Julkisuudessa kerrottiin keskiviikkona, että joukko entisiä Perussuomalaiset -puolueeseen liittyviä henkilöitä tavoittelee uuden puolueen perustamista. Tällä hetkellä puoluehanke kulkee nimellä Sinimusta liike.

Perussuomalaisten eteläpohjalainen kansanedustaja Juha Mäenpää kertoo kuulleensa, että uusi puolue olisi suunnitteilla. Sen sijaan sen nimi yllätti hänet.

– Olen aistinut, että tällaisia ajatuksia siellä on ollut näillä henkilöillä, että he perustavat puolueen, mutta nimi tuli kyllä ihan täytenä yllätyksenä, Mäenpää sanoo.

Kyllä tämä minulle näyttäytyy sillä tavalla, että tämä nimi on viety täältä enkä itse pidä siitä. Se on ikäänkuin nyt varastettu se nimi tuohon käyttöön. Juha Mäenpää

Mäenpää kokee, että perusteilla oleva puolue käyttää Sinimusta-nimeä väärin.

– Tämä nimi on vanhan lapuanliikkeen ja IKL:n peruja ja täältä Pohjanmaalta lähtenyt liikkeelle.

– Kyllä tämä minulle näyttäytyy sillä tavalla, että tämä nimi on viety täältä enkä itse pidä siitä. Se on ikäänkuin nyt varastettu se nimi tuohon käyttöön ja vähän niinkuin yritetään ratsastaa sen vanhan liikkeen nimellä, sanoo Mäenpää.

Pidätkö nimeä epäsopivana?

– Historia tuntien niin mielestäni se on ehkä nykypäivään vähän epäsopiva, mutta ehkä sillä on haluttu nimellä viitata tähän aikaisempaan taustaan sitten.

Yhteys Suomen Sisuun kielletään

Yhdistysrekisterin mukaan Sinimusta liikkeen puheenjohtajana toimii Tuukka Kuru, varapuheenjohtajana Olavi Saarelainen ja sihteerinä Terhi Kiemunki. Kuru ja Kiemunki vaikuttavat muun muassa Suomen Sisussa.

Lue lisää: Uutissuomalainen: Entiset perussuomalaiset haluavat perustaa uuden puolueen – Sinimusta liike julkaistaan alkuvuoden aikana

Kansanedustaja Juha Mäenpää toimii Suomen Sisun Etelä-Pohjanmaan piiripäällikkönä. Hänen mukaansa uudella puolueella ja Suomen Sisulla ei ole kytköksiä toisiinsa.

– Suomen Sisua yhdistää isänmaallisuus ja kansallismielisyys puolueisiin katsomatta. Onhan siellä muidenkin puolueiden jäseniä kuin perussuomalaisia. Suomen Sisu on puoluepoliittisesti sitoutumaton, se sanotaan perustamiskirjassakin, Mäenpää sanoo.

Samoin toteaa Suomen Sisun Keski-Pohjanmaan piirin varapäällikkö Jarno Vähäkainu. Vähäkainu on perussuomalainen kunnanvaltuutettu Vetelistä.

– Suomen Sisulla ei ole mitään tekemistä tämän puoluehankkeen kanssa, painottaa Vähäkainu.

Vähäkainullekaan uusi puolue ei tullut yllätyksenä. Hän on tiennyt hankkeesta ja toteaa, että se juontaa juurensa perussuomalaisten edellisen puheenjohtajan aikaan.

Uuden puolueen perustamiselle ei olisi tarvetta, jos perussuomalaiset olisi ollut kansanliike, jossa hyväksytään kaikki. Jarno Vähäkainu

– Varmaan silloin tehtiin hätiköityjäkin ratkaisuja erottamisten suhteen ja haluttiin eroon jopa maahanmuuttokriittisistäkin puolueen jäsenistä.

Vähäkainun mukaan olisi ollut parempi erottamisten sijaan antaa äänestäjien ratkaista, missä asemassa eri linjoilla olevat ihmiset voivat puolueessa jatkaa.

– Uuden puolueen perustamiselle ei olisi tarvetta, jos perussuomalaiset olisi ollut kansanliike, jossa hyväksytään kaikki.

Lue lisää: Jussi Halla-aho Sinimusta liike -puoluehankkeesta: "En usko olevan kovin suurta merkitystä perussuomalaisten kannalta"

Vähäkainu arvioi, että tällä hetkellä tilanne puolueessa on hyvä eikä liikehdintää uuden puolueen suuntaan ole odotettavissa. Itse hän ei tunne vetoa sinimustaan liikkeeseen.

Myöskään Juha Mäenpää ei usko, että perusteilla olevasta uudesta puolueesta olisi haastajaksi perussuomalaisille.

– En usko, että perussuomalaisista ainakaan missään suuressa mittakaavassa sinne ihmisiä lähtee. Itselläni se ei ole käynyt edes mielessä. Olen oman puolueeni valinnut ja pysyn siinä.

Mäenpää uskoo "ääriaineksen" siirtyvän uuteen puolueeseen

Mäenpää liittää uuden puoluehankkeen myös Ilta-Sanomien tiistaina puoluepuheenjohtajille pidettyyn tenttiin. Siinä Ilta-Sanomien lukija kysyi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta ”Milloin aiot siivota puolueestasi natsit ja äärioikeistolaiset pois?"

Mäenpää arvioi, että kysymyksellä mahdollisesti viitattiin uuden sinimustan liikkeen taustavoimiin.

– Minun ymmärtääkseni nämä henkilöt [uuden puoluehankkeen takana olevat] ovat joko itse lähteneet perussuomalaisista, eivät ole olleet tyytyväisiä tai heidät on erotettu puolueesta. Ehkä he ovat sitten sellaista ääriainesta, jota näissä kysymyksissä tarkoitettiin.

Perussuomalaisten vaasalainen kansanedustaja Jukka Mäkynen puhuu myös ääriaineksista.

– Jos tästä joku uusi puolue syntyy, vaikea nähdä, että perussuomalaisista sinne siirtyisi muita kuin aivan ääriaineksia.

Mäkysen mukaan perussuomalaisissa on tilaa hyvin monenlaisille mielipiteille jo senkin takia, että puolueeseen on siirtynyt paljon kannattajia muista puolueista.

– Me ollaan historiaan nähden nuori puolue, huomauttaa Mäkynen eikä pidä vaarallisena sitä, että välillä on meteliäkin.

Lue myös: Ex-perussuomalaisten uuden puolueen verkkotunnus on jo varattu – osoitteen rekisteröi lapuanliike-paidassa poseerannut seinäjokelaispoliitikko

Osallistu keskusteluun kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna torstaihin 15.1. kello 21 saakka.

Kuva- ja veistostaidetta tekevä 33-vuotias Joel Slotte palkittiin Vuoden nuorena taiteilijana 2021.

Kokkolasta lähtöisin oleva, nyt Helsingissä asuva ja työskentelevä Slotte on otettu saamastaan kunniasta.

– Tämä tuntuu todella isolta ja tärkeältä. Palkinto on ehkä suurin, jonka tässä vaiheessa uraa voi saada.

Hän painottaa, että kehittyminen taiteilijana jatkuu edelleen. Luovan tekijän toimea leimaa Slotten mukaan ylipäätään jatkuva keskeneräisyyden tila.

– Myös kapina omaa tekemistä kohtaan jatkuu. Jos koen, että teoksiani rakastetaan, haluankin silloin alkaa tekemään jotain muuta ja uutta.

Slotte saa Tampereen kaupungin myöntämän 20 000 euron stipendin ja mahdollisuuden yksityisnäyttelyn järjestämiseen Tampereen taidemuseossa sekä Vaasan kaupungin museoihin kuuluvassa Tikanojan taidekodissa. Slotte on järjestyksessä 37. Vuoden nuori taiteilija.

Tyyli kypsyy kokemuksella

Piirtäminen on ollut mieluista tekemistä Slottelle jo pienestä pitäen. Hän määrittelee taiteilijan polkunsa alkaneen käytännössä jo lapsuudenkodin lattialta.

– Kouluttauduin lasten ja nuorten kuvataidekoulussa sekä Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa. Sen jälkeen siirryin opiskelemaan Taideyliopiston kuvataideakatemiassa.

Lukemattomat takana olevat työtunnit näkyvät Slotten öljymaalauksissa. Ne ovat värikkäitä ja lukuisilla taitavasti tehdyillä yksityiskohdilla viimeisteltyjä.

Taiteilija itse painottaa pitävänsä siitä, että maalaamiseen kuluu paljon aikaa.

– Jumittaminen yksityiskohtien kanssa on juuri sellainen juttu, joka tuo teoksiin värikkään maailman.

Teosten värikäs maailma on myös huomioitu maailmalla, sillä Slotten maalauksia on ollut näytillä Ruotsissa ja Tanskassa saakka. Suomesta niitä löytyy Nykytaiteen museo Kiasman, Helsingin taidemuseon, Pro Artibus Säätiön ja Kuvataideakatemian kokoelmista.

Slotte uskoo, että taiteilijan henkilökohtainen tyyli elää koko tämän uran ajan. Esimerkiksi jo opiskeluaikoinaan hän piirsi tietyn näköisiä hahmoja, mutta alkoi maalaamaan niitä vasta valmistumisensa jälkeen.

– Hahmot ovat terävöityneet ja se tyyli, jota haen, on tullut tarkemmaksi. Tulen jatkossa reagoimaan myös siihen, mitä muussa taiteessa ja maailmalla tapahtuu.

Esikuvina menneisyyden ja nykyajan tekijöitä

Hugo Simberg sekä saksalaiset uusasiallisuuden tyylisuuntaa edustaneet Otto Dix ja George Grosz. Nämä 1900-luvun ensimmäisellä puolikkaalla mainetta keränneet taidemaalarit Slotte nimeää merkittävimmiksi esikuvikseen.

– Koitan pysyä kärryillä myös nykytaiteesta. Monet tämän hetken tekijätkin vaikuttavat minuun paljon. Brittiläinen taidemaalari Anj Smith on tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen.

Aloittaessaan uutta teosta Slottea viehättää enemmän epätäydellisyys kuin ajatus täydellisestä maalauksesta.

– Annan välillä sattuman kuljettaa tekemistä. On hyvä lähteä seuraamaan mielenkiintoista ideaa, joka tulee mieleen maalatessa.

Lähes koko elämän ajan läsnä ollut suhde taiteeseen näkyy tunnepitoisessa yhteydessä, joka Slottella on teoksiinsa.

Hänelle taidemaalarina toimiminen ei edusta liukuhihnatyötä.

– Teoksia myytäessä on usein haikea olo. Kiukuttelin kerran gallerian työntekijälle siitä, että viimeinenkin teos myytiin. Olisin halunnut pitää sen itselläni. Suhteeni teoksiin on hyvin henkilökohtainen.

Osasyynä intiimiin suhtautumiseen on se, että Slotten maalausten henkilöt esittävät usein häntä itseään tai taiteilijan lähipiiriin kuuluvia ihmisiä.

Vuoden nuori taiteilija uskoo saavansa kesän nimikkonäyttelyyn mennessä valmiiksi lähemmäs kymmenkunta uutta teosta.

– Työhuoneessani on nyt tekeillä uusia, isoja teoksia. Osa on odottamassa valmistumista ja osa aktiivisesti työn alla.

Tunnustus jaettu vuodesta 1984

Palkinnon päämäärä on tukea alle 35-vuotiaita suomalaisia taiteilijoita, joiden teokset kiinnostavat myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Tuoreen voittajan valitsijana toimi asiantuntijatyöryhmä, jonka muodostivat Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju (pj) ja näyttelypäällikkö Tapani Pennanen, Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapala, Finnish Art Agencyn taidekuraattori Laura Köönikkä, Tampereen taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Anna Hyrkkänen, Tampereen taideyhdistyksen edustaja Joni Lehtimäki sekä Suomen Taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Katariina Salmijärvi.

Vuoden nuori taiteilija -tunnustus sai alkunsa vuonna 1984. Perinteen aloitti Tampereen nuorkauppakamari.

Viime vuoden nuorena taiteilijana palkittiin valokuvataiteilija Aapo Huhta.

Joel Slotten teoksia nähtävillä näyttelyssä Emerging 15.4 – .9.5. Helsingissä Galerie Anhavassa ja Tampereen taidemuseossa Vuoden nuori taiteilija 2021 – Joel Slotte -näyttelyssä, joka aukeaa kesäkuussa.

Kohun aiheuttaneen kruunupyyläisvalmentajan tapausta käsitellään nyt ylemmällä tasolla.

Ruotsinkielinen Urheiluliitto pohtii ylimääräisessä kokouksessaan 26. päivä tammikuuta, onko juutalaisvastaisia kommentteja esittänyt Linda Karlström sopiva valmentajaksi, kertoo Ylelle Finlands Svenska Idrottin pääsihteeri Henrika Baclund.

Myös Suomen Voimisteluliitto on pyytänyt Karlströmin seuralta, kruunupyyläiseltä IK Kronanilta selvitystä asiasta. Valmentajalta itseltään on saatu jo kirjallinen selvitys.

Asiaa käsiteltiin jo kertaalleen Ruotsinkielisen Urheiluliiton kuukausikokouksessa, nyt liitto kaipaa vielä tarkentavia lisätietoja.

– Haluamme varmistaa, että jäsenseurallamme on samat arvot kuin meillä eli muun muassa yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja rasismin vastaisuus. Haluamme myös tietää, onko Karlström tietoinen näistä arvoista ja allekirjoittaako hän ne, sanoo pääsihteeri Henrika Backlund.

Backlundin mukaan liiton tehtävä on myös tukea jäsenseuraa sekä varmistaa, että toiminta on sellaisella tasolla, että siellä on mukava harrastaa.

Karlström esitti kohua herättäneitä mielipiteitään Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n dokumentissa joulukuussa. Hän sanoi muun muassa, että juutalaisten kansanmurha tapahtui paljon pienemmässä mittakaavassa kuin historiassa on kerrottu.

Urheiluseura ja kunta irtisanoutuivat niistä heti.

Karlströmin jatkosta valmentajana IK Kronanissa päätetään liiton lausunnon jälkeen. Voimisteluliitolla on valta päättää hänen valmentajalisenssinsä jatkosta.

Linda Karlström on valmentanut nuoria telinevoimistelijoita IK Kronanissa yli 10 vuotta. Seura on ollut tietoinen valmentajansa rokotekriittisyydestä, mutta Ruotsin television dokumentissa esille nousseet mielipiteet tulivat yllätyksenä.

Lue myös:

Juutalaisvastaisia mielipiteitä esittäneen valmentajan jatko puntarissa Kruunupyyssä – myös urheiluseura irtisanoutuu kommenteista

Rajuista mielipiteistään tunnetun valmentajan kannanotot olivat kunnalle liikaa – Kruunupyyssä joudutaan miettimään, saako vuoden valmentaja pitää palkintonsa

Kaustisella Keski-Pohjanmaalla perjantai-iltana tuleen syttyneen omakotitalon sammutustyöt on saatu päätökseen. Pelastuslaitokselta kerrotaan, että palopaikan jälkivartiointi jatkui vielä lauantaina aamulla.

Palossa kuoli pelastuslaitoksen mukaan yksi ihminen. Lisäksi toinen ihminen loukkaantui palossa vakavasti, kertoi Pohjanmaan poliisi yöllä Twitterissä.

– Raunioista on löytynyt yksi henkilö menehtyneenä, kertoi päivystävä palomestari Joonas Nuolioja lauantaina aamuyöllä STT:lle.

Lisäksi palossa loukkaantui vakavasti talossa ollut iäkäs mies, Nuolioja kertoi. Miestä auttamaan tullut sivullinen loukkaantui Nuoliojan mukaan lievästi.

Palomestarin mukaan talossa ei tiettävästi ollut onnettomuushetkellä muita ihmisiä. Palossa kuollutta henkilöä ei ole vielä pystytty tunnistamaan.

Tietoa palon syttymissyystä ei ole. Pelastuslaitos käynnistää tänään palonsyyntutkinnan yhdessä poliisin kanssa.

Talo tuhoutui palossa täysin. Pelastuslaitoksen mukaan talo paloi erittäin rajusti jo ensimmäisen yksikön saapuessa paikalle. Pelastuslaitos sai tiedon tulipalosta hieman iltayhdeksän jälkeen perjantaina.

Päivitys 16.1. klo 8.34: Päivitetty kauttaaltaan.

Keski-Pohjanmaan Kaustisella perjantaina syttynyt omakotitalon tulipalo on vaatinut toisen kuolonuhrin. Palossa perjantaina vakavasti loukkaantunut iäkäs mies menehtyi saamiinsa vammoihin viikonlopun aikana.

Palossa menehtyi myös toinen talossa asunut henkilö ja taloudessa olleet kaksi lemmikkiä. Tilanteessa loukkaantui myös palavasta talosta ulos päässyttä henkilöä auttamaan mennyt sivullinen, joka on kuitenkin jo kotiutunut sairaalasta.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen tulipalosta Kaustisen Tastulan kylällä perjantai-iltana yhdeksän jälkeen. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle talo paloi erittäin rajusti ja se tuhoutui täysin.

Poliisi jatkaa tulipalon tutkintaa ja syttymissyyn selvittämistä.

Lauantai-iltana 16.1. 2021 auton takapenkillä hymyili maskin takana onnellinen nuori. Isä tuli hakemaan 17-vuotiaan Tinka Pelttarin Helsinki-Vantaan kentältä, ja edessä oli kuuden tunnin ajomatka kotiin ja karanteeniin.

– Tiukoille meni. Lento lähti Britanniasta tunnin myöhässä. Juoksin Amsterdamin kentällä ja ennätin Suomen lennon portille kolme minuuttia ennen sen sulkeutumista. Nyt on huojentunut olo!

Yle kertoi jo aiemmin 17-vuotiaasta, joka sanoi soittavansa ulkoministerille, jos jää jumiin Isoon-Britanniaan. Peltarin yllätykseksi ulkoministeri Pekka Haavisto ennätti ensin, ja kysyi kuulumiset.

Tinka Pelttari halusi takaisin Suomeen pahentuneen koronatilanteen takia.

Vaihto-oppilas jäi kahdesti paluulennoitta, kun Traficom päätti lyhyellä varoitusajalla keskeyttää matkustajalennot Britanniasta, ja myöhemmin pidentää keskeytystä.

Suomeen paluun toteutumista joutui jännittämään loppuun saakka.

Pelttari osti uudet liput Amsterdamin kautta Suomeen tiistaina 12.1. Ostohetkellä tarjolla oli neljä lentoa. Torstaihin mennessä niistä oli peruttu jo kolme.

Hän kertoo käyneensä varmistamassa tunnin välein, että lento oli vielä olemassa. Samalla tuli vilkaistua Ison-Britannian virallisia matkustusohje-sivuja. Onneksi.

– Torstain ja perjantain välisenä yönä oli aivan yllättäin tulossa voimaan uusi määräys, jonka mukaan Amsterdamin lennoille vaaditaan myös kentällä otettava testi. Se on tehtävä aikaisintaan neljä tuntia ennen lähtöä Britanniasta.

Pelttari meni pikatestiin heti lentoasemalle saavuttuaan. Moni kuuli asiasta vasta paikan päällä ja syntyi ryntäys.

Seuraavan kerran lähden Suomesta korkeintaan vasta joskus, kun koronasta on tullut tavalliseen flunssaan verrattava virus. Tinka Pelttari

Hän moittii olematonta tiedottamista ja koronatesteillä rahastamista.

Lennolle vaadittu ensimmäinen koronatesti kelpaa vain yksityisklinikalla otettuna. Sen Pelttari otatti pari päivää aikaisemmin Liverpoolissa ja maksoi 99 puntaa eli satakunta euroa. Lentokentällä vaadittu uusi testi kustansi 50 puntaa.

Myös jokainen paluun takia moneen kertaan ostettu lentolippu on mennyt vaihto-oppilaan ja perheensä omasta kukkarosta.

– Suurlähetystöstä sanottiin, että jos matkanjärjestäjältä ei saa mitään takaisin, voi ehkä matkavauutuksesta saada jotakin, Pelttari kertoo.

Suomeen saavuttuaan hän halusi testauttaa vielä itsensä kentällä, vaikka Britanniassa juuri otetut testitulokset olisivat riittäneet.

– Onneksi testit ovat olleet negatiivisia. Nyt odottelen vielä Suomen tulosta. Kolmen päivän päästä käyn uudestaan testissä. Vaikka sekin olisi negatiivinen, pysyn silti viikon karanteenissa, hän miettii.

Pelttari lähti vaihto-oppilaaksi elokuussa 2020, koska koronatilanne vaikutti rauhalliselta ja vaihtojärjestön edustajat Isosta-Britanniasta vakuuttelivat, että on turvallista tulla.

– Seuraavan kerran lähden Suomesta korkeintaan vasta joskus, kun koronasta on tullut tavalliseen flunssaan verrattava virus.

Oululaisperhe kanteli kuluttajariitalautakuntaan

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tuli vuonna 2020 parisenkymmentä vaihto-oppilasmatkaa koskevaa yhteydenottoa.

Kiistoja on syntynyt esimerkiksi rahojen palautuksesta, kun perhe on perunut vaihto-opiskelijamatkan koronatilanteeseen vedoten.

Oululainen Maria Mannermaa on tehnyt kantelun kuluttajariitalautakuntaan.

– Päätimme tarkan harkinnan jälkeen, ettei lapsemme lähde syksyllä 2020 epävakaisen koronatilanteen vuoksi Yhdysvaltoihin, vaikka se oli suuri pettymys ja pitkäaikaisen haaveen romutus, Mannermaa kertoo.

Vaihto-oppilasvuoden siirtäminen ei heidän nuorensa kohdalla ollut lukion kurssivalintojen takia mahdollista.

Palveluntarjoaja palautti osan summasta, josta ison osan oli säästänyt nuori itse.

