Joukkorokotukset koronavirusta vastaan ovat käynnistymässä eri tahtiin eri kunnissa ja eri alueilla.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla arvioidaan, että joukkorokotusten aika on vasta kuukausien päässä, kun taas joissakin kunnissa iäkkäämpää väestöä päästään rokottamaan jo hyvinkin pian.

Näin esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla.

Lue myös: Yli 80-vuotiaiden koronarokottaminen alkaa Soiten alueella todennäköisesti helmikuun alussa – rokotuspaikat jo selvillä

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan eritahtisuus selittyy monilla asioilla, muun muassa sillä, että kunnilla voi olla erilaisia rokotuskäytäntöjä ja eri alueilla myös väestöpohjat ovat erilaisia. Myös saatavilla olevan työvoiman määrä voi vaikuttaa siihen, missä tahdissa rokottaminen kunnissa etenee.

Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella muun muassa Helsingissä ja Espoossa ajanvarauksella annettavat rokotukset aloitetaan lähiaikoina: Espoossa jo huomenna keskiviikkona, Helsingissä ensi viikolla. Aikoja voivat varata 85 vuotta täyttäneet.

Porvoon kaupunki aloitti yli 80-vuotiaiden rokotukset jo viime viikolla. Porvoon terveysasemien päällikkö Heli Sjöblom arvioi, että työikäisten rokotusten aloitus menee helmi-maaliskuulle.

Myös Lempäälässä Pirkanmaalla rokotukset ajanvarauksella on aloitettu.

Laskuvirheitäkin voi olla

THL:n Hanna Nohynek pitää mahdollisena myös sitä, että joissakin tapauksissa selitys kuntien välisiin rokotusten aikataulueroihin löytyy THL:n laskuvirheestä.

– Voi olla, että joillekin alueille on lähetetty liian vähän rokotetta eikä siksi alkuun ole päästy nopeasti.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laskeskeltu, että rokotetta olisi voinut tulla maakuntaan tähän mennessä jo suurempikin määrä.

– Periaatteessahan THL jakaa rokotteita väestömäärään suhteutettuna saman määrän eri alueille, ja näissä tilastoissa Etelä-Pohjanmaa ei ole kärkisijoilla vaan pikemminkin jälkisijoilla ja se on meitä yllättänyt, toteaa sairaanhoitopiirin ylilääkäri Matti Rekiaro.

Etelä-Pohjanmaalla joukkorokotusaikatauluja on pohdittu, mutta niitä ei ole lyöty lukkoon. Rekiaro huomauttaa, että Astra Zenecan rokoteella ei ole vielä edes myyntilupaa.

– Meidän näkemyksemme mukaan ei kannata julkisuuteen lähteä ilmoittamaan, että aloitamme väestörokotustoiminnan jonakin tiettynä päivänä ennen kuin meillä on varmuus rokotteen saamisesta ja tieto kuinka paljon sitä saadaan, toteaa Rekiaro.

Kunnat hankalassa tilanteessa

Suurin syy rokotusten hitaaseen käynnistymiseen on siis rokotepula. Sen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa alueellisiin eroihin, huomauttaa Nohynek.

Lue myös: Kunnilla suunnitelmat väestön joukkorokotuksista – enää puuttuvat vain rokotteet

Alunperin ajateltiin, että massarokotukset alkaisivat Suomessa viimeistään viikolla 7, mutta se suunnitelma ei enää päde. Rokotukset viivästyvät Astra Zenecan tuotantovaikeuksien vuoksi.

– Se mikä eilen oli suunnitelma, ei välttämättä enää tänään ole toteutettavissa, koska olemme saamassa paljon vähemmän Astra Zenecan rokotteita kuin mitä meille alustavasti oli luvattu.

Hanna Nohynek toteaa, että rokotteiden toimitusvaikeuksien takia kunnissa on jouduttu lähes epäinhimilliseen tilanteeseen. Koska tilanteet vaihtelevat päivittäin, kunnissa joudutaan tekemään jatkuvasti uusia suunnitelmia, varasuunnitelmia ja varasuunnitelmien varasuunnitelmia.

– Näin ei tietenkään saisi olla.

Nohynekin mukaan joukkorokotuksiin liittyy vielä useita kysymysmerkkejä, ja kunnat joutuvat varautumaan siihen, että suunnitelmiin tulee muutoksia vielä aivan viime metreillä.

– Yksi pullonkaula on se, että vieläkään ei tiedetä tuleeko rokotteen myyntilupa kattamaan kaikki ikäryhmät vai tuleeko joku yläikäraja. Tämäkin tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen miten kunnat pystyvät antamaan rokotusaikoja.

Lue lisäksi:

THL:n ylilääkäri koronarokotteiden viivästyksistä: "Tässä täytyy nyt vain kärvistellä ja odotella"

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan kello 22 saakka.

Vielä muutama vuosi takaperin Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluradalla Jalasjärvellä riitti käyttäjiä viikon jokaisena arkipäivänä. Autokoulut toivat korttikokelaat ryhmissä suorittamaan pakollista liukkaan kelin ajoharjoittelua.

Heinäkuussa 2018 voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen jälkeen kalenterissa on ollut tilaa.

– Ennen oli joka päivä töitä, nyt ei enää ole, toteaa Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluradan toimistosta Ritva Seppälä, joka yhdessä yrittäjämiehensä Timo Seppälän kanssa on vastannut radan toiminnasta vuodesta 2009 saakka.

Jalasjärvellä rataa käyttää säännöllisesti enää muutama eteläpohjalainen autokoulu, lisäksi asiakkaina on oppilaitoksia. Toiminta ei ole nykyisillä asiakasmäärillä enää kannattavaa. Aika näyttää, miten kauan rataa on järkevää ylläpitää.

Tilanne harmittaa Seinäjoen Sedussa logistiikan lehtorina toimivaa Inkeri Ritamäkeä. Hän vannoo opetuksessa käytännön nimeen.

– Hyvin ollaan saatu aikoja tänne, pienelläkin varoajalla, mutta harmittaa kun ei käytetä enemmän.

Ei tutkintoa, vaan elämää varten

Tomi Risulahti 17, opiskelee Seinäjoella Sedussa yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on ollut taskussa nyt kuukauden päivät.

Luokkakavereita lukuunottamatta Tomin kaveripiiristä suurin osa on tyynyt liukkaan kelin harjoittelussa simulaattoriin. Tomilla on kokemusta molemmista.

– Niissä on huomattava ero. Kyllä itse ainakin tykkää enemmän tästä oikeasta radasta kuin simulaattorista. Simulaattorissa nyt saa jonkinlaisen perusteen, mutta ei sitä voi millään lailla verrata tähän oikeaan kokemukseen.

Samoilla linjoilla on logistiikan lehtori Inkeri Ritamäki.

– Kyllä simulaattori perusteet antaa, mutta se ei yksin riitä, tämä on mun mielipide. Kyllä vanhempien pitäisi ajatella sitä sitä kokemusta ja turvallisuutta minkä tämä rata antaa sitten myöhemmin elämää varten.

Kyselytutkimukseen vastanneet eivät vakuuttuneet simulaattorista

Ajokorttiuudistuksena tavoitteina oli muun muassa lisätä mahdollisuuksia ajokortin suorittamiseen ja alentaa hintaa. Näissä tavoitteissa on onnistuttu ja pääosin uudet kuljettajat ovat uudistukseen tyytyväisiä.

Asia käy ilmi Traficomin kesällä 2020 julkaisemasta kyselytutkimuksesta. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään muun muassa uudistuksen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

Kyselytutkimuksessa simulaattoriopetus nousi merkittäväksi teemaksi. Uudet kuljettajat eivät kokeneet sen vastaavan riittävän hyvin todellista liikennetilannetta, etenkään pimeällä ajon ja erityisesti liukkaan kelin ajon harjoituksissa.

Silti suurin osa valitsee simulaattoriopetuksen rataharjoittelun sijaan. Autokoulujen ja ratojen hinnoissa on vaihtelua, mutta ainakin Etelä-Pohjanmaalla hintaero on yrittäjien mukaan pieni.

– Ei voi olla hintakysymys, koska rata ei ole sen kalliimpi kuin simulaattorikaan, voi olla jopa päinvastoinkin, arvelee Ritva Seppälä Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluradalta Jalasjärveltä.

Simulaattori on ekologinen vaihtoehto

Uudistus on pakottanut autokoulut uudistamaan toimintaansa. Se on ollut myös hyväksi, arvelee Liikenteen turvallisuuskouluttajat ry:n (Liitu) toiminnanjohtaja Sampsa Lindberg.

– Nyt kuluttajalle on annettu vapauksia hankkia ajotaitoa yksilöllisistä lähtökohdista.

Alan ammattilaisten valtakunnallisessa yhdistyksessä liputetaan simulaattoriopetuksen puolesta, mutta myös ajo- ja rataharjoittelua pidetään tärkeänä.

– Tämä on vähän hassu vastakkainasettelu hyvä rata ja paha simulaattori, vaikka liikenneturvallisuusalan tarkoituksena on tarjota myös moderneja vaihtoehtoja.

Hyvää simulaattoriopetuksessa on muun muassa se, että se on ekologinen tapa sisäistää ajamisen perusperiaatteita ja se tasaa paikkakuntakohtaisia eroja, muistuttaa Sampsa Lindberg. Lisäksi simulaattori opettaa ennakoimaan tilanteita joita ei normaalioloissa voida harjoitella.

– Pedagogisesti tai psykologisesti simulaattoriopetus ei eroa millään lailla radasta.

Sampsa Lindberg toivoo, että myös harjoitteluradoille löytyy tulevaisuudessakin käyttöä.

– Kyllä kattava ja laaja ajoharjoittelurataverkosto olisi ajotaidon osalta yksi hyvä tukielementti.

Uudistuksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen selvityksessä

Ajokorttiuudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ei ole vielä tilastotietoa, mutta tutkimus on meneillään ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan tulevana keväänä.

Traficomin kesällä 2020 julkaisemassa kyselytutkimuksessa uusille kuljettajille 62 % vastaajista kertoi selvinneensä ensimmäisestä ajovuodestaan kokonaan ilman vahinkoja ja rangaistuksia.

Silti osa ajo-opetuksen ammattilaisista pelkää uudistuksen näkyvän tilastoissa tulevaisuudessa ikävällä tavalla.

– Kyllähän me saadaan lukea näistä nuortenkin valitettavista onnettomuuksista. Mikä yhteys niillä on tähän uudistukseen? Toisaalta pitäisin kummallisena ettei niillä olisi mitään yhteyttä, pohtii logistiikan lehtori Inkeri Ritamäki.

Lue myös:

Ajoradalle vai simulaattoriin liukastelemaan? Ratojen kohtalonhetket käsillä kun ajokorttiuuditus vei asiakkaat

Suomessa voi saada ajokortin ajamatta liikennevaloista, mutta miten kauan? Kaupungistuminen uhkaa näivettää maaseudun ajo-opetuksen.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 22 saakka.

5G-verkon leviäminen Suomessa on aiheuttanut selvästi enemmän kyselyjä ja huolta kuin aiemmat askeleet matkapuhelinverkkojen sukupolvesta toiseen.

Säteilyturvakeskuksen mukaan syytä pelkoon terveysvaikutuksista ei Suomessa ole.

– Toki kokonaisaltistuminen kasvaa hieman, kun varhaisempien tekniikoiden rinnalle tulee uusi. Mutta edelleen altistus jää kauaksi asetetuista raja-arvoista, sanoo erikoistutkija Sami Kännälä Säteilyturvakeskuksesta.

STUK saa 5G-verkosta kysymyksiä niin yksittäisiltä ihmisiltä kuin esimerkiksi kunnilta, joista osa on joutunut ottamaan kantaa verkon pysäyttämistä vaativiin aloitteisiin. STUK myös seuraa aktiivisesti käytävää keskustelua ja tutkimusta.

– Keskustelua on nyt selvästi enemmän kuin esimerkiksi 4G:n kohdalla, sanoo Kännälä.

Lue myös: Levittääkö 5G-säteily koronavirusta ja onko se uhka lasten terveydelle? – näin STUK vastaa 9 somesta löytyvään väitteeseen 5G:n vaaroista

Kännälä arvioi, että selittäjänä voi olla sosiaalisen median voima ja teorioiden, aloitteiden ja mielenilmausten leviäminen helposti globaalisti. Aika on altis myös salaliittoteorioille, arvioi Kännälä.

Joissain maissa 5G-tukiasemiin on kohdistunut myös vandalismia, Suomessa sellaista ei ainakaan ole pystytty todistamaan.

Aiempaan tutkimukseen voi nojata

5G-verkosta huolestuneissa aloitteissa vaaditaan verkon leviämisen pysäyttämistä, kunnes asiasta on riittävästi puolueetonta tutkimusta.

Lue seuraavaksi: Useisiin pohjalaiskuntiin vedottu 5G-verkon pysäyttämiseksi – emeritusprofessori: "On edettävä lain kautta, jos kunnat eivät siihen pysty"

Erikoistutkija Sami Kännälä muistuttaa, että matkaviestinverkon tekniikkaan liittyvää tutkimusta on tehty kansainvälisesti paljon. Terveyshaittoja ei ole voitu osoittaa, kun altistus jää alle raja-arvojen.

Tutkimusta on tehty monesta hypoteesista ponnistaen ja monella tapaa: esimerkiksi solutasolla, eläinkokeilla ja väestötutkimuksilla.

5G:n mahdollisia terveysvaikutuksia ei vielä ole voitu tutkia, koska kyseessä on uusi tekniikka. Nyt tutkimus on tosin jo käynnistynyt kansainvälisesti.

Sen sijaan aiempaa tutkimusta voi Säteilyturvakeskuksen mukaan hyvin hyödyntää arvioitaessa 5G-verkon turvallisuutta, sillä esimerkiksi alussa käytössä oleva 3,5 gigahertsin taajuusalue poikkeaa vain vähän 4G-verkon käyttämästä taajuusalueesta.

– Kaikki tieto esimerkiksi tukiasemien lähetystehoista osoittaa siihen suuntaan, ettei 5G-verkko lisää merkittävästi altistumista radiotaajuiselle säteilylle, sanoo Sami Kännälä.

Millimetriaalloista marginaalitekniikka?

Seuraavaksi käyttöön tuleva, selvästi korkeampi 26 gigahertsin taajuus poikkeaa aiemmista: radioaallon tunkeutuminen ihmiskehoon on selvästi pinnallisempaa.

Sami Kännälän mukaan näiden millimetriaaltojen terveysvaikutuksista on vähemmän tutkimusta, mutta toisaalta lähetystehot ovat hyvin pieniä verrattuna suurempaa aluetta kerrallaan palveleviin niin sanottuihin makrosolutukiasemiin.

Millimetriaallot eivät etene kovin pitkälle, ja siksi niiden varaan rakentuvia tukiasemia pitää olla tiuhemmassa. Operaattoreista riippuu, millaiseen verkkoon ne kustannustehokkuuden nimissä päätyvät.

– Tuskin millimetriaalloilla koko Suomea katetaan. Niitä käytetään todennäköisesti kattamaan pienempiä alueita, joilla on erityistarpeita, sanoo Kännälä.

Raja-arvojen ja haittojen välillä reilusti pelivaraa

5G-verkon pysäyttämistä vaativat sanovat myös, että nykyiset säteilylle säädetyt raja-arvot ovat liian korkeat. Säteilyturvakeskuksen mukaan radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todennettu vaikutus on kudosten lämpeneminen.

Määritellyn raja-arvon ja terveydelle haitallisen lämpenemisen väliin jää tuntuva turvamarginaali.

– Vaaditaan huomattavasti suurempi teho, jotta kudosten lämpeneminen aiheuttaisi vahinkoa, sanoo erikoistutkija Sami Kännälä.

Hän ei allekirjoita väitettä siitä, että säteilyn muut vaikutukset olisi ohitettu. Niitä on etsitty laajalla kirjolla, mutta vakuuttavaa näyttöä muista kuin lämpenemisestä ei ole saatu.

Vastaavat raja-arvot ovat käytössä valtaosassa Eurooppaa. Sen sijaan esimerkiksi Sveitsissä arvot ovat tiukemmat, ja siellä 5G-verkon rakentamisessa onkin siksi törmätty ongelmiin.

Operaattorit ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että altistus ei ylitä sallittuja arvoja niillä tukiasemien lähialueilla, mihin ihmisillä on vapaa pääsy. STUK valvoo operaattoreita ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä.

Säteilyturvakeskus toteuttaa myös toisinaan mittauskampanjoita, joilla selvitetään erilaisten tekniikoiden ja asennustapojen aiheuttamaa altistusta.

Voit keskutella aiheesta perjantaihin kello 22 saakka.

Kaksi poliisia loukkaantui Pohjanmaan poliisin koulutuspäivässä eilen keskiviikkona Lohtajan ampuma-alueella Kokkolassa. Onnettomuus sattui räjähteiden käsittelyn yhteydessä, kertoo poliisi tiedotteessaan.

Koulutuspäivällä harjoiteltiin räjähteiden hävittämistä. Nallit olivat tuntemattomasta syystä räjähtäneet, kun niitä oltiin siirtämässä.

Nalleja siirtämässä ollut poliisi loukkaantui vakavasti. Toinen, hieman kauempana räjähdyksen keskipisteestä ollut poliisi loukkaantui myös.

Tapauksen tutkinnanjohtaja John Forslund kertoi torstaina Ylen haastattelussa, että tilanteessa oli mukana myös kolmas poliisi, mutta hän ei saanut räjähdyksessä vammoja.

Loukkaantuneet saivat ensiapua tapahtumapaikalla, minkä jälkeen vakavasti loukkaantunut poliisi kuljetettiin lääkärihelikopterilla sairaalaan.

Forslund ei kommentoi tarkemmin, onko vakavasti loukkaantunut poliisi hengenvaarassa.

Tutkinnanjohtajalla ei toistaiseksi ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä onnettomuustilanteessa tapahtui. Hän kuvailee räjähteiden hävittämiskoulutusta "rutiininomaiseksi".

– Räjähteisiin erikoistuneita poliiseja oli hoitamassa sitä hommaa. Sinänsä ei vielä tiedetä, mistä tämä johtui, että on räjähtänyt. Eiköhän se selviä tutkinnan aikana.

Forslundin mukaan tapaus on erittäin harvinainen. Onnettomuutta tutkitaan työtapaturmana.

– En ole kuullut, että [vastaavaa] olisi aiemmin tapahtunut. Nyt tutkitaan tapausta työtapaturmana ja infoa menee aviin, he tekevät sitten omat raporttinsa. Katsotaan sitten, mikä tutkintalinja on sen jälkeen.

Poliiseilla oli erikoiskoulutus pommien käsittelyyn

– Omat ajatukseni ovat loukkaantuneissa virkaveljissä, heidän läheisissään ja työyhteisöissään. Haluan toivottaa sinne jaksamista. Nämä ovat valitettavia, onneksi harvinaisia tapahtumia, kertoo poliisitarkastaja Marko Heikkilä Poliisihallituksesta.

Onnettomuus tapahtui Vattajalla, puolustusvoimien harjoitusalueella. Kyseessä oli kuitenkin poliisin oma harjoitus, jossa puolustusvoimat ei ollut osallisena.

Vattajalla harjoiteltiin räjähteiden hävittämistä. Se kuuluu Heikkilän mukaan kiinteänä osana poliisin normaaliin toimintaan. Räjähteiden hävittämisestä huolehtivat niin sanotut TEPO-poliisit. Lyhenne tulee sanasta terroripommi. Ryhmä tulee apuun kun joku tekee esimerkiksi pommiuhkauksen. Lisäksi TEPO-poliisien työhön kuuluu turvatarkastuksia esimerkiksi valtiovierailuiden yhteydessä

– Valtakunnassa on pari sataa TEPO-poliisia, jotka ovat saaneet erikoiskoulutuksen. He tekevät normaaleja tehtäviä kentällä, mutta heillä on erikoiskoulutus räjähteisiin ja pommeihin, kertoo Heikkilä.

Poliisille tulee räjähteitä hävitettäväksi rikollisille tehdyiltä takavarikoilta ja kansalaisten ilmoitusten perusteella.

Ennen pienelläkin kirkonkylällä oli pankki tai pari. 2020-luvulle tultaessa pankkikonttoreiden määrä on supistunut niin, että kaupunkien ja kuntien keskusta-alueelta ei välttämättä löydy pankkia lainkaan.

Finassialan keskusliiton mukaan pankeilla oli talletuskonttoreita vuosituhannen taitteessa yhteensä 1549. Kahdessakymmenessä vuodessa määrä on puolittunut ja lukema vuonna 2020 oli enää 769.

Konttoreiden määrä on vähentynyt Suomessa kahdessa aallossa, sanoo osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta.

– Ensimmäinen oli 1990-luvun lamassa, pankkeja yhdistyi ja paljon konttoreita lopetettiin. Toinen hitaampi 2000-luvulla kun teknologia yleistyi ja pankkipalveluita alettiin käyttämään internetissä.

Lue lisäksi: Chatin suosio pankkiasioinnissa on noussut selvästi - käyttö on kasvanut jopa satoja prosentteja muutamassa vuodessa

Koronakriisi on kiihdyttänyt olemassa olevia trendejä. Samu Kurri pitää mahdollisena, että konttoreiden määrä hupenee edelleen. Suomen laissa on määritelty asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin, jossain vaiheessa tämä raja voi tulla vastaan.

– Ei ole täysin poissuljettua että näiden palvelujen tarjoamisessa voitaisiin jopa mennä tarkempaan lainsäädäntöön.

Lue myös: Setelin käyttö romahti - katoaako käteinen kokonaan korona myötä?

Henkilökohtainen palvelu voi olla kilpailuetu

Vielä joitakin vuosia takaperin 5500 asukkaan Ähtärissä asiakkaalla oli vara valita minkä pankin ovesta kävelee sisään. Vuoden vaihteessa jäljellä on enää Oma Säästöpankin konttori. Konttori on varsin tuore tulokas, sillä se avasi ovensa tammikuussa 2017.

Töysän Tuurista ponnistava Oma Säästöpankki on valinnut erilaisen strategian kuin useimmat kilpailijansa. Reilussa kymmenessä vuodessa pankkikonttoreiden määrä on kasvanut neljästä yli kolmeenkymmeneen.

Matkan varrella pieniä konttoreita on myös suljettu ja yhdistetty.

Lue lisää: Oma Säästöpankki sulkee kuusi pienempää konttoriaan – vuosittainen säästö miljoona euroa

Lähtökohtana on, että asiakkaalla on mahdollisuus valita digitaalisen ja henkilökohtaisen palvelun välillä, kertoo Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.

– Edelleen suurin osa ihmisistä haluaa keskustella elämänsä suurimmista hankinnoista kasvokkain. Samaa pätee yrityspuolella.

Konttoreiden ja sen myötä fyysisen asiakaspalvelun vähentämistä on perusteltu muun muassa sillä, että asiat hoituvat digitaalisesti ja pankkiasiointi on muutenkin vähentynyt merkittävästi. Tiloista ja henkilöstöstä tulee kustannuksia, ja molempia tarvitaaan henkilökohtaiseen pankkipalveluun.

– Lähtökohta on, että pitää olla tervettä liiketoimintaa ja meillä se on onnistunut, sanoo Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.

Oma Säästöpankin tase on vuodesta 2007 kasvanut 120 miljoonasta eurosta neljään miljardiin. Asiakassuhteita on 150 000 ja niitä syntyy Sydänlammin mukaan tuhat lisää joka viikko.

Pankki on asukkaille tärkeä

Ähtärin keskustassa kaikilla tuntuu olevan mielipide pankkipalveluista. Moni on siirtänyt tilinsä pankkiin, joka ainoana tarjoaa paikkakunnalla palvelua kivijalkakonttorissa.

– Kun täältä yksi valtakunnallinen pankki häipyi niin sehän oli suorastaan joukkopako, siinä sen näkee ihmisten arvostuksen paikallista kohtaan, sanoo Irma Kuoppala.

– Toki käytän näitä digitaalisia palveluita, mutta ei kaikkea voi siellä hoitaa. Jos ajatellaan vanhempaa väestöä niin, ei heillä nämä asiat digipuolella eivät ole hanskassa.

Lue myös: Pikkukunnan asukas maksaa laskunsa kirjeitse koska hänellä ei ole nettiä - viime vuosikymmenenä suljettiin lähes 800 pankkikonttoria

Ähtäriläinen yrittäjä Paavo Pakarinen kertoo henkilökohtaisten pankkiasioiden hoituvan pääosin digitaalisesti, mutta yrityksen asioissa henkilökohtainen palvelu on arvossaan.

– Kyllä vaikuttaa, pyrin suosimaan paikkakunnan pankkia. Lainan hinta vaikuttaa, mutta mieluummin se joka löytyy paikkakunnalta.

Kun palvelu on tarjolla, sille on käyttöä pienemmissäkin asioissa. Timo Kallioniemi tuli pankkiin selvittämään verkkokauppaan liittyviä rahaepäselvyyksia.

– Ei tarvitse jonotella puhelinpalvelussa. Siirretään ja siirretään ja puolen tunnin päästä yhdistetään samalle ihmiselle jolle soitit, eikä asia ei ole edennyt yhtään. Täällä se hoituu kun tulet ovesta sisään.

Isommat vähensivät eniten

Pohjalaismaakunnista konttoriverkoston harveneminen on ollut rajuinta Pohjanmaalla. Vuonna 2000 Pohjanmaalla oli toista sataa talletuskonttoria, kahdessakymmenessä vuodessa määrä on pudonnut alle puoleen.

Esimerkiksi Osuuspankilla oli vielä vuosituhannen taitteessa 44 konttoria Pohjanmaan alueella, 20 vuotta myöhemmin niitä on jäljellä 19.

Etelä-Pohjanmaalla tahti on ollut hieman maltillisempi. 2000-luvun 92 konttorista oli vuonna 2020 jäljellä 51. Myös Etelä-Pohjanmaalla pudotus on tapahtunut niiden pankkien verkostoissa joissa konttoriverkosto on ollut tihein.

Tihein konttoriverkosto Etelä-Pohjanmaalla on Paikallisosuuspankilla. Vuonna 2000 PopPankilla oli maakunnassa 45 konttoria, 2010 jäljellä oli 17.

Keski-Pohjanmaalla muutos on ollut vähäisin. Vuosituhannen alussa konttoreita oli maakunnassa 18. Kymmenen vuotta sitten niitä oli 20, ja nyt määrä on laskenut 17:ään.

Lue myös: Neljä Keski-pohjalaispankkia suunnittelee yhdistymistä

Jokaisessa keskipohjalaiskunnassa on tällä hetkellä vähintään yhden pankin konttori.

Tiedot käyvät ilmi Yle Pohjanmaan pankeille tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasivat OP-ryhmän pankit alueella, Nordea, Aktia, S-pankki, Säästöpankki, Oma Säästöpankki, Handelsbanken sekä POP-Pankki.

Lue lisäksi: Yle selvitti: Moni pankki on korottanut palvelumaksujaan viime aikoina - jotkin palvelut kallistuvat jopa sata prosenttia aiemmasta

Toimittaja Petri Kuikka kävi jututtamassa pankkipalveluista Halsua-Ylipään Osuuspankin toimitusjohtajaa Heidi Pöyhöstä sekä muutamia halsualaisia.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.

Viime viikolla kokkolalaisesta päiväkodista karannut kaksivuotias pääsi poistumaan pihalta keinupaikan turva-aidan yli, tiedottaa Kokkolan kaupunki.

Kotimetsän päiväkodin piha oli tuolloin poikkeuksellisen luminen, mikä auttoi aidan yli kiipeämisessä, selviää kaupungin varhaiskasvatuksen sisäisestä selvityksestä.

Kokkolan varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakson kertoo tiedotteessa, että valitettavasta tapauksesta otetaan opiksi.

– Kaikkien yksiköiden johtajat ovat kokoontuneet tapauksen vuoksi. Nyt tarkistamme, päivitämme ja yhdenmukaistamme valvontasuunnitelmat.

Kaksivuotiaan poistuminen huomattiin Kotimetsän yksikössä vasta myöhemmin, sillä pihalla oli liikehdintää, kun samaan aikaan lapsia haettiin kotiin, ja osa siirtyi sisätiloihin ruokailemaan. Jo sitä ennen lapsen löytänyt sivullinen oli käynyt kertomassa Kotimetsän henkilökunnalla tieltä löytyneestä lapsesta.

Päiväkodissa oli tapauksen sattuessa jopa normaalia enemmän työntekijöitä.

Lapsi palautettiin omaan hoitopaikkaansa reilun puolen tunnin kuluttua karkaamisesta. Sähköisen Päikky-seurannan ja valvontakameratallenteiden mukaan lapsi ehti olla karkuteillä yksin vain viitisen minuuttia.

Sivullinen löysi lapsen kävelemästä Runeberginkadulla, noin 200 metrin päässä päiväkodista keskiviikkona 20. tammikuuta iltapäivällä. Mies vei lapsen vieressä olleeseen Tervanpolttajan päiväkotiin, mistä lapsi palautettiin Kotimetsän yksikköön.

Kokkolan varhaiskasvatuksessa lasten poissaolot ja läsnäolo kirjataan Päikky-sovellukseen. Sen kautta lapsen tiedot voidaan tarkistaa milloin tahansa.

Kokkolassa ei ole aiemmin sattunut vastaavanlaisia tapauksia.

Lue myös:

Aidat ovat tärkeitä, mutta mitä muuta tarvitaan? 2-vuotiaan karkaaminen päiväkodista herätti huolen Keski-Pohjanmaalla, Kokkolan selvittely edennyt

Kokkolalainen Marko Pohjoismäki huokaisee tyytyväisenä. Yksi pitkäaikainen tavoite on täyttynyt: Pohjoismäki on saanut täyteen 400 elistä – ja vieläpä tyylillä.

Elikset ovat lintuharrastajien slangilla elämänpinnoja eli Suomessa elämän aikana havaittuja lintulajeja.

Pohjoismäki matkasi 400:nnen eliksensä perässä 450 kilometriä Kokkolasta Kouvolaan – ja sai merkitä itselleen pisteen huippuharvinaisen ohotanlokin näkemisestä.

– Tultiin aamuhämärissä joelle ja siellä se nukkui jään reunalla. Pari minuuttia ja se oli plakkarissa, ja voitiin huokaista, että se on nähty, Pohjoismäki kuvailee.

Kun tieto Suomessa nähdystä ohotanlokista tuli, oli 44 vuotta lintuja harrastaneelle Pohjoismäelle selvää, että 400:tta elistä lähdetään hakemaan vaikka kaukaa.

Hän on pyrkinyt käymään bongaamassa harvinaisuudet, ja nyt, kun eliksiä oli jo 399, oli neljässadas havainto juhlahetki.

– On juhlallinen tunne, että se tavoite tuli täyteen tämmöisellä lajilla ja pitkän matkan päästä niin, että sen eteen joutui vähän töitäkin tekemään, Pohjoismäki sanoo.

Lue seuraavaksi: Sadat lintubongarit ympäri Etelä-Suomen lähtivät katsomaan harvinaista lokkia Kouvolaan: "Viimeksi myöhästyin

Suomeen eksynyt eksoottinen lokki liittyi harmaalokkien jengiin ja lensi Kotkaan – keksitkö sille nimen?

Harvinaisia, vielä harvinaisempia ja uhanalaisia

Pohjoismäellä on lintuhavaintovihkoja yksi tai kaksi per harrastusvuosi. 50-60 vihkoa on jo komea pino - ja komea määrä muistoja.

– Moni lyö havainnot suoraan nettiin, mutta minä haluan, että ne on kirjoitettu ylös. Niitä on myöhemmin mukava katsella.

Havainnoista on kirjattu ylös ainakin laji, päivämäärä, paikka ja kellonaika sekä sääolosuhteet. Kuvaamatta on moni laji jäänyt muun muassa siksi, että ennen digiaikaa kamerat olivat erilaisia ja filmit kalliita.

Nyt 400 elistä bongannut Pohjoismäki osaa luetella aiemmat harrastuksensa virstanpylväät. Ihan ensimmäisiä kirjauksia ovat varpuset, talitintti ja varis. Sadas oli mustakurkku-uikku.

– Sitten kahdessadas laji oli kultasirkku, joka on nykyään äärimmäisen harvinainen. Siitä on vain kaksi havaintoa 2000-luvulla, Pohjoismäki sanoo.

Tänä päivänä kultasirkku on Suomen luonnosta jo hävinnyt.

Kolmassadas laji on etelänkiisla.

– Keski-Pohjanmaalla tehdyistä havainnoista varmaan harvinaisin oli Kokkolassa vuonna 2004 nähty amurinuunilintu. Sitten on kettusirkku, joka käytiin bongaamassa Utössä ja joitain kahlaajia, joista gopintylli Ilmajoella ehkä kovin. Siitäkin on vain yksi havainto Suomessa.

Testaa lintutietämyksesi: Kurki, kotka vai kottarainen? Testaa, tunnistatko 30 yleistä lintulajia

Harhautujia, ilmastonmuutosta ja tietämystä

Kokkolassa meri oli tänä vuonna jäätön pitkälle joulukuulle. Marko Pohjoismäki tietää, että alueella onkin tänä vuonna bongattu harvinaisemmista talvilajeista ainakin punasotka, kangaskiuru ja harmaahaikara.

Vaikka harvinaisuudet ovat hienoja, tarvitaan meillä tietoa myös Suomen talvilintukantojen muutoksesta. Keltasirkut, talitiaiset ja sinitiaiset ovat runsaimpia ja niistä odotetaan havaintoja Birdlife Suomen tänä viikonloppuna järjestettävässä perinteisessä Pihabongaus-tempauksessa.

Kotipihojen havainnot, samoin kuin tilastotkin, osoittavat, että linnusto muuttuu Esimerkiksi niinkin tavallinen laji kuin varpunen luokitellaan jo erittäin uhanalaiseksi lajiksi - ja toisaalta meille leviää uusiakin lajeja ja lajisto monipuolistuu.

– Kymmenen vuoden välein tehtävät uhanalaisuusarviot todentavat hyvin suuria muutoksia linnustossa, sanoo Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Pohjoismäki muistaa, miten harrastusta aloiteltaessa 300 eri lajin bongaaminen tuntui mahdottomalta tehtävältä. Nyt plakkarissa on 400.

Södersvedin mukaan 400 lajia edellyttää jo sitä, että mukana on pesimälajien lisäksi satunnaislajeja, joita ei meillä havaita kuin silloin tällöin.

– Vaikuttavia tekijöitä ovat ilmastonmuutos ja sen myötä lajien leviäminen, satunnaiset harhailijat ja myös tietämyksen lisääntyminen. Esimerkiksi ohotanlokkiin harva olisi osannut kiinnittää huomiota vielä 20 vuotta sitten, Södersved sanoo.

Lintubongausharrastuksessa on huomattavissa tällä hetkellä myös ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Yhä useammin bongarit suosivat lähiluonnossa liikkumista eikä lajeja siksi välttämättä lähdetä hakemaan kovin kaukaa.

Uusia tavoitteita

Millaisena elis-tavoitteen saavuttaneen lintuharrastajan harrastus jatkuu, jää nähtäväksi. Yksi mahdollisuus voisi olla tavoitella omalta alueelta lisää lajihavaintoja. Keski-Pohjanmaalta Pohjoismäki on kirjannut nyt 317 lajia ja Kokkolasta 293.

– Kokkolassa on nähty 316 lajia. Sen tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin työtä, ei ne [havainnot] ihan helposti tule.

Suomessa Bongariliiton rekistereihin on kirjattu reilut 100 henkilöä, joilla lajeja on havaittuna 400 tai enemmän.

Suomen elis-ennätys on 437 lajia. Siitä Pohjoismäellä puuttuu enää 37 lajia. Pohjoismäki sanoo kuitenkin, että 1 tai 2 uutta lajia vuodessa olisi jo kova tahti, joten Suomen kärjen saavuttaminen on epätodennäköistä.

– 415-420 voin saada kerättyä, Pohjoismäki sanoo.

Lintuharrastus on ollut Pohjoismäelle myös sosiaalinen. Samalla porukalla on kierretty lintujen perässä jo toistakymmentä vuotta.

Aina ei nähdä sitä, mitä on lähdetty näkemään, mutta se kuuluu harrastukseen. Tunnelma saattaa vähän lässähtää, mutta kyllä se siitä.

– Linnulla on siivet ja valitettavasti joskus käy niin, että ne on lentäneet pois.

Aiheesta voi keskustella 31.1..2021 kello 23:een asti.

Pääministeri Sanna Marin vetosi maanantaina 25.1.2021, että koronatesteihin mentäisiin nykyistä matalammalla kynnyksellä.

Testausmäärät ovat laskeneet eri puolella maata.

Miten mennä matalalla kynnyksellä, jos koronapuhelimessa lieviä oireita vähätellään, ja hoitohenkilökunta torppaa heti alkumetreillä testiin pääsemisen?

Muun muassa tällaista pohdintaa nousi esiin Ylen 20.1.2021 tekemässä joukkoistuksessa.

Pyysimme ihmisiä kertomaan, ovatko he päässeet kolmen viime kuukauden aikana helposti koronatestiin. Jos eivät, mikä asiassa on ollut hankalaa.

Joukkoistuksen vastausaika on jo päättynyt, mutta voit keskustella korontatestauksista myös tämän artikkelin lopussa.

Jouduitko jonottamaan puhelimessa vai pääsitkö netin kautta heti? Kerro, onko kotikunnassasi vaikeaa päästä koronatestiin

Ylelle vastasi noin 550 koronatestiin halunnutta eri puolelta maata.

Eivät ota testiin, on kuulemma tavallista flunssaa. Sama homma kahdesti (Joensuu).

Lapsi ei päässyt testiin, vaikka oli yskinyt jo viikon (Päijät-Häme).

Odotin takaisin soittoa terveyskeskuksesta pitkään, ja hoitajan soitettua tämä arvioi, että oireeni (kurkkukipu ja nuha) olivat niin lieviä, että eivät edellytä koronatestiä (Kuopio).

Korona-asemalla katsotaan todella pahasti, kun et tule pää kainalossa testiin (Helsinki).

Pari kuukautta sitten ei puhettakaan, että olisi päässyt. Hirvittävä tenttaus vain puhelimessa ja ”seurataan, seurataan”. Ihmettelin vähän, kun oireita oli. No ei siinä sitten, unohdettiin koko juttu. Tässä taannoin yksi tuttu altistui Lapin lomakohteessa ja sai oireita kotiuduttuaan. Silloinkin ”seurattiin”. En oikein ymmärrä tuota matalalla kynnyksellä. Ei oo täällä ainakaan pätenyt. (Kauhajoki).

Altistunutta ravintolahenkilökuntaamme ei testattu, kun ei ollut oireita (Inari).

Hyvä uutinen: valtaosa vastaajista on päässyt testiin helposti

Suurin osa vastanneista eli yli 82 prosenttia, ilmoitti päässeensä helposti testiin. Parhaassa tapauksessa se onnistui lyhyellä varoitusajalla, ja myös vastaus tuli samana päivänä.

Jos nopeasti on seuraavana aamuna, niin silloin olen päässyt nopeasti. Netissä varasin ajan, ja testi oli drive-in (Kokkola).

Testiin käytännössä saman tien netin kautta, ja lähin testauspiste noin 500 metrin päässä kotiovelta (Espoo).

Yle halusi joukkoistuksellaan myös selvittää testaukseen pääsyn pullonkauloja, siksi vastaajilta pyydettiin erityisesti havaintoja koronatestauksen mahdollisista ongelmista.

Noin 14 prosenttia kaikista vastanneista ilmoitti, ettei ole päässyt testiin helposti. Osalla esimerkiksi ajanvaraus on kangerrellut niin, että testattava on jättänyt homman kokonaan kesken, vaikka on tuntenut olonsa sairaaksi.

Osa kertoo myös, että harkitsee jatkossa tarkkaan, viitsiikö enää edes yrittää testattavaksi, vaikka oireita ilmestyisikin.

Kemiläinen äiti koki testausajan hankkimisen kehitysvammaiselle nöyryyttäväksi pallotteluksi

Ylen saamista kertomuksista nousee selvästi esiin kolme testauksen ongelmakohtaa: testattavaksi hyväksyminen, autottomana testiin pääseminen, ja puhelimessa tuntikausien jonottaminen ajan saamiseksi.

Eri puolella Suomea näyttää olevan samankaltaisia kokemuksia siitä, että lievillä oireilla on vaikea päästä testattavaksi. Testiin pääsy on välillä kiinni myös henkilökohtaisesta tulkinnasta. Samalla oireilla toinen antaa ajan, toinen ei.

Minulla oli hengenahdistusta sekä väsymystä ja voimatonta oloa. Soitin koronaneuvontaan, josta kerrottiin, ettei testille ole tarvetta. Sanottiin, että jos oireet pahenevat, on soitettava uudestaan. Soitin kahden päivän päästä ja seuraava hoitaja kertoi, ettei aiempaa puheluani edes oltu kirjattu tietoihin. Hoitaja myös ihmetteli, miksei minua ole otettu testeihin, koska oli ollut kuitenkin hengitysvaikeuksia. