kiistassa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että mies joutunee suuren uhkasakon nojalla purkamaan lisäneliöt. Tai sitten ei.

Mies saattaa selvitä vuosia jatkuneesta ja useita valitus- ja uhkasakkoprosesseja sisältäneestä kiistasta ilman purkutoimia. Takaportin antanee asemakaavan muutos.

Miehen huvila sekä omin päin tehdyt mökin, saunan ja autotallin laajennukset sijaitsevat huvila-alueella, joka muuttuu pian asuinalueeksi. Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden asemakaavan mökkialueelle joulukuussa, ja kaava saanee lainvoiman aivan lähiaikoina.

Tällöin mies voi hakea rakennuslupaa muutoksille. Hän joutuu kuitenkin maksamaan 20 000 euroa Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksellä, koska ei ole noudattanut kaupungin purkukehotusta.

"Mieluiten en olisi hoitanut asiaa"

Pitkä prosessi ja siihen kulutettu aika turhauttavat Kokkolan johtavaa rakennustarkastajaa Rolf Fredlundia.

– Mieluiten en olisi kuluttanut aikaani koko asiaan, siinä olisi säästynyt monta tuntia, kommentoi rakennustarkastaja.

Fredlundin mielestä on arveluttavaa, että kaikki kaupunkilaiset maksavat siitä, että ihmiset rakentavat luvatta ja asioita setvitään eri oikeusportaissa monta vuotta.

Meidän tehtävä ei ole sakottaa, vaan katsoa, että kaikilla on samat oikeudet rakentaa. Kokkolan johtava rakennustarkastaja Rolf Fredlund

– Meidän tehtävä ei ole sakottaa, vaan katsoa, että kaikilla on samat oikeudet rakentaa, sanoo Fredlund.

Kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 20 000 euron sakon lisäksi asettanut miehelle suuren uhkasakon. Miehelle on langetettu nyt 60 000 euron uhkasakko ja 10 000 euron kuukausittainen sakko.

Tämä esitys viedään lautakuntaan lähiaikoina ja rakennustarkastaja aikoo esittää, että summat tulevat miehen maksettavaksi, ellei rakennelmia ole purettu siihen mennessä.

– Tämä prosessi loppuu vasta, kun mies on purkanut luvattomat lisäneliöt ja palauttanut rakennukset alkuperäiseen muotoon. Tai jos hän hakee ja saa rakennusluvan muutoksille, Fredlund toteaa.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Lestijärven tuulivoimapuiston kaavasta tehdyt valitukset. Rakennusyhtiö YIT:n hanke olisi toteutuessaan Suomen suurin 87 voimalallaan. Tuulivoimapuiston rakentaminen on vielä epävarmaa, koska rahoitus ja rakennuslupa puuttuvat.

Yksityishenkilö vetosi valituksissaan siihen, että tuulivoimalat pilaisivat Lestijärven maiseman. Oikeuden mukaan kaavassa kuitenkin huomioitiin maisemahaitat riittävästi. Tuulipuiston alue on merkitty myös maakuntakaavaan, KHO:n mukaan tämän vuoksi osayleiskaavaa ei voida hylätä pelkästään maisemahaittojen takia.

Tuulivoimapuiston suunnittelu pilkottiin kolmeen erilliseen osayleiskaavaan, koska yhtenäisen kaavan käsittely olisi ollut vaikeaa kunnanvaltuustossa jääviyssyiden takia.

Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään 1,5 kilometrin päähän maakuntajärven rannasta. Voimalat näkyisivät hyvin järvelle ja sen pohjoisrannalle.

Taloudellisesti tuulipuiston toteutuminen olisi Lestijärvelle lottopotti, viime vuonna arvioitiin, että se kaksinkertaistaisi kunnan verotulot. Maanomistajille se toisi myös hyvät lisätienestit.

Paikalliset nuoret lopettivat ulkopaikkakuntalaisen nuorisojoukon luvattoman illanvieton Kaustisen Hiihtokeskuksessa viime lauantaina. Paikalla oli parikymmentä nuorta Pietarsaaren seudulta. He olivat sopineet Kaustiselle lähdöstä ilmeisesti sosiaalisessa mediassa.

Noin kaksikymmentä nuorta lasketteli hiihtokeskuksessa ilman lupaa lumilaudoilla ja pulkilla. He olivat murtautuneet huoltokoppiin ja onnistuneet käynnistämään hiihtohissin. Myös tampattu rinne oli kävelty pilalle.

Poliisin mukaan nuoriso oli tehnyt nuotion rinteen alhaalla sijaitsevaan kotaan ja sotkenut siellä paikkoja.

Paikalle osuneet kaustislaiset nuoret ottivat yhteyttä hiihtokeskuksen henkilökuntaan ja poliisiin. He myös estivät autoillaan ulkopaikkakuntalaisten nuorten poispääsyn alueelta. Paikalle oli tulossa lisääkin nuoria, mutta nämä eivät päässeet "sulusta" läpi.

Vahingot muutamia tuhansia

Rikosylikonstaapeli Jaana Takalan mukaan nuoret olivat tulleet Kaustiselle Pietarsaaren seudulta seitsemällä autolla. Pietarsaaresta Kaustiselle on vajaat 60 kilometriä.

Kaustisen hiihtokeskus on arvioinut, että nuoret aiheuttivat noin 3 000 euron vahingot. He voivat joutua maksamaan sakkoja ja vahingonkorvauksia.

Rinne on jo tampattu uudelleen ja hiihtokeskuksen toiminta on jatkunut normaalisti.

Rikosylikonstaapeli Jaana Takala pitää tapausta poikkeuksellisena. Hän myös muistuttaa, että hissin omatoiminen käyttäminen on vaarallista. Poliisi tutkii tapausta vahingontekona ja luvattomana käyttönä.

Auton esilämmittäminen kylmällä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ja lisää käyttömukavuutta – ja tietysti varmistaa osaltaan auton käynnistymisen kylmässäkin säässä. Kääntöpuoli on lämmittämiseen kuluva energia, ja lämmityksen tarpeesta ollaankin monta mieltä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on määritellyt ohjemitan sille, kauanko moottoria kannattaa missäkin sääoloissa lämmittää. Nollan ja viiden pakkasasteen välillä lämmitysaika on puolesta tunnista tuntiin. Viiden ja kymmenen asteen välillä tunnista kahteen ja sitä kylmemmässä kahdesta kolmeen tuntia.

Lyhyempi aika koskee perinteisiä lohko- ja letkulämmittimiä, pidempi säteilylämmittimiä, jotka ovat yleistyneet Suomessa koko 2000-luvun. Käytännössä autoilija saattaa siis käynnistää luulemaansa kylmemmän auton, jos on esilämmittänyt säteilylämmittimellä vain vaikkapa puolisen tuntia. Näin lämmityksen hyödyt jäävät pienemmiksi. Autoliiton koulutuspäällikön Teppo Vesalaisen mukaan kaikki eivät tiedä, mikä oman auton moottoria lämmittää.

– Väitän, että valtaosa ei tiedä, mikä lämmitin autossa on. Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin, sanoo Vesalainen.

Asiakkaat voivat tulla ostamaan lämmitintä, joka autossa jo on

Ismo Määttälä kokkolalaisesta akkutarvikeliikkeestä uskoo Autoliiton koulutuspäällikön väitteen, vaikka sen vaikutukset eivät heillä suoraan näykään.

– Nykyihminen ei välttämättä tällaisista välitä, on niin paljon muutakin.

Määttälä uskoo, että lohko- tai letkulämmitinautoja lämmitetään enemmänkin kuin olisi tarpeen. Jos lisäksi säteilylämmitintä käytetään aikasuosituksia tuntematta, lopputulos voi olla, että valtaosa lämmittää väärin.

Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen

Myös toisessa kokkolalaisessa autohuollossa allekirjoitetaan ajatus tietämättömyydestä: asiakkaita on tullut jopa laitattamaan lämmitintä, joka autossa jo on.

Jos säteilylämmitintä käyttää lyhyempään kuin neuvotaan, häviää lähinnä polttoainekulutuksessa. Sen sijaan moottorin kestävyyttä lyhyeksi jäävä lämmitysaika tuskin uhkaa, sillä öljylaadut ovat kehittyneet rajusti menneistä vuosikymmenistä.

Päästöt vähenevät, mutta energiaa kuluu

Esilämmitys on valintakysymys. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen näkee siinä monia hyötyjä: käyttömukavuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden.

Esilämmitys myös säästää moottoria turhalta kulumiselta. Vesalaisen mukaan on silti vaikea antaa yksiselitteistä tietoa siitä, kuinka suuren kilometrimäärän ajoa lämpimällä moottorilla yksi kylmäkäynnistys vastaa.

Vesalainen liputtaa siis itse lämmityksen puolesta: lyhytkin lämmitys on moottorille parempi kuin kylmäkäynnistys. Aikasuositukset on laadittu energiatehokkuuden näkökulmasta, eikä uusien autojen lämmittämistä suositella niin kauan kuin lämpötila pysyy plussalla.

Vesalainen katsoo asiaa myös mukavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta ja käyttää lyhytaikaista esilämmitystä myös plussan puolella päästäkseen liikkeelle ikkunat huurteettomina. Se vaatii kuitenkin polttoainetoimisen lisälämmittimen tai sisätilanlämmittimen.

– Mutta jos energiankulutusta ajatellaan, plussakelillä ei kannata uutta autoa lämmittää.

Tekniikan kehitys pakotti monen säteilylämmittimiin

Lohko- ja letkulämmittimet lämmittävät suoraan jäähdytinnestettä. Säteilylämmitin taas lämmittää moottorin kylkeä ja sitä kautta nestettä. Sijoituspaikan mukaan se lämmittää joko jäähdytinnestettä tai moottoriöljyä. Laitteiden eroa on havainnollistettu esimerkiksi niin, että säteilylämmitin on kuin moottorin ulkopinnalle kiinnitetty silitysrauta.

Säteilylämmittimet eivät siis ole niin tehokkaita kuin lohkolämmittimet, mutta niiden yleistymiseen on johtanut ajotekniikan muutos. Kun moottorilohkot ovat muuttuneet alumiinisiksi, niistä ovat poistuneet pakkasproput, joiden tilalle lohkolämmitin laitettiin. Niinpä säteilylämmitin on käytännössä monen auton kohdalla ainoa vaihtoehto.

Jos haluaa tehokkaampaa esilämmitystä, kannattaa Vesalaisen mielestä selvittää mahdollisuus letkulämmittimeen, josta kiertovesipumpulla saa vielä tehokkaamman.

Polttoainetoimiset lisälämmittimet taas ottavat virran autosta ja käyttävät sen polttoainetta. Monessa diesel-autossa on jo valmiina ajon aikana toimiva polttoainetoiminen lisälämmitin, jonka muuntaminen soveltumaan myös moottorin esilämmitykseen ei Vesalaisen mukaan ole kovinkaan kallista. Toki moottorin lämmittimeen kuluu helposti useita satoja euroja.

Lämmittimen kuntokin jää usein tarkistamatta

Vesalainen näkee asiassa toisenkin käytännön ongelman: kaikki eivät edes varmista, että auton lämmitin on kunnossa.

– Moni törkkää auton narun päähän ja ajattelee, että homma hoituu. Todellisuudessa lämmitin on voinut sanoa toimintasopimuksen irti jo vuosia sitten.

Jollei auto jätä käynnistymättä, lämmittimen toimimattomuus ei välttämättä juuri käytännössä näy. Lohko- tai letkulämmittimen toimivuuden kuulee niiden kohinasta, mutta säteilylämmitin on äänetön. Vesalainen kehottaakin tarkistamaan asian kokeilemalla öljyn lämpötilaa.

– Ihokosketusta öljyn kanssa ei suositella, mutta joskus voi kokeilla öljyä tikusta kun moottori on kylmä ja uudelleen tunnin lämmityksen jälkeen. Ei öljy kuumaa ole silloinkaan, mutta sen pitäisi olla selvästi lämpimämpää.

Vesalainen sanoo monen hämääntyvän myös silloin, jos sisätilanlämmitin toimii: silloin kuljettaja uskoo automaattisesti säteilylämmittimenkin toimivan. Hän muistuttaa, että ongelma voi olla myös tolpassa.

Ylen suomenkielinen aluetoiminta uudistuu merkittävästi kahden vuoden aikana. Uutta toimintatapaa pilotoidaan maalis-toukokuussa Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen toimituksissa.

Yle siirtää toimittajia ja kuvaajia yhä enemmän kenttätyöhön eli ihmisten pariin. Uudistus koskee televisiota, radiota ja verkkoa. Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko kertoo, että tavoitteena on tarjota aiempaa vaikuttavampaa sisältöä.

– Entistä liikkuvammat toimittajat tuottavat sekä maakunnallista että valtakunnallista sisältöä kattavasti kaikkialta Suomesta, sanoo Jyri Kataja-Rahko.

Yhteiset iltapäivälähetykset alkavat

Lounais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa aloitetaan maaliskuun alussa alueelliset iltapäivälähetykset radiossa. Yle Turku ja ja Yle Pori tekevät yhteisen lähetyksen. Samoin Yle Lappeenranta ja Yle Kotka tekevät yhteistä iltapäivälähetystä.

Radion aamulähetykset ja aina puolelta kuultavat uutiset jatkavat maakunnallisina entiseen tapaan.

– Alueellinen iltapäivä sisältää mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat uutiset ja puheenaiheet. Maakunnallisissa aamuissa keskitymme entistä enemmän täysin paikallisiin asioihin ja ilmiöihin, sanoo Kataja-Rahko.

Uudesta toimintatavasta kerätään palautetta ja sen perusteella jatketaan aluetoiminnan kehittämistä.

Nuoret hakeutuvat mielenterveyshoitoon entistä herkemmin. Tämä näkyy koko maassa nuorille kirjoitettujen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kirjoitettujen lähetteiden määrän kasvuna.

Joillakin paikkakunnilla kasvu on ollut jopa ennätysmäistä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla nuorten, eli 13–20-vuotiaiden, psykiatristen lähetteiden määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia edellisvuosiin verrattuna.

Hoitoon hakeutuvat nuoret kärsivät pääasiassa ahdistuksesta ja masennuksesta, mutta myös pakko-oireista ja itsetuhoisuudesta, kuten viiltelystä.

Miksi apua haetaan entistä enemmän?

Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrän kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet, toteaa Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen.

– Määrällisesti ongelmia on kutakuinkin saman verran kuin ennen. 10–15 vuoden aikana ehkä tyttöjen masennusoireilu on vähän lisääntynyt.

Marttusen mukaan lähetteiden määrässä on näkynyt kasvua jo reilun kymmenen vuoden ajan. Hän arvioi, että taustalla on kulttuurin muutos: nuoret hakeutuvat herkemmin hoitoon kuin aikaisemmin.

– Tämä on myönteinen asia. Silloin, kun on hätä, haetaan apua, eikä siihen liity enää niin suurta kynnystä.

Samaa mieltä on Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatriasta vastaava ylilääkäri Matti Kaivosoja.

– Todennäköisesti onkin niin, että nykyään apua saavat sellaiset potilaat, jotka ennen jäivät hoitamatta, Kaivosoja sanoo.

"Kouluterveydenhuoltokin tarvitsee psykiatrisia hoitajia"

Nuoret ovat siis oppineet hakemaan apua, mutta ongelmia koituu siitä, että palveluja ei ole saatavilla riittävästi.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatriselle poliklinikalle on saatu lisää hoitajia, mutta psykiatriapula jarruttaa lääkäreiden palkkaamista.

Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen näkisi mielellään enemmän mielenterveyspalveluita myös terveydenhuollon perustasolla, eli esimerkiksi terveyskeskuksissa ja kouluterveydenhoidossa.

– Jos kouluissa olisi psykiatrisia erikoissairaanhoitajia, oireiluun pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhain. Sillloin ongelmia on helpompi hoitaa, ja esimerkiksi masennus ei ehkä kehittyisi vakavaksi masennukseksi. Tällöin potilas ei välttämättä päätyisi ollenkaan erikoissairaanhoitoon, Marttunen toteaa.

Keskipohjalainen Lestijärven kunta on selvä ykkönen presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä. Lestijärviset kävivät ensimmäisellä kierroksella vaaliuurnilla ennätysvilkkaasti: jopa 60,8 prosenttia antoi äänensä ennakkoon eli kunnan 625 äänioikeutetusta 380 oli liikkeelle ennakkoon.

Tampereen yliopiston vaalitutkijan Sami Borgin mukaan Lestijärven luku voi olla presidentinvaalien ykköskierrosten ennätys. Täyttä varmuutta asiasta ei ole, koska kaikkien vaalien ennakkoäänestystilastoja ei ole kootusti missään.

– Kakkoskierroksilla on nähty korkeampiakin lukuja, mutta presidentinvaalien ykköskierroksilta vuosilta 1994–2018 luku saattaa olla ennätys, arvioi Borg.

Kokonaisäänestysinto voi nousta?

Presidentinvaalien ennakkoäänestys ylsi koko maassa ennätykseen: yli puolitoista miljoonaa antoi äänensä. Lopullisen äänestysprosentin arvioimista vaalitutkija pitää vielä melko arpapelinä, mutta heittää silti arvauksen.

– Melko hyvät mahdollisuudet on päästä yli viimekertaisen kotimaan äänestysprosenttien eli 72,8:n, Borg heittää.

Tutkija pitää kuntavaalien alle 60:n jäävää äänestysprosenttia suhteettoman matalana verrattuna äänestysintoon presidentinvaaleissa.

– Politiikan valtakunnallinen säihke taitaa kiinnostaa suurta osaa kansalaisista enemmän kuin oman kunnan asiat.

Lestijärvi haluaa pitää kiinni maineestaan

Noin 800 asukkaan Lestijärvi ylsi siis täysin omalle kymmenluvulleen, sillä toiseksi ahkerimmin äänestettiin Lapin Savukoskella. Siellä vaaliuurnilla kävi 53 prosenttia äänioikeutetuista.

Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaalla Kaskisissa (50,9), Kankaanpäässä (50,7) ja Humppilassa (50,7). Laiskimmin Manner-Suomessa uurnille lähdettiin Pedersöressä (14,6) ja Korsnäsissä (14,6).

Ikääntyneet, maalla asuvat ja kannastaan varmat äänestävät ennakkoon

Ikäryhmittäin erot ovat selkeitä: eläkeikäisistä suuri enemmistö äänestää ennakkoon. Toisaalta ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut kauttaaltaan, sillä käytännön syyt painavat muuallakin kuin pitkien etäisyyksien maaseudulla. Ennakkoon äänestäminen hoituu monesti myös kaupungeissa kätevästi muun asioinnin ohessa.

Tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta arvioi ennen ennakkoäänestyksen alkua, että näissä vaaleissa ennakkoon äänestävien osuus voi noustakin. Hän ei silti pidä todennäköisenä, että ennakkoäänestys kaikkineen enää lisääntyy kovin suuresti.

Presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai.

Kaikki sähköyhtiöt tallentavat tulevaisuudessa asiakas-, sopimus- ja mittaustietonsa yhteiseen tietovarastoon eli datahubiin. Siksi yhtiöistä suurin osa on jo alkanut tarkistaa asiakkaiden tietoja esimerkiksi kirjeitse. Asiakkaiden on annettava myös täydellinen henkilötunnus.

Esimerkiksi Kokkolan Energia tarkistaa joitakin tuhansia asiakastietoja, työ on aloitettu viime vuonna. Kirjeitä lähetetään muutaman sadan erissä. Tarkistaminen on herättänyt kummasteluakin, sanoo liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta:

– Henkilötunnus on sen verran herkkä tieto, että sen pyytäminen herättää kysymyksiä. Siitä on soiteltu jonkin verran, mutta kaikki on saatu hyvässä hengessä hoidettua.

Mitä kuluttaja sitten hyötyy yhteisestä tietovarastosta?

Yksi käytännön hyöty näkyy silloin, kun asiakas vaihtaa sähköntoimittajaa. Jatkossa tieto muutoksesta kulkee välittömästi, nyt siinä voi vielä kulua pisimmillään päiviä, koska tieto on hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä.

Keskitetty järjestelmä lisää Fingridin mukaan kuluttajan mahdollisuuksia osallistua itse aktiivisesti kehittyvien sähkömarkkinoiden toimintaan.

Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas Fingridistä ottaa esimerkin: kuluttajalla on sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa varaaja lämmitetään sähköllä ja sähköä kuluu tyypillisesti eniten silloin kun se on kalleinta. Jos kuluttaja valtuuttaa palveluntarjoajan seuraamaan datahubissa kulutusta tuntitasolla asti, se voi ohjata varaajan toimimaan silloin kun sähkö on halpaa.

Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas, Fingrid

Puukangas muistuttaa, että energiamarkkinat ovat suuressa murroksessa esimerkiksi älykkään sähköverkon edessä.

Toisaalta Fingridin on jatkossa aiempaa haastavampaa ylläpitää sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa uusiutuvan tuotannon kuten tuulivoiman ja muun pientuotannon lisäännyttyä.

Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta ottaa myös esiin kysyntäjouston: asiakas voi lisätä tai vähentää kulutusta sopivina aikoina tiettyä hintaa vastaan, kun tieto on standardoidusti yhdessä paikassa.

Kuluttaja voi tulevaisuudessa hyötyä kootusta tiedosta tulevaisuudessa myös niissä tapauksissa, että koti on vaikkapa Kokkolassa ja mökki Muoniossa.

Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja, Kokkolan Energia

– Voisi kuvitella uusia sovelluksia ja palveluita: että yhdessä mobiilisovelluksessa voisi nähdä molempien paikkojen kulutustiedot yhdestä paikasta, pohtii Haapoja.

"Tietojen antaminen ei ole riski"

Ajantasaiset tiedot kerätään kaikilta asiakkailta, joilla on voimassa oleva sähkösopimus. Yksilöivinä tunnuksina ovat jatkossa yritysasiakkailla y-tunnukset ja yksityisillä henkilötunnukset. Jos sopimusosapuolena on monen osakkaan kuolinpesä, tarvitaan yhden henkilötunnus. Jos molemmat aviopuolisot haluavat säilyä osapuolina, molempien henkilötunnukset kirjataan, muuten riittää toinen.

– Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa, summaa Haapoja.

Marjut Puukangas Fingridiltä vakuuttaa, ettei tietojen kerääminen rekisteriin ole kuluttajalle riski.

– Alkumetreiltä saakka on pidetty kirkkaana mielessä, että tiedot ovat asiakkaan tietoja. Niitä voivat hakea vain niihin sopimuksen tai määräaikaisen valtuutuksen perusteella siihen oikeutetut datahubin rekisteröidyt osapuolet. Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana, sanoo Puukangas.

Aikataulu on venynyt suunnitellusta

Kantaverkkoyhtiö Fingrid sai vuonna 2013 sähkömarkkinalain uudistuessa vastuun alan tiedonvaihdon kehittämisestä. Yhtiö selvitti erilaisia tapoja hoitaa asia ja päätyi suosittelemaan keskitettyä ratkaisua. Datahubin käynnistelytyötä on siis tehty joitakin vuosia, ja yhä ainakin osa sähköyhtiöistä luulee keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän olevan käytössä jo ensi vuonna.

Tuosta aikataulusta on kuitenkin jouduttu tinkimään, sillä asiaa koskeva lainsäädäntö on vielä kesken ja järjestelmätoimittaja saadaan valittua tänä keväänä tai kesänä. Työ- ja elinkeinoministeriön pitää siis ensin muuttaa sähkömarkkinalakia niin, että Fingrid saa oikeuden pitää henkilörekisteriä ja sähkömarkkinaosapuolet velvoitetaan osallistumaan tietojen ylläpitoon siinä.

Yhtiöille järjestelmän hyötyjä on esimerkiksi tiedon tasainen laatu. Nykyään kaikilla on omat tietojärjestelmänsä, joissa ylläpidetään sellaista tietoa, mitä itse tarvitaan ja sellaisessa muodossa kuin on totuttu.

Kokkolan Energian liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja uskoo, että muutos tuo pitkällä tähtäimellä säästöä sähköyhtiöiden tietojärjestelmäkustannuksiin, kun kaikki tieto keskitetään.

Kokkolalainen Mari Kaikkonen löysi kahden pienen tyttärensä kanssa mukavan ja riittävän tilavan vuokra-asunnon. Koti kuitenkin osoittautui painajaiseksi, joka sairastutti koko perheen.

– Vanhempi tytär sai outoja kuumepiikkejä. Kuume saattoi nousta 40 asteeseen illalla, mutta aamulla ei ollut enää mitään. Me kaikki olimme väsyneitä, nuhaisia ja yskäisiä. Kärsimme jatkuvasta lämpöilystä ja uni- ja hengitysvaikeuksista. Nuoremmalla todettiin astma. Itselläni oli myös rytmihäiriöitä ja ihottumaa, Kaikkonen kertoo.

Edellisessä asunnossa perhe oli sairastanut korkeintaan kausiflunssan tai pari. Epäilyt asunnon ongelmista vahvistuivat, kun omat ja lasten oireet olivat samankaltaisia kuin Marin veljellä, joka myös sairastui homeisesta vuokra-asunnosta.

Terveystarkastaja auttaa jos huoli tyssää vuokranantajaan

Vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön, Vuokralaiset VKL ry:n, toiminnanjohtaja Anne Viita kehottaa ottamaan yhteyttä vuokranantajaan tai huoltoyhtiöön, jos epäilee sisäilmaongelmaa.

– Oma nenä tottuu, mutta jos vieraat alkavat huomautella asunnon oudosta hajusta, tai alkaa jatkuva sairastelukierre, ei kannata aikailla.

Viita neuvoo vuokralaista selvittämään vuokranantajalta tai hänen edustajaltaan, milloin ilmastointikanavat on puhdistettu ja milloin on nuohottu, koska myös näiden laiminlyönti voi heijastua sisäilmaan.

– Jos vuokranantaja on haluton uskomaan vuokralaisen epäilyjä, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kunnalliseen terveystarkastajaan. Hänen käyntinsä on maksuton, mutta jonot voivat olla pitkät, Viita sanoo.

Homeitiöiden saastuttamat lelutkin jäivät vuokra-asuntoon

Myös Mari Kaikkonen joutui kääntymään terveystarkastajan puoleen.

– Vuokraisäntä ja isännöitsijä eivät tehneet mitään, mutta kaupungin terveysvalvonnassa oltiin todella avuliaita, ja vyyhti lähti purkautumaan, Kaikkonen kiittelee.

Terveystarkastajan tekemät mittaukset ja tutkimukset kertoivat karua kieltään: sädesientä ja homeperäisiä itiöitä. Selvisi myös, että asunnossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin vesivahinko.

Mari Kaikkonen muutti perheensä kanssa välittömästi evakkoasuntoon.

– Raskainta oli kertoa tytöille, että kaikki lelut ja tavarat oli jätettävä, koska koti oli sairastunut ja sairastuttanut tavaratkin.

Homeet piiloon maalaamalla

Toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan moni vuokranantaja hoitaa korjaukset kiitettävästi, mutta mukaan mahtuu myös heitä, jotka "maalaavat homeet piiloon".

Esimerkiksi kokkolalainen Eemi ei olisi voinut edes kuvitella, että upean vuokrakämpän uutuutta hohtavien pintojen alla muhii suuri ongelma.

– Asunto oli todella viimeisen päälle laitettu ja sen vuokra oli 850 euroa kuussa. En olisi ikinä uskonut, että siellä oli hometta.

Pian muuton jälkeen alkoi terveyskeskuksessa ravaaminen. Eemi kärsi jatkuvista flunssista ja tukkoisuudesta, mutta ei osannut yhdistää sairasteluaan asuntonsa sisäilmaan. Totuus rävähti yllättäen silmille, kun edellisen asukkaan tilaama terveystarkastaja ehti viimein tutkimaan kämppää.

– Home-epäily tuli meille ihan puskista. Samalla selvisi, että asunnossa oli jo aikaisemminkin tehty vesivahingon takia mittauksia ja löydetty jonkinlaista ongelmaa. Vuokraaja ei tästä maininnut sanaakaan, ja edellisen asukkaan lähdettyä asuntoon oli uusittu vain pinnat, Eemi kertoo.

Sisäilmaongelmat olivat mittavat. Eemin oli kaverinsa kanssa muutettava heti pois, koska terveystarkastaja totesi kämpän asumiskelvottomaksi.

Vuokralaisten edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan pelkkä sisäilmaongelman toteaminen ei velvoita asunnon omistajaa korjaustoimiin.

– Viranomaiskehotus onkin sitten jo järeämpi vastus. Esimerkiksi terveystarkastajan antama kehotus pakottaa vuokranantajan toimenpiteisiin.

Viidan kokemuksen mukaan monia vuokrakiinteistöjä omistavat firmat tarttuvat yleensä korjauksiin rivakammin, koska niillä on tietoa ja taitoa.

– Vuokranantajista noin puolet ovat yksityisiä, joilla on yksi tai pari vuokra-asuntoa. Osa on iäkkäitä, eivätkä he välttämättä tiedä mikä kuuluu heille ja mikä taloyhtiölle, joten senkin takia asian eteenpäin vienti voi ontua. Sitten on aina myös heitä, jotka eivät välitä tai jotka yrittävät saada ongelmat vuokralaisen syyksi. Vuosittain mennään käräjille asti, Viita kertoo.

Irti homekämpästä

Jos vuokralainen epäilee sisäilmaongelmaa, eikä vuokranantaja useista pyynnöistä huolimatta lähde asiaa selvittämään, kannattaa vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mielestä ajatella terveyttään ja lähteä asunnosta.

Hän neuvoo vuokralaista myös turvaamaan selustansa eli hankkimaan mustaa valkoisella, jos vuokrasopimuksen purkamisesta joutuu riitelemään.

– Epäily sisäilmaongelmasta ei saa olla vain "vuokralaisen nenässä", vaan riidan sattuessa pitää pystyä näyttämään ongelma toteen. Silloin tarvitaan paperilla esimerkiksi terveystarkastajan käynnillään huomaamat asiat.

Vuokranantajalla ei ole velvollisuutta hankkia asukkaalle remontin ajaksi asuntoa. Se olisi kohtuuton vaatimus, koska moni vuokraa vain yhtä asuntoa.

Jos kyseessä on esimerkiksi pieni, yhdessä huoneessa oleva paikallinen vesivahinko, vuokralaiselle on annettava Anne Viidan mukaan alennusta, koska hänellä ei ole koko asunto käytettävissään remontin aikana.

– Kotivakuutuksen on hyvä olla riittävän laaja. Siitä voi saada apua, jos esimerkiksi joutuu pienen korjauksen takia yöpymään pari, kolme yötä hotellimajoituksessa.

Ylireagointia ja oikeaa huolta

Toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo, että oikean huolen lisäksi vuokralaiset myös välillä ylireagoivat. Edunvalvontajärjestön neuvontapuhelimessa on huomattu, että puhelin soi tiuhaan tahtiin, jos mediassa on juttua uusien talojen rakennusvirheistä.

– Soittokynnys on matala myös, jos naapurilla on ollut pieni vesivahinko. Vaikka ongelma olisi jo korjattu asianmukaisesti ja mittauksilla todettu, että kaikki on kunnossa, meille saatetaan silti soittaa ja olla hädissään, että mitä naapurin vesivahinko-ongelma voi vielä tehdä meidän asunnollemme.

Homekämpän tietämättään vuokrannut Mari Kaikkonen sanoo viisastuneensa asunnon etsimisisessä.

– Yrittäisin tutkia asunnon taustoja paremmin. Kyselisin, että onko ollut vesivahinkoja, ehkä ottaisin edellisiin asukkaisiin yhteyttä ja kyselisin heidän tuntemuksiaan. Haistelisin myös ja katselisin tarkemmin, kun menisin asuntoa ensimmäistä kertaa katsomaan, sanoo Kaikkonen.

Pohjanmaan poliisi varoittaa tielläliikkujia erityisen liukkaasta kelistä, joka on aiheuttanut ulosajoja ja liikenteen ruuhkautumista.

Poliisi lähetti tiedotusvälineille kelistä tiedotteen aamulla.

– Keli on haastava. Laitettiin tiedote, koska etenkin Keski-Pohjanmaan suunnalta kenttäjohtaja ilmoitti, että rekkoja on enemmänkin jumissa tien poskessa, eikä lähde liikkeelle. Se aiheuttaa ruuhkaa ja liikenteen puuroutumista, sanoo rikoskomisario Sakari Palomäki Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Kello kymmenen aikaan aamupäivällä poliisilla oli seitsemän eri tehtävää, joissa oli mukana raskasta liikennettä. Poliisi päivitti tietoa puolen päivän aikaan, jolloin raskaan liikenteen onnettomuuksia oli raportoitu 16. Pohjanmaan poliisin mukaan onnettomuuksia on sattunut Kaustisella (5 kpl), Seinäjoella (2 kpl), Alajärvellä (2kpl), Alavudella (2 kpl), Kruunupyyssä, Pietarsaaressa ja Vimpelissä.

Rekkaliikenne on ollut paikoin jopa pysähdyksissä.

Poliisin mukaan onnettomuuspaikoilla tehdään raivaustöitä, mutta liikenne voi silti olla täysin jumissa tai liikenteen käytössä vain toinen kaista. Varovaisuuteen on syytä.

– Rekkoja on pääteillä, tai kakkosluokan teillä tai tienposkessa. Joudutaan ohittelemaan autolla ja se aiheuttaa ruuhkaa.

Palomäki arvelee, että tielläliikkujat huomioivat teiden liukkauden. Etenkin sivutiet ovat erittäin liukkaita, mutta liukkautta on myös päätiestöllä.

– Kannattaa suhtautua sillä tavalla, että ei kannata hätäillä, Palomäki sanoo.

Useita busseja ojassa

Liukas keli on aiheuttanut vaikeuksia myös bussiliikenteelle. Useita busseja on suistunut ojaan aamun ja päivän liikenteessä, muun muassa Vöyrillä, Mustasaaressa, Alavudella ja Ylistarossa.

Esimerkiksi Mustasaaressa luisui aamulla linja-auto ojaan liukkaalla tiellä. Bussin kyydissä oli parikymmentä matkustajaa. Kukaan ei loukkaantunut.

– Se luisui ihan tuulesta vaan, sanoo toimitusjohtaja Patric Wiik Wiik & Strömiltä. Hänen mukaansa bussilla ei ollut edes kova nopeus, vaan tie yksinkertaisesti liukas. Samantyyppinen bussin tieltäsuistuminen tapahtui Wiikin mukaan Sundomissa toissapäivänä. Edellisistä on jo seitsemän vuotta.

– Nyt aamupäivällä ei vieläkään ole tullut [tielle] hiekkaa eikä muutakaan lanausta. Ei täällä periaatteessa pysty kävelemäänkään, sanoo noin kello 10 tavoitettu Wiik.

Hiekka ei ole sen kalliimpaa, tuleeko se ajoissa vai myöhässä. Patrik Wiik

Wiikin mukaan bussiliikenteessä on ollut viivästyksiä Vaasan ja Mustasaaren alueella tänään 15-30 minuuttia. Katse kääntyy tienpidon puoleen; ennusteet ovat luvanneet liukkautta tälle päivälle koko viikon.

– Tuulet ja pääkallokelit - niille ei voi hyväkään kuski mitään. Tien kunnossapidon pitäisi olla paljon aiemmin liikkeellä. Hiekka ei ole sen kalliimpaa, tuleeko se ajoissa vai myöhässä.

Bussit odottelivat hiekka-autoja pysäkillä

Etelä-Pohjanmaalla liikennöivän Härmän liikenteen toimitusjohtaja Sami Heinimäki kuvailee torstaiaamua yhdeksi työhistoriansa pahimmista.

Yhtiön liikenteestä 75-80 prosenttia on pystytty hoitamaan, mutta helppoa se ei ole ollut.

– Lähes kaikki valtion tiet on olleet hoitamatta siihen aikaan, kun autojen on pitänyt lähteä liikkeelle. Osa autoista on odottanut pysäkillä, että hiekka-auto tulisi ja uskaltaisivat jatkaa, Heinimäki kertoo.

Nyt alkaa olla pääosin hiekoitettua, mutta liikenteen kannalta se on 2-3 tuntia myöhässä siitä, kun koulu- ja työmatkaliikenne alkaa. Sami Heinimäki

Heinimäen mukaan kuljettajat on ohjeistettu niin, että reitti tai tieosuus jätetään ajamatta, mikäli se ei ole liikenneturvallinen. Pahinta raskaan liikenteen kannalta on märkä peilijää.

– Viimeisimmän tiedon mukaan tilanne alkaa pikkuhiljaa normalisoitua, mutta aamu oli haastava. Nyt alkaa olla pääosin hiekoitettua, mutta liikenteen kannalta se on 2-3 tuntia myöhässä siitä, kun koulu- ja työmatkaliikenne alkaa, Heinimäki sanoo.

Liukkaus ei tullut yllätyksenä, sitä on ennustettu jo viime viikosta lähtien ja yhtiössä siihen oli varauduttu muun muassa kuljettajia ohjeistamalla. Myös Heinimäeltä lähtee terveiset teiden kunnossapidon suuntaan.

– Olemme käyneet rakentavaa vuoropuhelua ELY-keskuksen kanssa. Avaimet ovat nyt Liikennevirastolla. Sen pitäisi laittaa [asia] kuntoon. Tulee vähän sellainen kuva, että tämä asia ei ole Liikenneviraston hallinnassa. Se ei ole vain Etelä-Pohjanmaan tai Pohjanmaan ongelma, vaan valtakunnallinen, Heinimäki pohtii.

Päivitämme uutista kelitilanteen mukaan.

Torstain keliä on kuvattu pohjalaisteillä monin eri sanoin. Eikä ihme, isot ja varsinkin pienet tiet ovat olleet liukkaita ja onnettomuuksia on sattunut.

Erityisesti raskas liikenne on ollut ongelmissa ja sekä rekat että linja-autot ovat seisseet pysäkeillä odottamassa liukkaudentorjuntaa. Myös tieltäsuistumisia on ollut ja koulukyydit ovat myöhästyneet tai niitä on jopa jouduttu perumaan.

Moni on kysynyt, miksi liukkaudentorjunta myöhästyi, vaikka sääennusteet ennakoivat huonoa keliä tälle päivälle jo monta päivää sitten.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen johtaja Anders Östergård vastaa kritiikkiin:

– Kaikki kalusto, joka on sidottu urakoihin, on liikkeellä.

Pitkä kierros ja vaikea keli

Östergårdin mukaan liukkaudentorjunta aloitettiin heti, kun lumisateesta selvittiin keskiviikkona. Talvinen vesisade on kuitenkin tienpitäjän kannalta erityisen vaikea.

– Se kierros, jonka auto tekee liukkaudentorjunnassa, on aika pitkä. Jos sataa, alkupätkälle laitettu hiekka tai suola valuu [tieltä] pois ja kun tierunko on jäässä, sade jäätyy tiehen kiinni paksuksi kerrokseksi, Östergård sanoo.

Hän toteaa, että lenkin pituuden vuoksi saattaa mennä pari-kolmekin tuntia ennen kuin liukkaudentorjunta palaa samalle paikalle uudelleen.

– Pitäisi olla useampi auto ja lyhyempiä kierroksia.

Urakoihin vaikea puuttua ilman rahaa

Östergård toteaa, että liukkaudentorjunta kuuluu viisivuotisiksi sovittuihin urakoihin. Niiden sisällä on vaikea mennä tekemään muutoksia.

– Jos pitää muuttaa kesken kauden, se vaatii rahaa ja sitä ei ole.

Lisäksi urakoiden perusteena ovat "talviset" talvet.

– Ne on mitoitettu vähän eri tyyppisiin talviin, jolloin on pakkasta monta kuukautta. Ei tälläisiin, että sahataan nollan molemmin puolin ja on useita plusasteita tammikuussa, Östergård sanoo.

Östergård ymmärtää tienkäyttäjien kritiikin ja tietää, että jos kalustoa joudutaan korjaamaan, se on kallista. Hän muistuttaa, että vastuu tiestön kunnosta on ELY-keskuksella, mutta määräänsä enempään silläkään ei ole mahdollisuuksia.

– Tämä on jo kolmas tällainen talvi. Nyt on herätty Liikennevirastossa tähän, että pitää saada jonkunlaista muutosta. Lyhyempiä lenkkejä ja enemmän autoja.

Lue lisää:

Busseja jumissa, rekat ojassa – Pohjanmaan poliisi varoittaa erittäin liukkaista teistä

Viisi rekkaa suistui tieltä Kaustisella – rekkakuski Antti Friman: "Ei siinä mitään voinut"

Talvinen vesisade tekee tiestä hetkessä luistinradan – "Monet tienkäyttäjät eivät selvästikään ymmärrä sen vaarallisuutta"

Työministeri Jari Lindström (sin.) on päättänyt siirtää maanantaina uhanneita satamalakkoja kahdella viikolla.

Sovittelija Jukka Ahtela teki esityksen lakkojen siirosta ministerille. Ahtelan mukaan lakot vahingoittaisivat huomattavasti yleistä etua.

– Ne kohdistuisivat välittömästi ulkomaankaupan kannalta olennaisen tärkeiden satamien toimintoihin, vaikeuttaisivat tuntuvasti vientiä ja tuontia sekä aiheuttaisivat merkittävää haittaa ulkopuolisille yrityksille, niiden työntekijöille ja muille kansalaisille kuten matkustajille, jotka eivät ole millään tavalla riidan osapuolia, sanoo Ahtela.

Viiden sataman nosturinkuljettajia ja satamavalvojia koskevat työnseisaukset voidaan toteuttaa vasta 12. helmikuuta, mikäli työriitaa ei sitä ennen saada ratkaistua.

Lakonuhan piirissä on Turun, Naantalin, Rauman, Kokkolan ja Oulun satamissa työskenteleviä nosturinkuljettajia ja satamavalvojia.

Työriitojen sovittelua jatketaan sovittelijan johdolla. Seuraavat tapaamiset ovat myöhemmin tällä viikolla.

Lue myös:

Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

Erikoiskuljetuksia liikkuu Suomen teillä karkeasti arvioiden satojatuhansia vuodessa. Todennäköisesti siis valtaosa autoilijoista jossain vaiheessa kohtaa liikenteessä ylileveän, -pitkän tai -korkean kuljetuksen.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietoon tulee kuitenkin vain harvoin autoilijan ja erikoiskuljetuksen kohtaamisista aiheutuneita vaaratilanteita.

Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että valtaosa autoilijoista tietää, miten toimia erikoiskuljetuksen kanssa. Eivät kuitenkaan kaikki:

– Tietysti myös ylilyöntejä tapahtuu. Kyse on yleensä monen tekijän summasta: mukana saattaa olla väärinymmärrystä ja huonoa havainnointia. On myös tilanteita, että ihmisillä on kiire ja silloin on joskus vaikea ymmärtää hitaasti liikkuvia kuljetuksia.

Mikä sitten on autoilijoiden tyypillisin virhe erikoiskuljetuksen kohtaamisessa?

– Se, että pysähtymiskehotusta ei noudateta. Kun liikenteenohjaaja on pysäyttämässä liikennettä, eikä pysähtymismerkkiä noudateta, ollaan hyvin äkkiä vaaratilanteessa. Tilanne on äärimmäisen hankala, jos auto vain jatkaa matkaansa, iso yhdistelmä tulee vastaan, eikä tilaa olekaan vastaantulijalle, Västilä sanoo.

Liikenteessä erikoiskuljetuksen ohittaminen on sallittua, kunhan noudattaa yleistä liikenneturvallisuutta.

Pysähtymismerkkiä voidaan näyttää varoitusauton ikkunasta

Kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, jos vähintään yksi tiellä yleisesti sallituista mitoista ylittyy. Esimerkiksi kuorma-autolle ja puoliperävaunulle sallittu korkeus on 4,40 metriä, leveys 4 metriä ja pituus 40 metriä.

Suurten kuljetusten ajaminen on tarkkaan säädeltyä. Kun erikoiskuljetus on riittävän suuri, matkantekoon tarvitaan yksi tai useampi varoitusauto ja joissain tapauksissa myös liikenteenohjaajia tien varteen.

Välillä kuulee kokemuksia, että liikenteenohjausta ei haluta noudattaa. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä

Erilaiset käytännöt saattavat hämmentää autoilijoita. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että perusasiat ovat yksinkertaisia:

– Erikoiskuljetus kohdataan tietysti varovaisuutta noudattaen. Kun kuljetuksen havaitsee, pitäisi pyrkiä siihen, että kuljetukselle tehdään tilaa muita liikenteenkäyttäjiä vaarantamatta. Jos paikalla on liikenteenohjaaja, hänen ohjeitaan on noudatettava. Välillä kuulee kokemuksia, että liikenteenohjausta ei haluta noudattaa.

Useimmiten erikoiskuljetuksesta varoittaa ensimmäisenä kuljetuksen edellä ajava varoitusauto, joka kertoo vilkkuvaloilla ja varoituskyltillä, onko vastaan tulossa leveä, korkea vai poikkeuksellisen pitkä kuljetus. Joskus kuljetus on niin leveä, ettei muu liikenne yksinkertaisesti mahdu kulkemaan tiellä samaan aikaan.

– Silloin vastaan tuleville autoille näytetään pysähtymismerkkiä tai punaista valaisinta. Pysähtymismerkki voidaan näyttää myös varoitusauton ikkunasta. Silloin on pysähdyttävä sopivaan paikkaan, esimerkiksi linja-autopysäkille, Västilä neuvoo.

Saako varoitusauto ajaa vastaantulevan kaistalla?

Mille tahansa tielle suuret kuljetukset eivät mahdu. Valtatien leveys on yleisimmin noin 9 metriä, mutta kapeampiakin on. Niin kutsutut leveäkaistatiet ovat noin 13-metrisiä, mutta niitä on harvassa.

Teille mahtuminen voikin olla joskus vaikeaa.

Kuljetuksissa 12–13 metriä rupeaa olemaan aikalailla maksimi. Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Petteri Pietilä

– Liikenteenohjaajalla on tieto, mahtuuko muu liikenne kulkemaan vastakkain erikoiskuljetuksen kanssa, ja jos ei mahdu, muu liikenne pysäytetään, sanoo Mikko Västilä Trafista.

Enimmäkseen erikoiskuljetukset ovat kuitenkin alle 7 metrin levyisiä.

Joskus erikoiskuljetusta edeltävä varoitusauto ajaa osittain vastaantulevan liikenteen kaistalla. Västilä vakuuttaa, että käytäntö on oikea.

– Silloin varoitetaan muita tiellä liikkujia siitä, kuinka leveä kuljetus on tulossa vastaan. Joskus joudutaan liikkumaan myös sääntöjen vastaisesti, mutta totta kai turvallisuutta on noudatettava. Liikenteenohjaaja ei voi ajella summittaisesti vastaantulevien kaistalla, vaan hän käyttää sitä vain pakon edessä.

Haasteena yli 10 metriä leveät kuljetukset

Erikoiskuljetusten koot ovat viime vuosina kasvaneet, koska yhä useammin tilattu tavara halutaan mahdollisimman valmiina. Se tarkoittaa vaikkapa kokonaisten omakotitalojen kuljettamista tien päällä. Myös tuulivoimaloiden osat ovat kookkaita.

– Silloin puhutaan helposti jo yli 10 metriä korkeista ja leveistä kuljetuksista. Ne alkavat tuottaa aika paljon hankaluuksia tienpäällä, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Petteri Pietilä.

Liikenteenohjaaja ei voi ajella summittaisesti vastaantulevien kaistalla, vaan hän käyttää sitä vain pakon edessä. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä

Kuljetuksille ei ole kuitenkaan lupaa hakiessa varsinaisia maksimirajoja. Ennemmin sitä ohjaa käytäntö.

– Tienpäällä fyysiset esteet alkavat tuottaa rajoituksia. Moni on sanonut, että kuljetuksissa 12–13 metriä rupeaa olemaan aikalailla maksimi.

Suuret rakennushankkeet näkyvät tienpäällä

Erikoiskuljetusluvat myöntää keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskus. Viime vuonna lupia oli noin 10 000. Määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta:

– Yhdellä luvalla voi viedä useamman kuljetuskerran, jos on tarvetta. Monet ovat arvailleet, että todelliset kuljetusmäärät liikkuvat sadoissa tuhansissa, sanoo lupapäällikkö Petteri Pietilä.

Suuret rakennushankkeet lisäävät erikoiskuljetuksia aina hetkellisesti joillekin tieosuuksille. Näin on käynyt muun muassa useiden tuulivoimatyömaiden sekä Äänekosken biotuotetehtaan kohdalla.

– Rakentaminen on vahvistunut viime vuosina, ja se näkyy tienpäällä hyvin paljon elementtien kuljetuksina ja nosturikoneiden siirtoina. Suuria kuljetuksia on liikenteessä päivittäin.

Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että autoilijalle on helpointa tietenkin vältellä erikoiskuljetuksia.

– Jos etukäteen on tiedossa, että jollain tieosuudella liikkuu erikoiskuljetus, kannattaa miettiä, voiko omaa liikkumistaan siirtää toiseen ajankohtaan.

Keski-Pohjanmaalla teitä hoitavat urakoitsijat eivät täysin niele ammattikuljettajien ja yleisön kritiikkiä kehnosta tienhoidosta. Kymmeniä ojaanajoja pohjalaisteillä aiheuttanut keli oli Kokkolan ja Perhonjokilaakson tieurakoitsijoiden mukaan niin vaikea.

– Vaikka aurattiin, niin satoi lisää lunta, sitten räntää ja päälle vielä vettä. Täyden katastrofin aiheutti pakkanen. Valtatie kolmellatoista satoi esimerkiksi Kaustisella torstaiaamuna vettä, mutta tienpinnassa oli useampi aste pakkasta. Mikään suolamäärä ei olisi saanut jäätynyttä pintaa hetkessä sulamaan, kommentoi Destian Kokkolan alueurakoiden työmaapäällikkö Jarmo Malmi.

Perhonjokilaakson teitä hoitava Tapio Pahkakangas on samoilla linjoilla: kaikki mahdollinen tehtiin, myös ylimääräisiä autoja hälytettiin valtatie kolmelletoista koko suolaus- ja hiekoituskaluston avuksi.

Vaikka aurattiin, niin satoi lisää lunta, sitten räntää ja päälle vielä vettä. Täyden katastrofin aiheutti pakkanen. Destian Kokkolan alueurakoitsija Jarmo Malmi

– Suolaa ei säästelty, kertoo torstain urakasta Tapio Pahkakangas.

Valtatie 13 on öisin melko hiljainen, vaikka liikenteestä olisi juuri suolaamisen kannalta hyötyäkin.

– Kun jäinen tie suolataan, niin juuri liikenne rikkoo jään ja vielä levittääkin suolaa eteenpäin, kertoo työmaapäällikkö Jarmo Malmi.

Poikkeuksellisen liukailla pohjalaisteillä sattui torstaina nelisenkymmentä liikenneonnettomuutta. Valtaosa oli rekkojen tai bussien ulosajoja. Eniten liukasteltiin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, Kurikassa, Perhossa ja Kaustisella.

Ojaan suistumisia sattui myös Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Poliisin mukaan rekat päätyivät ojaan enemmän sivu- kuin pääteillä.

– Sivuteillä vesisade pyyki hiekat sivuun melkein tunnissa. Siinä ei auttanut kuin hakea uusi lasti ja tehdä uusi kierros, kertoo Malmi.

Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut vakavasti torstain pääkallokeleillä.

Artikkelia korjattu klo 14.40: poistettu arvio tielle levitetyn suolan määrästä.