– Koko summa kieltäydyttiin palauttamasta. Ehtoja tuli kilometritolkulla, ja lopulta perustelivat sillä, etteivät Suomen viranomaiset olleet kieltäneet matkustamista Yhdysvaltoihin, vaan ainoastaan antaneet suosituksen. Ihmettelen palveluntarjoajan etiikkaa, Mannermaa toteaa.

Perheen mielestä heidät leimattiin hankaliksi asiakkaiksi ja annettiin ymmärtää, että olivat ainoat sellaiset. Mannermaa ei itse usko heidän olevan ainoa perhe, joka on kokenut saaneensa huonoa palvelua.

Mannermaa kertoo, että heidän koronatilanteeseen liittyviä huoliaan vähäteltiin, eikä pandemian aiheuttamiin poikkeusoloihin reagoitu.

Palveluntuottaja ei antanut heille vastauksia lähtöpäätöksen kannalta ratkaiseviin kysymyksiin. Vanhemmat olisivat halunneet tietää tarkemmin paikallisista olosuhteista, ja miten toimittaisiin mahdollisissa koronan aiheuttamissa ongelmatilanteissa.

– Järjestö teki selväksi, että vastuu lapsen lähettämisestä ja mahdollisten ongelmatilanteiden kustannuksista olisi ollut täysin meillä vanhemmilla eli luistelivat vastuustaan, Mannermaa toteaa.

Pettynyt perhe haluaa selvittää kuluttajariitalautakunnan kannan siihen, ovatko palveluntarjoajan ehdot korona-aikana kohtuuttomia.

Matkapakettilainsäädäntöä ei sovelleta vaihtarireissuun

Kuluttajaneuvonnan johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta ei ota kantaa Mannermaan perheen tilanteeseen, mutta sanoo yleisesti, että matkustajan oikeudesta peruuttaa vaihto-oppilaspaikka ei ole nimenomaista säännöstä, mutta koronatilanteen johdosta tähän voisi mahdollisesti olla oikeus.

– Kyse voi olla matkustajan kannalta sellaisesta tilanteesta, että sopimuksessa pysyminen olisi hänen kannaltaan kohtuutonta. Tilanteet on arvioitava tapauskohtaisesti, Saastamoinen kertoo.

Hänen mukaansa peruutusoikeus voisi mahdollisesti tulla kysymykseen myös silloin, jos matka olisi sinänsä toteutettavissa, mutta koronan johdosta toteutustapa ja sisältö muuttuisivat merkittävästi.

Moni siirsi vaihtoon lähdön myöhemmäksi

Koronan vaikutus näkyi syksyllä 2020 kuoppana vaihtoon lähtijöiden määrässä.

Yle onnistui tavoittamaan lukuisista Suomessa toimivista vaihto-oppilasjärjestöistä ja -yrityksistä kaksi.

Toimitusjohtaja Harriet Särömaa ASSE:sta kertoo, että puolet vaihtoon aikoneista nuorista siirsi tai perui lähtönsä syksyllä 2020 koronatilanteen takia.

AFS:n tilastot näyttävät vain hieman pienempää katoa. Syksyllä vaihtoon lähti reilusti alle sata nuorta.

Toiminnanjohtaja Anja Kahri kertoo, että AFS:n kansainvälinen päätoimisto New Yorkissa tarkkailee yhdessä eri AFS-maiden paikallistoimistojen kanssa maiden koronatilannetta, sekä muun muassa vaihtomaiden infrastruktuuria, terveydenhuoltoa, koulujen aukiolotilannetta ja paikallisen AFS:n aluetoimiston taloudellista tilannetta.

– Sen mukaan pätetään, mihin maihin on turvallista lähteä ja milloin, Kahri toteaa.

Jos New Yorkin päätoimiston vaatimat kriteerit täyttyvät, vaihtoon lähdölle ei järjestäjän puolesta ole estettä.

Suomen terveysviranomaiset saattavat kuitenkin suositella, ettei maahan matkustettaisi koronatilanteen takia.

Kahrin ja Särömaan mukaan vain muutamat nuoret ovat peruneet lähtönsä kokonaan. Tyypillisin ratkaisu on ollut siirtää vaihtoreissu toiseen ajankohtaan, jos ikärajat sallivat.

– Jos vaihtoon voi lähteä, mutta ei vaan halua lähteä, peruutusmaksu on 50 prosenttia. Se kattaa kulut siitä, mitä olemme siihen asti tehneet. Päätös on perheen oma asia, sanoo Särömaa.

Eikö korona ole vastuullinen syy olla lähtemättä?

– Emme me ketään rupea siitä (syystä) arvostelemaan, Harriet Särömaa toteaa.

Molemmat kertovat, ettei kukaan heidän kauttaan syksyllä vaihtoon lähteneistä ole keskeyttänyt vaihtoreissuaan.

– Emme soita nuorille. Paikalliset aluevalvojat ovat tukihenkilöitä, joiden on oltava vähintään kerran kuussa yhteydessä oppilaisiin eli tiedämme tilanteen, sanoo Harriet Särömaa.

Saako AFS:ltä rahat takaisin, jos vanhemmat eivät päästä pahentuneen korontatilanteen takia nuortaan maailmalle?

– Noudatamme aina sopimusehtoja, joita en lähde avaamaan, toteaa toiminnanjohtaja Anja Kahri.

Lue lisää: Kuluttajariitalautakunta: Matkan sai perua koronan vuoksi ilman kuluja – oma arvio uhasta voi riittää, vaikka matkustusrajoituksia ei olisi

Muistatko vielä nämä: 17-vuotias vaihto-opiskelija sanoi Ylelle soittavansa ulkoministerille, jos ei pääse lentokiellon takia Britanniasta pois – ministeri ehti ensin, Tinka Pelttari sai puhelun Pekka Haavistolta

Britanniassa vaihto-oppilaana oleva Tinka Pelttari, 17: ”Jos lentokielto jatkuu, soitan ulkoministerille, että olen alaikäinen ja minut on saatava täältä jotenkin pois”

Juttua korjattu 18.1.2021 klo 6.08. Jutussa luki virheellisesti, että Pelttari oli sanonut soittavansa pääministerille. Tosiasiassa hän sanoi soittavansa ulkoministerille.

Keski-Pohjanmaalla Kaustisella kaksi kuolonuhria viime perjantaina vaatineen rajun omakotitalopalon tutkinta on alkutekijöissään, ja poliisilla on edessään haasteellinen urakka, kertoo tutkinnanjohtaja Anders Åfors Pohjanmaan poliisista Kokkolasta.

– Syttymissyystä ei ole tietoa. Omakotitalo tuhoutui palossa täysin ja paikalle tarvitaan raivauskalustoa. Viikonlopun aikana jotain näytteitä on jo otettu, mutta raivauksen jälkeen otetaan lisänäytteitä. Ne lähetetään Keskusrikospoliisin laboratorioon Vantaalle. Tulosten saaminen kestää 3–4 viikkoa, arvioi rikoskomisario Åfors.

Tapausta ei tutkita rikoksena. Poliisi jatkaa työtä normaalina palonsyyn sekä kuolemansyyn tutkintana.

– 2-kerroksinen 60- tai 70-luvulla rakennettu talo on niin totaalisesti palanut, ettei tiedetä edes, mistä kohdasta palo sai alkunsa tai mikä paikka paloi pahiten. Tutkimuksissa selvitetään myös, onko rakennuksessa ollut helposti syttyviä aineita tai kemikaaleja.

Palossa sai surmansa 40-luvulla syntynyt iäkäs pariskunta. Nainen löytyi raunioista kuolleena ja mies kuoli myöhemmin vammoihinsa Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa.

Talon asukkaita auttamaan tullut naapuri sai lieviä palovammoja, eikä hänellä ole poliisin mukaan hengenvaaraa.

Naapurit havaitsivat tulipalon yhdeksältä perjantai-iltana 15. tammikuuta ja soittivat hätäkeskukseen. Silloin palo oli kuitenkin jo pitkällä ja pelastuslaitoksen saapuessa paikalle rakennus oli jo täyden palon vaiheessa.

Pyöräliikkeissä on jo huomattu, että valtion uudet kannustimet pyöräilyyn herättävät innostusta.

Merkittävänä kannusteena pidetään tämän vuoden alusta voimaan tullutta mahdollisuutta saada työsuhdepyörä uutena verovapaana luontoisetuna. Veroton etu on enintään 1 200 euroa vuodessa. Se koskee sekä tavallisia että sähköavusteisia pyöriä.

Toinen kannustin tuli käyttöön joulukuussa 2020. Vanhan auton romutuspalkkion voi nyt käyttää vaikkapa sähköpyörän hankintaan. Enimmillään kyse on tuhannen euron suuruisesta tuesta pyörään.

Kannustimet näkyvät jo

Pyöräpoikien kauppias Merja Mutka ja Pyöräliike Lybäckin yrittäjä Marvin Kiviniemi kertovat, että ensimmäisiä kauppoja ja sopimuksia on jo tehty yritysten kanssa pyöräedun tarjoamiseksi työntekijöille.

Kokkolalaisissa pyöräliikkeissä uskotaan, että leasingsopimuksista tulee yleisempiä kuin pyörien ostosta. Mutka arvioi varsinkin isojen yritysten päätyvän leasingiin.

– Uskon, että etu näkyy myynnissä, mutta lisääkö se myyntiä suoraan vai muuttuuko osa normaalimyynnistä työsuhdepyörämyynniksi, Mutka pohtii.

Kevään edetessä odotetaan myös vanhojen autojen romutuspalkkion näkyvän enenevästi kaupanteossa. Jollei ole tottunut talvipyöräilyyn ja sähköpyöräilyyn odottelee asiakas ehkä sulia kelejä.

Hyvää pyörämyyntiä takana

Viime vuosi oli pyöräkaupalle hyvä. Maailmanlaajuisesti pyöriä meni jopa 70 prosenttia tavanomaista enemmän.

Suomessa pyörien myynti on noussut jo useita vuosia peräkkäin 10-15 prosentin vuosivauhdilla. Viime vuoden myynti oli vieläkin enemmän, kerrotaan kokkolalaisista pyöräliikkeistä.

– Viime vuosi oli pyöräkaupassa erilainen siksikin, että laatupyörät olivat kysyttyjä, kertoo Marvin Kiviniemi.

Kauppansa tekivät maastopyörät, sähköpyörät ja lisäksi erityisesti hiekkatielle sopivat gravel-pyörät. Pyöriä siis myytiin hyvin, mutta niitä ei riittänyt kaikille haluaville.

Pyöräkuumeen lääkintä voi viedä aikaa

Koronavuonna moni pyörän komponentteja valmistava tehdas oli välillä kiinni. Siitä johtui komponenttipula, eikä uusia pyöriä valmistunut toivotusti.

Lisäksi matkustelun ja sisäliikunnan sijaan monet nauttivat ulkoilusta, ja pyöräilyinto kasvoi. Molemmat asiat vaikuttivat siihen, että loppukesästä jo myytiin ei-oota pyöräkaupoissa.

Valtion uudet kannustimet eivät ainakaan vähennä pyöräilyintoa. Jotta pyörän haluajien huutoon voitaisiin vastata, pitäisi siis löytyä pyöriä. Tilanne ei kuitenkaan ole ruusuinen.

– Joidenkin mallien kohdalla myöhästymisiä on luvassa, arvioi Marvin Kiviniemi.

Merja Mutka kuvaa tilannetta vielä karummin.

– Kaikkien merkkien kaikki pyörät ovat 6–8 kuukautta myöhässä. Käytännössä nyt pitäisi olla paljon uusia pyöriä sisällä, mutta ei ole.

Asialle tulee vahvistusta Helkama-Veloxin myyntipäälliköltä Harri Halmeelta.

Neljää eri pyörämerkkiä myyvästä yrityksestä kerrotaan, että pyöräkomponenttien toimitusajat ovat jopa puoli vuotta myöhässä. Tämän lisäksi viivästystä aiheuttaa kuljetusten konttipula. Jotta tässä ei vielä olisi kaikki, niin myös laivapaikoista on pula.

– Saattaa olla, että 30 prosenttia kauppiaan tälle vuodelle tilaamista pyöristä siirtyy toimitettaviksi vasta vuonna 2022, kertoo Halme.

Helkama-Veloxilta arvellaan tilanteen normalisoituvan vasta todennäköisesti vuonna 2022.

Tunturi-Hellberg -yrityksen kahteen omaan ja neljään maahantuotuun pyörämalliin ei korona ole iskenyt yhtä kovin. Maajohtaja Riku-Pekka Mikkosen mukaan omat mallit eivät ole myöhässä, mutta yksittäisissä maahantuoduissa malleissa viivästymää voi olla. Konttipulasta ei ole niin suurta haittaa, koska yrityksen omien mallien tuotanto on Euroopassa.

Helppo liikkuminen houkuttaa

Kokkolalainen Kaj Brandt pyöräilee vuodessa vähintään 10 000 kilometriä. Hän nauttii nimenomaan sähköpyöräilystä. Nyt on menossa jo kolmas sähköpyörä.

– Tähän asti on ollut monenlaisia pyöriä, mutta sähköpyörän myötä liikkumisesta tuli huomattavasti helpompaa, kehuu Brandt.

Hän haluaa korostaa, että myös sähköpyöräillessä voi pitää huolta kunnostaan. Avustusta voi käyttää vähemmän, mutta silti tarpeen tullen lisätä vastatuulessa, vastamäessä tai vaikeassa kelissä.

Tulessa ja tyvenessä

– Jos oli huono ilma, niin aiemmin ajattelin, että menen autolla. Nyt on aivan sama, millainen tuuli on, laitan lisää avustusta, niin se tuuli loppuu siihen, Kaj Brandt sanoo.

Erityisesti Brandt nauttii omasta pyörämallistaan siinä mielessä, että se sopii sekä maantielle että maastoon, talviajokin onnistuu hyvin.

Työmatkoja hän ajaa 15 kilometriä päivässä. Sen hän taittaa pyörällä ympäri vuoden ja kesäkaudella ajaa sadan kilometrin päiväreissuja.

– Liikkumisen kynnys madaltuu sähköpyörällä aivan ratkaisevasti, kuvailee Kaj Brandt ja nostaa naureskellen sähköpyöränsä kovaan arvoon:

– Kaiken kaikkiaan tämä on paras hankinta, minkä olen tähän mennessä hommannut, vaimon lisäksi!

Hälytysajossa oleva ambulanssi lähestyy risteystä. Autossa oleva tunniste kertoo liikennevaloille, että vihreän aallon pitää avautua hälytysajoneuvon esteetöntä etenemistä varten.

– Näin sulavasti liikenne purkautuu ambulanssin edestä, sanoo testiajolla oleva Soiten ensihoidon ylilääkäri Jukka-Pekka Koskela Kokkolasta.

Kokkolassa pilotoidaan kansallista hälykuljetusten vihreän aallon Hali-järjestelmää., joka ohjaa liikennevaloja hälytysajoneuvojen tahtiin.

Hälytysajossa jokainen minuutti on tärkeä. Vihreä aalto tyhjää risteyksen turvallisesti siviiliautoista ja hälytysajoneuvo pääsee siitä sekä nopeasti että turvallisesti läpi.

– Elvytyksessä voidaan karkeasti sanoa, että yksi minuutti vastaa noin kymmentä prosenttia ennusteessa. Mitä nopeammin päästään kohteeseen, sitä parempi ennuste on, Koskela toteaa.

Monesta järjestelmästä yhteen

Vihreä aalto takaa hälytystehtävissä oleville ambulansseille ja paloautoille estettömän kulkemisen liikennevaloristeysten läpi. Järjestelmä näkee autojen GPS-pisteiden liikkeet ja avaa siitä mukaan risteyksiä vihreäksi, kun hälytystehtävssä oleva auto lähetyy valoristeystä.

Suomessa on tällä hetkellä monenlainen kirjo hälytysajoneuvoille vihreää aaltoa tuottavia liikennejärjestelmiä.

Kaupungit ja kunnat käyttävät omia maakunnallisia järjestelmiään. Niitä on käytössä ainakin Tampereen, Vaasan, Oulun ja Helsingin alueella sekä muutamissa pienemmissä kunnissa.

Nyt käytössä olevat järjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Hali-järjestelmällä halutaan juuri tähän muutos, sanoo järjestelmän laatupäällikkö Jani Koppelo.

– Parin vuoden päästä kaikkien hälytysajoneuvojen pitäisi olla samassa vihreässä aallossa, Koppelo sanoo.

Tarkoitus on, että hälytysajoneuvot kommunikoivat yhden, kansallisen palvelimen kanssa. Valtakunnanlaajuisen järjestelmän etuna on, että hälytysajoneuvo voi käyttää sitä riippumatta paikkakunnasta, jossa kulloinkin ajetaan. Samalla paikallisten resurssien tarve järjestelmän ylläpitoon vähenee.

Lue seuraavaksi: Hälytysajoneuvoille vihreä aalto – Kokkolan kaupunki ottaa käyttöön liikennevalo-ohjausjärjestelmän

"Helpottaa kuljettajan työtä"

Pilottikäytössä olevan valtakunnallisen Halin on tarkoitus korvata kaikki entiset järjestelmät niin, että kaikki Suomessa hälytystehtävissä olevat autot saisivat vihreän aallon saapuessaan liikennevaloihin samasta järjestelmästä, paikasta riippumatta.

– Helpottaa kuljettajan työtä, kun tietää, että vihreä aalto seuraa hälytystehtävässä olevaa autoa. Toki vastuu on aina kuljettajalla eikä hälytysajo sinällään ole syy ottaa riskejä, Jukka-Pekka Koskela toteaa.

Koskela arvoi, että vihreää aaltoa hälytysajoneuvoille tuottava järjestelmä voi parhaimmillaan pelastaa henkiä.

– Varsinkin, jos kyseessä on kriittinen hälytystehtävä ja potilaalla on esimerkikisi sydänkohtaus, elvytys tai muu vastaava kiirellistä hoito vaativa sairaus.

Oulussa kehitetty

Hali-järjestelmää on kehitetty Oulussa noin kymmenen vuotta. Siellä järjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia.

– Risteysturvallisuus on selkeästi parantunut, Jani Koppelo sanoo.

Hali-järjestestelmän suurimmat investoinnit tulevat tulevat autohin tarvittavasta GPS-laitteesta, joka kommunikoi liikennevalojen kanssa sekä palvelimista, jotka pyörittävät ohjemistoa.

Hälytysajoneuvot kommunikoivat yhden, kansallisen palvelimen kanssa. Valtakunnanlaajuisen järjestelmän etuna on, että hälytysajoneuvo voi käyttää sitä riippumatta paikkakunnasta, jossa kulloinkin ajetaan. Samalla paikallisten resurssien tarve järjestelmän ylläpitoon vähenee..

HALI-järjestelmän omistajia ovat Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Tie (entinen ITM Finland).

Lue seuraavaksi: Paloautot ja ambulanssit testaavat tänään liikennevaloja Kouvolassa – uusi järjestelmä helpottaa hälytysautojen liikkumista

Pietarsaarelaisessa Malmin sairaalassa työskentelevät sairaanhoitaja Carina Hanhisuanto ja perushoitaja Annika Isomäki tekevät osa-aikatyötä oman hyvinvoinnin vuoksi. Hanhisuanto on ollut osa-aikaisena jo 30 vuotta, Isomäki 5 vuotta.

– Olin ensin kotona lasten kanssa, kun he olivat pieniä ja sen jälkeen olen jatkanut osa-aikatyötä oman hyvinvoinnin takia. En jaksaisi kokopäivätyötä sairaanhoitajana, Hanhisuanto toteaa.

Hanhisuanto tekee 80-prosenttista työaikaa. Tämä tarkoittaa yhdeksää vapaapäivää kolmessa viikossa.

Isomäki tekee 50-prosenttista työaikaa. Hän on töissä 2-3 päivää viikossa.

– Teen kolmivuorotyötä aamuisin, iltaisin ja öisin. Työ on perushoitamista eli pesen, suihkutan ja syötän potilaita, Isomäki kertoo.

Yli puolet tekee osa-aikatyötä Pietarsaaressa

Pietarsaaren seudulla jopa yli puolet sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä tekee osa-aikatyötä. Tämä on poikkeuksellista, sillä Tehyn vuoden 2019 tilastojen mukaan alalla osa-aikaisia on keskimäärin noin 12 prosenttia työntekijöistä.

Pietarsaaren seudun osa-aikaisten suurta määrää selittää se, että alueella on perheitä, joissa on paljon lapsia. Lisäksi työtä pidetään raskaana etenkin vanhustenhuollossa ja lyhyempi työviikko auttaa jaksamisessa. Osa-aikaisuuteen on myös suhtauduttu kannustavasti.

Pietarsaaren kaupungin henkilöstöpäällikön Päivi Stenmanin mukaan osa-aikatyön tekeminen on lisääntynyt alueella vuosi vuodelta. Joustavuus työajoissa on helpottanut rekrytointia, mutta lisännyt työtä henkilöstöhallinnossa.

Yli 800 osa-aikaisen työvuorojen tekeminen ei ole helppoa, joten osa-aikatyön ehtoja kiristettiin vuoden 2021 alusta.

– Aikaisemmin työntekijät ovat voineet valita, kuinka paljon he haluavat työskennellä. Työntekijä on myös halutessaan voinut ottaa lisää vuoroja, Stenman sanoo.

– Nyt vaihtoehtoina ovat puolipäiväisyys tai 80-prosenttinen työaika. Osa-aikaisuutta voi hakea kerrallaan puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, kun sitä on aiemmin voinut ottaa myös lyhyemmäksi aikaa.

Tavallista Ruotsissa ja Norjassa

Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakosken mukaan Ruotsissa ja Norjassa osa-aikatyön tekeminen sosiaali- ja terveysalalla on tavallista. Syy on kulttuurissa ja ansiotasossa.

– Heillä on erityyppinen perheajattelu kuin Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa hoitohenkilöstön työtä arvostetaan paljon. Siellä nähdään työssä jaksamisen edellytykseksi se, ettei heitä kuormiteta liikaa. Myös palkka ja mitoitukset ovat kunnossa, Honkakoski painottaa.

Suomessa osa-aikatyötä myönnetään pääasiassa vain lakisääteisin tai terveyteen liittyvin perustein. Pietarsaaren seutu on poikkeus: harkinnanvaraista osa-aikaisuutta tekee vajaa kolmannes eli 250 alan-ammattilaista.

– Uskon, että aika moni työntekijä haluaisi tehdä hakea sitä [osa-aikaisuutta]. Henkilöstöä on kuitenkin monesti liian vähän, joten harkinnanvaraista osa-aikaisuutta ei pystytä antamaan, vaikka se tukisikin jaksamista, Honkakoski jatkaa.

Toinen tekijä on raha.

– Sote-henkilöstön palkat ovat pieniä ja varsinkin Etelä-Suomessa asumiskulut ovat niin suuret, ettei esimerkiksi yksinhuoltaja pysty hakemaan osa-aikaista työtä. Ihminen joutuu enemminkin tekemään säännöllistä työaikaa enemmän töitä ja jopa useammalle työnantajalle, Honkakoski toteaa.

Perushoitaja Annika Isomäen mukaan osa-aikatyö ei kannata taloudellisesti, mutta vaakakupissa painaa enemmän perhe ja oma jaksaminen. Tarvittaessa voi myös tehdä lisävuoroja.

Sekä Carina Hanhisuanto että Isomäki aikovat jatkaa osa-aikaisina mahdollisimman kauan.

– Olen saanut lisää vapaa-aikaa. Olen saanut huilata kunnolla ja teen työn paremmin, kun olen pirteänä töissä, Isomäki sanoo.

Ihmiset ovat hakeutuneet tänä vuonna koronatesteihin huomattavasti vähemmän kuin joulukuussa 2020. THL ei usko, että syynä olisi koronaväsymys. Testiin pääsyn kriteereitä ei myöskään ole tiukennettu.

Kevättalvella 2020 koronaviruksen testaaminen saattoi torppaantua heti ensimmäiseen puhelinsoittoon ja oirekuvailuun. Nyt tieto viruksesta on lisääntynyt, ja THL:n on neuvonut jo pitkään hakeutumaan koronatestiin matalalla kynnyksellä, mutta järjestyykö aika koko maassa helposti ja vähällä vaivalla?

Johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että tammikuun 2021 testauskato on havaittu kauttaaltaan julkisessa terveydenhoidossa koko Suomessa. Laboratoriot ovat kiinnittäneet asiaan huomiota.

– Todennäköisesti syynä on se, että muiden hengitystievirusten kausivaihtelun johdosta oireisia on vähemmän. Syksyllä piikki syntyi, kun ihmiset hakeutuivat oireidensa takia testattaviksi.

Se ei kuitenkaan riitä selittämään koko tammikuun katoa. Testattavien määrä on välillä pudonnut jopa syksyn testimäärien alle.

Onko koronatestiin vaikea päästä?

Yle kerää kokemuksia julkisen terveydenhuollon koronatesteihin pääsemisestä.

Onko testausajan tilaaminen helppoa? Sujuuko testiin pääsy nopeasti ja jonottamatta myös silloin, jos ei käytä apuna internettiä? Kerro kokemuksistasi kyselyssämme:

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tänään kunnat, joissa alkaa tulevana syksynä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.

Mukana kokeilussa ovat esimerkiksi Helsinki, Vantaa, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu ja Jyväskylä. Koko lista kunnista löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteesta.

Kokeiluun osallistuvat kunnat ja toimipaikat valittiin otantana. Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta ja laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta tulivat voimaan joulukuussa 2020.

Nelivuotisen kokeilun toivotaan tavoittavan yhteensä noin 10 000 vuosina 2016 ja 2017 syntynyttä lasta, jotka aloittavat maksuttoman esiopetuksen vuosien 2021 ja 2024 välisenä aikana jo 5-vuotiaina.

–Kuntia on mukana yhteensä 140, mutta kaikissa kunnissa ei kaksivuotista esiopetusta järjestetä, vaan osa kunnista toimii puhtaasti verrokkikuntina. Kaksivuotista toimintaa tulee järjestämään 102 kuntaa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteeri Marjaana Larpa.

Kunnilla iso työ käytännön järjestelyissä

Kokeilu alkaa tämän vuoden elokuussa. Nyt suunnittelu- ja toteutusvaiheet käynnistyvät valikoituneissa kunnissa käytännön järjestelyillä.

– Käsitykseni mukaan nyt aletaan ensimmäisenä työstämään paikallista opetussuunnitelmaa sekä mietitään palvelujärjestelmää ja kelpoisen henkilöstön sijoittumista kokeilutoimipaikkoihin, Marjaana Larpa arvioi.

Suurimpien kuntien toimipaikoista kokeilu- ja verrokkitoimipaikkoja valitaan ministeriön päätöksellä erikseen noin 20 prosenttia, kun taas pienemmissä kunnissa kokeilu voidaan ottaa käyttöön kaikissa kunnan toimipaikoissa.

Saman kunnan sisällä voi siis olla hajontaa siinä, kuinka monessa toimipaikassa kokeiluluontoista maksutonta perusopetusta järjestetään, mikä voi aiheuttaa epätasa-arvokysymyksiä.

– On katsottu, että kokeilun tieteelliset tavoitteet ja sivistyksellisten oikeuksien kehittäminen ovat painavampi asia tässä vaakakupissa, että voimme tämän lyhyen kokeilun ajan poiketa yhdenvertaisuudesta, Marjaana Larpa toteaa.

Kokeilusta aiheutuvat kulut korvataan kunnille valtionavustuksella.

Kunnat odottavat tarkennuksia ja lisätietoa

Pienet Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat kunnat Alajärvi ja Vimpeli kuuluvat niin sanottuun koeryhmään, joka järjestää kaksivuotista esiopetusta kaikissa esiopetuksen toimipaikoissaan.

Alajärven varhaiskasvatuspäällikkö Hanna Luoma-aho myöntää, että kunnat kaipaavat vielä paljon lisätietoa tilanteesta. Alajärvi vastaa myös Vimpelin varhaiskasvatuksen palveluista.

Tieto kokeiluun osallistumisesta tuli mukana oleville kunnille tänään, mikä selittää omalta osaltaan sitä, että moni asia on avoimena.

– Asioihin odotetaan nyt tarkennuksia. Miten saamme järjestää esiopetusta, missä se tapahtuu, ja koskeeko kuljetusten järjestäminen ja muut velvoitteet kuntaa tässä kohtaa, pohtii Luoma-aho.

Alajärvellä ja Vimpelissä koko ikäluokka, eli vuonna 2016 syntyneet, ovat mukana kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa syksyllä.

Lasten huoltajilla on varmasti kysymyksiä kunnille ja varhaiskasvatusyksiköille jo nyt, mutta vastauksia kunnilla ei ole kaikilta osin antaa.

– Valitettavasti on vielä se tilanne, että meillä itselläkin on tietoa yksityiskohdista vain vähän, joten emme voi antaa käytännön asioista vielä tietoa asiakkaille. Me tiedotamme kyllä asiasta lisää heti, kun tiedämme tarkemmin, kuinka asiat tulevat järjestymään, Luoma-aho sanoo.

Osallistuminen ei ole pakollista

Kaikki viisivuotiaat eivät siis aloita automaattisesti maksutonta esiopetusta lähivuosina. Kaksivuotiseen esiopetukseen osallistuminen ei ole myöskään pakollista, vaan lapsi voi saavuttaa kaksivuotisen esiopetuksen tavoitteet myös muulla tavalla.

Käytännössä kokeilu tarkoittaa sitä, että kunnat lähettävät vanhemmille tiedon mahdollisuudesta osallistua kokeiluun, kun toimipaikat selviävät. Perhe voi halutessaan hakeutua hakulomakkeella kokeiluun.

– Kotihoidontuen sisaruskorotus on mahdollista vanhemmilla sisaruksilla, jotka osallistuvat esiopetukseen, ja kun esiopetuksen kokeilun aika on maksutonta, toivomme kovasti, että nämä kannustavat perheitä osallistumaan kokeiluun, Larpa toteaa.

Lue myös:

Lähes 18 000 viisivuotiaalle tarjotaan ilmaista varhaiskasvatusta ensi syksynä – kokeiluun osallistuu ennätysmäärä kuntia

Peruskoulun kyky tasata oppilaiden taustasta johtuvia eroja murenee – Tilanteen voi korjata, mutta se ei ole ilmaista, sanoo asiantuntija

Hallitus käynnistää kokeilun: lasten esiopetus voi laajentua 5-vuotiaisiin – vuoden pidempi eskari huolestuttaa osaa lapsiperheistä

Susanna Seppinen luki joulukuussa 2019 Helsingin naistenklinikalla kännykkänsä näytöltä uutista Kiinasta Wuhanin kaupungista.

– Muistan silloin miettineeni, että kokonainen kaupunki on eristetty, että mennäänköhän tässä nyt vähän äärimmäisyyksiin.

Seppinen oli juuri synnyttänyt esikoisensa, joka sai myöhemmin nimekseen Natalie.

Tilastokeskuksen torstaina julkistettujen ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 koko maassa syntyi 46 452 lasta, mikä on 839 lasta enemmän kuin vuonna 2019.

Syntyneiden lasten määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien, mutta viime vuonna se kääntyi taas nousuun.

Wuhanin uutiset vyöryivät pian kaikkialle ja tekivät myös kirkkonummelaisperheen vauvavuodesta kovin toisenlaisen kuin oli alun perin suunniteltu.

Vauvauinnit ja kerhot jäivät väliin, isovanhempia nähtiin vain harvoin ja ainoastaan ulkona, isältä jäi neuvolareissut kokematta, ihmisten tapaaminen jäi vähiin ja vanhempien vapaa-aika oli käytännössä olematonta, kun lasta ei voinut viedä hoitoon. Lisäksi Seppisen aiempi syömishäiriö alkoi muistuttaa olemassaolostaan.

– Raskauskilot tippuivat kevään jälkeen nopeasti, ja sen jälkeen lähti vielä kiloja, joita ei olisi tarvinnut lähteä. Liikunnan ja syömisen avulla olen kai jotenkin alitajuisesti yrittänyt kontrolloida jotain, kun muuta elämää ei ole korona-arjessa voinut itse niin kontrolloida.

Samankaltaisten rajoitusten kanssa vauva-arkea on opetellut poikkeuksellisen suuri joukko: vuonna 2020 syntyvyys kääntyi nousuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Synnytysten määrä kasvoi viidessä maakunnassa

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2020 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Tärkein syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 19 378 enemmän kuin maastamuuttoja.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa synnytysten määrä kasvoi viime vuonna reilut viisi prosenttia edellisvuodesta. Suurin kasvu on tullut Oulaskankaan alueelta, jossa synnyttäjät yhä useammin valitsevat synnytyspaikaksi Oulun sijaan Kokkolan.

Myös Pietarsaaresta tulee synnyttäjiä Keski-Pohjanmaalle. Taustalla on palveluiden heikentäminen: Pietarsaaren synnytysklinikka lakkautettiin toukokuussa 2014 ja Oulaskankaan joulukuussa 2018.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan naistenklinikan ylilääkärin Charlotta Frostdahlin mukaan synnytysten määrällä on suuri merkitys, kun sairaanhoitopiiri on pieni ja keskussairaalakin pienehkö.

Kun synnytyksiä on paljon, tarvitaan laaja joukko erilaisia hoitoalan ammattilaisia: päivystävä laboratorio, anestesia- ja tehohoitomahdollisuus, päivystävä radiologi ja pehmytpuolen kirurgi. Luonnollisesti pitää olla myös lasten päivystys ja vastasyntyneiden teho-osasto.

– Jos synnytyksiä ei olisi näin paljon, niin olisi ainakin hankalampaa. Se heijastuisi aika moneen paikkaan, toteaa ylilääkäri Charlotta Frostdahl.

Keski-Pohjanmaalla asuva veteliläinen Julia Tyynelä synnytti toisen lapsensa syyskuussa. Keväällä nopeasti kiristynyt koronatilanne aiheutti raskausaikana huolta lapsen hyvinvoinnista, Tyynelä kertoo. Miten se vaikuttaa lapseen, jos itse sairastuu.

– Kun keväällä ei vielä tiedetty kovin paljon koronan vaikutuksista, niin kyllähän siitä tietynlainen pelko tuli itselle. Menehtyykö lapsi, jos itse sairastuu.

Koronan vaikutus perhe-elämään mietitytti myös.

– Maataloudessa tehdään aika paljon työtä omalla väellä. Jos oma väki sairastuu, jää paljon töitä tekemättä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.

Pohjalaista rikoskomisariota epäillään virkasalaisuuden rikkomisesta. Tapausta käsitellään juuri Pohjanmaan käräjäoikeudessa.

Syytteen mukaan Pohjanmaan poliisin rikoskomisario ja tuolloin myös tutkinnanjohtajana toiminut poliisi paljasti ilman oikeutta ja tahallaan Kokkola-lehden toimittajalle tiedon, että Kokkolan ympäristöpäällikköä epäillään törkeästä kavalluksesta ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Tuolloin Kokkolassa työskenteli vain yksi ympäristöpäällikkö, joten rikoskomisarion paljastama tieto oli helposti yhdistettävissä häneen.

Syytehakemuksen mukaan tieto rikosepäilystä oli vielä tuolloin salassa pidettävä asia, eikä sen paljastamiseen ollut painavaa syytä, kun otetaan huomioon, millaista vahinkoa ja kärsimystä siitä koitui ympäristöpäällikölle.

Lisäksi syytehakemuksessa kerrotaan, että ympäristöpäällikköön kohdistunut rikosepäily oli Keskipohjanmaa- ja Kokkola-lehden toimittajien tiedossa jo ennen kuin he soittivat rikoskomisariolle. He hakivat kuitenkin vahvistusta tiedolle viranomaiselta.

Syytäjä vaatii rikoskomisariolle sakkorangaistusta. Syyttäjä myös vaatii, että rikoskomisario joutuu korvaamaan todistelukustannukset valtiolle sekä 80 euron rikosuhrimaksun.

Ympäristöpäällikön epäillystä talousrikoksesta uutisoivat syyskuussa 2018 Keskipohjanmaa- sekä Kokkola-lehti. Myös Yle kertoi tapauksesta.

Rikoskomisario kiistää virkasalaisuuden rikkomisen. Hänen mukaansa teon voidaan katsoa tapahtuneen huolimattomuudesta, mutta silloinkin se olisi arvioitava vähäiseksi.

Kokkolan ympäristöpäällikkö vapautui talousrikosepäilyistä lokakuussa vuonna 2019. Syyttäjä päätti jättää nostamatta syytteet häntä vastaan.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Keskipohjanmaa-lehti.

Lue myös:

Kokkola-lehti: Kokkolan ympäristöpäällikköä epäillään törkeästä kavalluksesta

Kaustislaisveljesten joulukuussa saama pitkä vankeustuomio Jami-Petteri Klemolan taposta jää voimaan.

Veljekset eivät valittaneet Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Myöskään syyttäjä ei ole valittanut hoviin.

Pohjanmaan käräjäoikeudesta kerrotaankin, että tuomio on lainvoimainen.

Toni Johannes Nykänen ja Ville Matias Nykänen saivat joulukuussa yli 10 ja puolen vuoden vankeustuomion surmasta, joka käräjäoikeuden mukaan oli tapon ja murhan rajamailla.

Henkirikos tapahtui yksityisasunnossa kesällä Kaustisella. 21-vuotias Klemola surmattiin kuristamalla. Ruumis yritettiin hävittää polttamalla ja upottamalla jokeen.

Veljeksistä nuorempi myönsi tappaneensa uhrin, mutta kiisti murhan. Isoveli kiisti sekä murhan että tapon. Kuitenkin käräjäoikeus katsoi, että veljesten yhdessä toimimista tukivat muun muassa todistajalausunnot ja isoveljen motiivi.

Käräjäoikeuden mukaan surmaa edeltävät tapahtumat ja ruumiin hävittämiseen liittyvät yksityiskohdat veivät tapauksen murhan ja tapon rajamaille.

Oikeus ei löytänyt lopulta riittävää näyttöä vakaasta harkinnasta.

Lue myös:

Vakaasti harkittu murha vai käsistä lähtenyt tilanne? Kaksi veljestä syytteessä 21-vuotiaan murhasta Kaustisella, toinen kiistää osallistuneensa surmaan mitenkään

Pohjanmaan käräjäoikeus on hylännyt kaikki kaikki syytteet jutussa, jossa keskipohjalaisia elintarvikealan yrityksiä syytettiin ympäristön turmelemisesta. Kyse oli jätevesien johtamisesta luontoon.

Syytettyinä olivat vesijätti Finn Spring ja sen uimahalli Lylyn Pisara, patukkatehdas Leader Snack sekä jo konkurssiin menneen juomavalmistaja Bullberryn edustajat.

Syyttäjä vaati yhteisösakkoja, sakkorangaistuksia ja yhteensä lähes miljoonan euron korvauksia siitä, että tuotannon jätevesiä on johdettu luontoon ja ne ovat olleet omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista.

Aluksi vaatimukset olivat vielä kovemmat, mutta syyttäjä lievensi niitä istunnon päätteeksi.

Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kaikki syytteet. Yritysten ei katsottu syyllistyneen tahalliseen rikokseen tai törkeään huolimattomuuteen.

Käräjäoikeus nojasi "maalaisjärkeen"

Valtaosin riidatonta on oikeuden mukaan se, että laitoksista on päätynyt ojiin ja vesistöihin jätevesiä, joiden happea kuluttavan aineksen pitoisuus on ollut korkea pääasiassa sokerin takia. Näistä vesistä on voinut aiheutua haittaa ympäristölle.

Luvan vastaista toiminta ei silti ollut, sillä FinnSpringin Lestijärven tehtaan lupaehdoissa kyseiselle BOD-arvolle ei ole määritelty rajaa, ainoastaan tarkkailuvelvoite.

Oikeus totesi perusteluissaan myös, ettei kyse ole ollut ympäristömyrkyistä, vaan sokerista, joka on sekoittunut veteen. "Maalaisjärjen mukaan tällainen sokeriliemen johtaminen ojaan ei ole ympäristörikos".

Osalla tehtaista ympäristölupaa ei ole tuona aikana ollut, sillä sen tarve on ollut viranomaisillekin epäselvä.

Oikeus suuntaakin katseensa monelta osin kuntaan ja muihin ympäristöviranomaisiin.

Toholammin tehtaalle Finn Spring haki lupaa vuonna 2004, mutta asiaan ei koskaan saatu ratkaisua. Ympäristökeskus siirsi asian kunnalle, mutta siellä oli käsitys, että jätevesien lupa-asiat kuuluvat aina valtion viranomaiselle.

Toholammin lupaviranomainen onkin oikeuden mukaan laiminlyönnillään vaikuttanut lainvastaisen tilan syntymiseen.

Bullberryn tapauksessa taas ympäristöviranoaisella ei ole ollut tarkkaa tietoa jätevesien laadusta, vaan asioiden on oletettu olleen kunnossa. Yritystä ei ole neuvottu hakemaan ympäristölupaa eikä jätevesien käsittelyssä ole havaittu puutteita.

Toisaalta vuokralla toimineiden yritysten on ollut oikeuden mukaan perusteltua luottaa siihen, että kunta vuokranantajana vastaa myös rakennuksen jätevesijärjestelmästä.

Esimerkiksi Leader Snackia Toholammin kunta kehitysyhtiönsä kautta pyysi sijoittumaan kuntaan ja lupasi tehtaan avaimet käteen -periaatteella.

Syyttäjä harkitsee valittamista

Päätös ei ollut yksimielinen. Eri mieltä olevan jäsenen mukaan toiminnanharjoittajan selvilläolovastuu ei katoa silloinkaan, kun ympäristöviranomainen ei puutu toimintaan.

Viranomaisten roolin merkitys liittyy hänen mukaansa ensi sijassa teon törkeyden arviointiin, ei syyllisyyskysymykseen.

Hän toteaa perusteluissaan muun muassa, että luvatta toimiminen ei muutu lailliseksi sen tähden, että ympäristöviranomainen ei siihen puutu ja näkee toiminnassa monelta osin törkeää huolimattomuutta.

Syyttäjä harkitsee valittamista hovioikeuteen. Hän pitää eri mieltä olleen jäsenen mielipidettä perusteltuna.

Lue myös:

Syyttäjä alensi vaatimuksiaan ympäristön turmelemisjutussa: rikoshyöty laski vajaaseen miljoonaan, ehdollista vankeutta ei enää vaadita

Elintarvikealan yritykset oikeudessa ympäristön turmelemisesta Keski-Pohjanmaalla – syytteen mukaan jätevesiä on johdettu luontoon ilman riittävää käsittelyä

Ympäristön turmelemisesta epäiltynä myös patukoita valmistava Leader Snack – yritys kiistää syytteet

Kahta elintarvikealan yritystä epäillään ympäristörikoksista Keski-Pohjanmaalla – lähdevesien markkinajohtaja Finn Spring kiistää syytteet ulostulossaan

Lähdevesien markkinajohtaja Finn Spring on johtanut jätevesiä ojiin vuosikausia – toisella tehtaista ei ole ympäristölupaa lainkaan

Lestijärvi haluaa Finn Springiltä tarkemmat jätevesisuunnitelmat: heilahteleva sokerin määrä saatava hallintaan

Entinen perussuomalaisten ja myöhemmin Sininen tulevaisuus -puolueen kansanedustaja ja ministeri, nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö on kirjoittanut elämäkertakirjan kansanedustaja, everstiluutnantti Paavo Susitaipaleesta (1896-1993).

Niinistö väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1998 Susitaipaleen elämästä. Paavo Susitaival – Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua -kirja pohjautuu tuohon väitöskirjaan, mutta sitä on täydennetty uusilla asiakirja-, kuva- ja tutkimuslähteillä. Kirjan on julkaissut Minerva-kustannus Oy (2021).

Paavo Susitaival osallistui kolmeen sotaan, oli muun muassa yksi Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) perustajista ja IKL:n kansanedustaja 1.9.1939-31.12.1940.

Niinistö toteaa, että Susitaipaleen elämä on kuin sankaritarina, jossa on toki tummiakin sävyjä. Yksi tragedioista oli Susitaipaleen pikkuveljen Bobi Sivénin itsemurha.

– Hänellä on ollut henki höllässä monta kertaa ja äärimmäisiä kokemuksia, mutta [mielestäni] tämänkaltaiset ihmiset ovat vahvimmillaan silloin, kun yhteiskunta on poikkeustilassa, kuten sotien aikana - silloin heidän vaikutusvaltansa on suurimmillaan.

Lue seuraavaksi: Bobi Sivén kutsuu kahvilaan — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Politiikasta perspektiiviä

Niinistö pitää historian tutkimista ja harrastamista palkitsevana. Se, mitä historiasta sitten opitaan, on henkilökohtaista; jokainen lukee ja tutkii mennyttä omista lähtökohdistaan, hän muistuttaa.

– Elämäkerroissa minua kiehtoo niiden inhimillinen yhteys. Jokainen etsii yhtymäkohtia omaan, ystäviensä tai sukulaistensa elämään. Pohtii ja reflektoi, määritellen myös oman elämänsä suuntaa tietoisesti tai alitajuisesti, Niinistö sanoo.

Niinistö tunnustaa, että parikymmentä vuotta elämänkokemusta väitöskirjan jälkeen, näkyy tutkimuskohteen käsittelyssä. Uusi versio on jalostuneempi teos kuin väitöskirja oli.

– Kun itsekin olen saanut ryvettyä tai ansioitua politiikan saralla, on ehkä syntynyt vähän perspektiiviä nähdä, mikä on päiväperhosta ja mikä pidemmälle vaikuttavaa syvempää linjaa.

Sinimustaa ennen ja nyt

Paavo Susitaival toimi jääkäriliikkeessä värvärinä ja Suojeluskunnissa aktiivisesti.

Vuonna 1932 hän osallistui Mäntsälän kapinaan joutuen tästä syystä vankilaan.

Vapauduttuaan hän alkoi organisoida lapuanliikkeen seuraajan Isänmaallisen Kansanliikkeen toimintaa. IKL:n kansanedustajaksi hänet valittiin 1939.

Vaikka nationalismi, kansallisuusaate ja IKL:stakin tutut sinimustat värit ovat viime aikoina olleet julkisuudessa – ja olivat osa Susitaipaleen poliittista ympäristöä 1930-luvulla – Niinistön mukaan silloin ja nyt kyseessä ovat eri asiat.

Yhtymäkohtia tämän päivän sinimustilla ja 1930-luvun sinimustilla Niinistö ei juuri näe olevan.

– Tietynlainen nationalismi, kansallismielisyys ja populismi on ollut nousussa viime vuosina. Se ero kuitenkin Susitaipaleen aikaan on, että hänen aikanaan lapuanliike oli reaktio pohjimmiltaan maanpetokselliselle kommunistiselle liikehdinnälle. Se oli talonpoikaisen suomalaisen väestön vastareaktio kommunistikiihotukseen, taustalla 1918 traagiset tapahtumat.

Niinistö muistuttaa, että 1930-luvulla pelättiin Neuvostoliitosta tulevaa uhkaa. Kommunismia vastaan käytiin esimerkiksi lapuanliikkeen voimin ja myös lainsäädännöllä.

Susitaivalkin toimi niin kuin uskoi isänmaan edun edellyttävän.

– Kysyn kirjassa, että jos näin ei olisi tehty ja kommunistien maanpetoksellinen toiminta olisi saanut jatkua koko 1930-luvun, ja kansaa olisi kiihotettu, miten Suomen kansa olisi ottanut vastaan puna-armeijan vuonna 1939 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa.

Viime viikkojen uutisia uuden Sinimusta liike -puolueen perustamissuunnitelmista Niinistö ei tunnu hätkähtävän. Hän ei usko liikkeestä tulevan merkittävä toimija Suomen poliittisessa elämässä.

– Harvemminpa se, että otetaan historiasta jokin liike ja tuodaan se tähän päivään, on kovin menestyskonsepti, koska kukin ihminen elää omassa ajassaan – ja se on syytä ymmärtää.

Sinimusta väriyhdistelmäkään ei tässä yhteydessä saa entiseltä puolustusministeriltä (2015-2019) kehuja.

– Tavallaan pidän sitä vähän tylsänä sinimustia värejä kohtaan, koska nehän ovat heränneen kansan perinteiset värit. En niitä mielelläni sotkisi tällaiseen politiikkaan.

Politiikan radikaali, mutta inhimillinen sotilaskomentaja

Keskipohjalaisittain Paavo Susitaival linkittyy erityisesti jatkosodan aikaan, sillä hän komensi tuolloin keskipohjalaisista reserviläisistä koottua Jalkaväenrykmentti 29:ää. JR29:n kanssa hän osallistui muun muassa hyökkäysvaiheessa Petroskoin valtaukseen.

Niinistön mukaan Susitaival oli aktiivinen myös JR29:n perinnetoiminnassa ja kirjoitti vuonna 1948 siitä Rykmentti taistelee -kirjan (WSOY).

– Hän oli ylpeä näiden reserviläisten kanssa tekemästään työstä.

Politiikassa varsin radikaalin ja itseään itsekin fasistiksi nimittäneen Susitaipaleen komentaja-imago oli rintamalla toisenlainen.

– Hän osoittautui hyvin inhimilliseksi ja miehiään säästämään pyrkiväksi sotilaskomentajaksi, Niinistö sanoo.

Niinistö kertoo sotilaiden puhuneen kuultuaan Susitaipaleen nimittämisestä komentajaksi, että fasisti tulee ja tapattaa heidät kaikki.

Todellisuudessa Susitaival joutui jopa ristiriitaan korkeampien esimiestensä kanssa, koska tahtoi hyökkäysvaiheessa 1941 edetä paikoin hieman hitaammin ja saarrostaen sekä suoria rintamahyökkäyksiä välttäen, jotta miehiä säästyisi.

– Hänellä oli se näkemys, että Suomi on pieni maa, jolla ei ole liikaa sotilaita, joten niitä pitää säästää. Jokaisen henki on arvokas, Niinistö toteaa.

“Monena mies eläessään”

Paavo Susitaival vaikutti sotien jälkeen muun muassa kirjailijana.

– Voi sanoa, että monena mies eläessään, Niinistö toteaa.

Kirjoittajalle Susitaipaleen elämässä korostuivat muun muassa sitkeys ja pitkäjänteisyys.

– Susitaival koki monia voitoja ja tappioita, mutta jaksoi aina porskuttaa eteenpäin isänmaan puolesta.

Lue seuraavaksi:

"Huone 308. Sampolla Jallua." – Jussi Niinistö paljastaa uudessa kirjassa perussuomalaisten hajoamisen taustoja

Äärioikeistotutkija näkee nykyajassa merkkejä 1930-luvulta – "Vietetään tammisunnuntaita ja käydään Eugen Schaumanin haudalla kuin elettäisiin taas valkoisessa Suomessa"

Äärioikeistolainen lapuanliike muilutti, murhasi ja terrorisoi – Jaakko Kosola on kuuluisaa sukua ja kantaa historian arpia mukanaan

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 22 saakka.

Yrittäjien jaksamisongelmat ja henkinen avuntarve ovat lisääntyneet rajusti koronavuonna.

– Yhteydenotot pomppasivat kasvuun heti, kun rajoitukset astuivat voimaan keväällä, sanoo Kriisikeskus Tukitalon johtaja Ari Tiensuu yrittäjäjärjestöille kriisiapua ja tukea tarjoavasta valtakunnallisesta Mieli ry:stä.

Tähän mennessä kuutisensataa yrittäjää on tarvinnut ammattiapua kriisikeskuksen kautta. Lisäksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen on soittanut lähes 900 yrittäjää.

Yhteydenotoissa päällimmäisenä on huoli toimeentulosta, mutta monia kalvaa myös pelko tulevasta. Myös ihmissuhdeongelmat ovat lisääntyneet.

– Usein yrittäjän ja yrityksen tilanne heijastuu nopeasti myös lähipiiriin. Jos on perheellinen yrittäjä, talouden kurjistuminen koskee kaikkia. Ja kun yrittäjä hakee apua, hän pyytää sitä ensimmäisenä puolisolta, ystäviltä tai muilta yrittäjiltä. Vasta sen jälkeen marssitaan työterveyteen, jos sellaista edes on, kuvailee Tiensuu yrittäjien tilannetta.

Tiensuun mukaan julkisuudessa keskustellaan kyllä yritysten taloudellisista tuista, mutta yrittäjien itsensä jaksaminen ja tarjolla oleva tuki ovat jääneet pimentoon.

Mieli ry:stä kerrotaan, että ennen koronaa kriisikeskuksista apua hakeneista viitisen prosenttia oli yrittäjiä, nyt määrä on paikallisissa kriisikeskuksissa voinut nousta monena kuukautena 25 prosenttiin.

Yrittäjille on tarjolla keskusteluapua Mieli ry:n 22 kriisikeskuksessa eri puolilla Suomea.

Juttuseuraa ja tiedontarvetta

Korona ja viruksen torjumisen takia käyttöön otetut monet rajoitukset ovat pakottaneet yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa – ja samalla tulot ovat tippuneet roimasti. Toisilla edessä on ollut työntekijöiden lomauttaminen, irtisanominen tai jopa konkurssi.

Erityisesti matkailu-, kulttuuri- ja ravintolayrittäjiä on koeteltu.

Alueelliset yrittäjäjärjestöt ovat tottuneet kuuntelemaan yrittäjien huolia. Erityisesti vertaistuki on ollut kysyttyä, kertoo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä.

– Meille soittavilla on aika alhainen kynnys ottaa yhteyttä, Järkkälä sanoo.

Välillä soittajat ovat kaivanneet vain juttuseuraa. Toisinaan he ovat kysyneet koronaan tai yritystukiin liittyvää tietoa.

– Varsinkin viime keväänä tuli yhteydenottoja jaksamisesta, kun näytti siltä, että kivijalkaliikkeillä ja pienillä yrityksillä kaupankäynti pysähtyy kuin seinään, summaa Järkkälä.

Järkkälän mukaan esimerksiksi palvelualan yritykset ovat olleet tiukoilla koronan synnyttämän asiakaskadon vuoksi. Ne kokivat ongelmia keväällä, elpyivät hiukan kesällä, mutta kärsivät tiukentuneista rajoituksista uudestaan syksyllä. Koronan vaikutukset ovat kurittaneet myös kansainvälistä kauppaa ja turkisalaa.

"Mua ei tarvi auttaa"

Vaasan suomalaisen seurakunnan työpaikkapappi Eeva Thölix kertoo, että yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön yhteydenotot ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana verrattuna aikaan ennen koronaa.

Viime kevään tsemppihenki on vaihtunut turnausväsymykseen ja jopa masennukseen. Samaa viestiä Thölix kuulee eri puolilta Suomea. Yrittäjät ovat sitkeitä, mutta "sitkeys-kolikollakin" on kääntöpuolensa.

– Usein se [sitkeys] tarkoittaa, että "mua ei tarvi auttaa" ja minun on pärjättävä. Apua ei ole helppo hakea, mutta yrittäjillä yksin selviytyminen ehkä vielä korostuu, Thölix sanoo.

Työpaikkapapin kanssa keskusteleminen ei ole sidoksissa seurakunnan jäsenyyteen tai uskoon. Thölix toteaa, että joskus apu jaksamiseen löytyy ihan vaan siitä, että tulee kuulluksi.

Hän kertoo kiertäneensä välillä kaupungin kivijalkayrityksissä kuulumisia ja jaksamista kysellen.

– Keskusteluja yrittäjien kanssa on ollut enemmän kuin aiemmin ja keskusteluyhteydet ehkä myös syntyvät nyt aiempaa helpommin.

Uusi vuosi ei muuttanut kaikkea

Koronan suhteen vuoden vaihtuminen ei tuonut helpotusta. Yhteiskunta ei auennut siinä määrin kuin moni toivoi.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä vinkkaa, että valtio voisi helpottaa yritysten tilannetta esimerkiksi jatkamalla yritysten konkurssitukea muutamalla kuukaudella tai jopa puolella vuodella.

Nyt se on loppumassa helmikuussa, vaikka koronarajoitukset jatkuvat.

Toiveikkuutta tuovat kuitenkin koronarokotukset sekä maailmantalouden rauhoittuminen.

– Toki suomalainen yrittäjä jaksaa tässäkin tilanteessa, vaikka konkurssejakin nähdään. Jonkun asteista toiveikkuutta on nyt ilmassa. Talousennusteethan ennakoivat 2,2 ja jopa yli kolmen prosentin kasvua talouteen, Järkkälä sanoo.

Hän huomauttaa, että samassa hengenvedossa voi puhua yrittäjän jaksamisesta ja taloudesta, sillä ne nivoutuvat olennaisesti yhteen.

– Kaikilla yrittäjillä talous on aina ykkönen. Talousongelmat vaikuttavat yrityksen toimintaan sekä työntekijöihin.

Aiheesta voi keskustella 26.1.2021 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Konkurssinpelko valtaa mielialaa pienyrityksissä – Kampaamoyrittäjä: "Kyllä yöunet ovat menneet aika monta kertaa"

32-vuotias muusikko kertoo päivästä, jolloin tulot romahtivat – moni kokee koronatilanteen niin lamaannuttavana, ettei ole hakenut ollenkaan tukia

Kun Eveliina Juselius sai ensimmäisen työpaikan ja rahaa tuli tilille kuukausittain 1800 euroa, säästäminen unohtui.

– Kaikki mitä tuli, meni heti. Oli kivaa mennä shoppailemaan kavereiden kanssa.

Tuhlailua kesti muutaman vuoden, kunnes haaveiden herätyskello soi. Unelma matkasta Kaakkois-Aasiaan vaati tekemään muutoksia rahan käyttöön.

– Päätin että puolessatoista vuodessa säästän tarvittavan matkakassan, kertoo Eveliina Juselius.

Eveliina Juselius laittoi palkasta kuukausittain syrjään noin 500 euroa. Osakkeet, rahastot ja ASP-tili saivat osansa. Lisää tuloja Juselius sai vuokraamalla Airbnb:n kautta asuntonsa ulkorakennusta väliaikaiseen majoitukseen.

Nyt Juselius asuu tällä hetkellä yksin lapsuuden kodissaan. Se sopii hänelle vallan mainioisti.

– Isä on tyytyväinen, kun joku pitää pirtin lämpimänä. Toiseksi, ei tarvitse maksaa mitään älytöntä vuokraa, vai muutama satanen. Jää enemmän säästöön.

Nuorilla sijoittamista suosiva säästämistapa

Nuoret säästävät toisin kuin vanhempansa. OP-ryhmän tilastojen mukaan alle 25-vuotialla on sijoittamista suosiva säästämistapa. Lähes kolmannes alle 25-vuotiaiden kokonaisvarallisuudesta on sijoituksissa.

– Kaupankäynti osakkeilla kaksinkertaistui vuonna 2019. Lisäksi rahastojen merkinnät kasvoivat viidenneksen, kertoo Kai Kalajainen, OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaiden ja pk-yritysten varainhoidon johtaja.

Neljä viidestä alle 30-vuotiaasta ensiasunnon ostajasta tarvitsee muutakin vakuutta kuin ostettavan asunnon. Riittävä omarahoitusosuus löytyy vain joka viidenneltä asuntolainan ottajalta.

Vakuus voi OP:n henkilöasiakkaiden rahoituksesta ja asumisen palveluista vastaavan johtajan Kaisu Christien mukaan olla henkilötakaus, vanhempien asunto-osake tai vaikka valtiontakaus.

Nordean tutkimusten mukaan nuoret ovat erityisen kiinnostuneita sijoitustensa vastuullisuudesta. Tämän merkitys voimistuvan sijoituksiin säästettäessä.

Eveliina Juselius on myös huomannut saman asian.

– Sosiaalisessa mediassa siitä puhutaan paljon. Kyllä se vastuullisuus pitää itsekin tulevaisuudessa huomioida.

Sovelluksista tukea

Eveliina Juselius onnistui säästämään matkaa varten ilman apuvälineitä. Hän lakkasi ostamasta turhia vaatteita, pidättäytyi syömästä ulkona ja käymästä kahvitapaamisisilla ystävien kanssa.

– Ystävät ymmärsivät, että mulla on tietty maali mihin säästän, mutta kyllä me silti kahviteltiin toistemme luona, kertoo Juselius.

Nykyisin säästämiseen on tarjolla myös useita sovelluksia ja digitaalisia apuvälineitä: Spiir, YNAB, Pivo, Moneyfy, Spendee, Penno.fi, Hoe budjet ja niin edelleen. Myös perinteisempään Exceliin voi kirjata menonsa ja tulonsa.

Penno.fi on Takuusäätiön kehittämä sovellus. Kehittämispäällikkö Minna Markkanen kertoo, että tutkimusten mukaan digitaalisista apuvälineistä on apua säästämisessä.

– Jos on pienet ja epäsäännölliset tulot, digitaalinen säästämisen apuväline auttaa hahmottamaan kokonaisuutta.

Nykypäivän rahankäyttöön ja velkaantumiseen liittyvät ongelmat juontuvat siitä, että maksaminen digimaailmassa on tehty liian helpoksi. Ympärivuorokautinen ostaminen, osamaksut, luottokorttimaksaminen sekä algoritmiin pohjautuva suora digimainonta osaltaan kehottavat kuluttamaan.

Digitaalinen maksaminen on näkymätöntä ja helppoa. Siinä tapahtumassa ei ole konkretiaa.

Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan konkreettinen käteisellä maksaminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu. Luottokorttimaksaminen ei anna aivoihin tätä kipeää kemiallista myrskyä. Markkasen mukaan tämä lisää kulutusta.

– Tänä päivänä markkinat haluavat poistaa tämän fyysisen kivun, kertoo Minna Markkanen.

Säästää vai tuhlata?

Eveliina Juseliuksen päätös piti. Hän säästi matkakassan ja lähti reissuun Kaakkois-Aasiaan seitsemäksi kuukaudeksi. Matkalla ollessaan rahaa piti käyttää.

Kun varat hupenivat, Juselius kertoo tunteneensa "kipua aivoissaan"..

–Mutta sitä varten mä säästin, että pääsen matkalle, kertoo Eveliina Juselius.

Kumpi on kivempaa säästäminen vai tuhlaaminen?

–Kyllä se on säästäminen, kun se mahdollistaa asioita.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 22 saakka.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät 30 kärkihanketta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja EU-elpymisrahoituksen piiriin.

Esitettyjen ja jo budjetoitujen hankkeiden myötä Itä- ja Pohjois-Suomessa käynnistyisivät 6,2 miljardin euron investoinnit.

Kun mukaan otetaan myös muut maakuntien esittämät kärkitoimenpiteet ja uudistukset, elvytys laittaisi liikkeelle noin seitsemän miljardin euron investoinnit, maakunnat tiedottavat.

Investointien käynnistyminen olisi tärkeä sekä Itä- että Pohjois-Suomen kehityksen ja työllisyyden kannalta. Alueilla uskotaan yritysten kansainvälistymisen luovan edellytyksiä koko Suomen hyvinvoinnille.

Elpymisrahasto on EU-maiden talouksien elvyttämiseen luotu rahasto. Kyseessä on 750 miljardin euron rahapotti, josta unioni aikoo jakaa avustuksia ja lainaa jäsenmaille.

Rahalla on tarkoitus saada EU-maiden talouskasvu vauhtiin koronakriisin jälkeen.

Kärkihankkeissa toimialoja matkailusta maan alle

Elpymisvaroilla on Itä- ja Pohjois-Suomen esityksen mukaan vauhditettava maakuntien vahvuuksia kuten vihreitä teollisia investointeja, bio- ja kiertotalotta, metsäbiotalouden investointeja ja teollisuuden suurhankkeita.

Esimerkkejä merkittävistä investoinneista ovat Lapin teollisuuden suurhankkeet, akkujen valmistusta vahvistavat kaivosinvestoinnit Keski-Pohjanmaalla, Koillisväylän datakaapeli ja Pohjois-Karjalan vihreät teolliset yritysinvestoinnit.

Erot hankkeiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi Lapin suurten hankkeiden yhteisarvo on noin 4,5 miljardia euroa, kun taas Pohjois-Karjalan vihreiden teollisuusinvestointien 270 miljoonaa euroa.

– Kyseessä on kymmenkunta yksityistä investointia, jotka haluamme saada nopeasti liikkeelle, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Jarno Turunen.

Itä- ja Pohjois-Suomesta nousevat esiin myös biokaasuinvestoinnit, biokaasu- ja sähköautojen latausverkostojen sekä tuulivoimapuistojen kehittäminen.

Kolmenkymmenen kärkihankkeen joukossa on myös akkuarvoketjun, metallin ja matkailun kehittäminen sekä metsä- ja puuosaamisen vahvistaminen.

Matkailuun paukkuja kaksinkertaistamalla reitistöjen määrä

Koronakriisin koetteleman matkailutoimialan kehittäminen ja investointien vauhdittaminen on yksi kärkihankkeista. Kestävässä luontomatkailussa kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa reitistöjen määrä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen puolelta Itä- ja Pohjois-Suomesta esityksessä nousivat esiin Oulun painettu elektroniikka, Outokummussa GTK:n mineraali- ja kiertotalousosaaminen, Joensuun fotoniikan osaamiskeskittymä ja Kuopion näytöt hyvinvointiteknologian saralla.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat vaativat Suomeen rakennettavaksi alueellisesti kattavaa valokuituverkkoa, joka tuo 100 Mbit/s -yhteydet kaikkien saataville. Perusteena on, että elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kilpailukyky edellyttävät panostamista saavutettavuuteen.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien esitykset kokosivat Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnat.

Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä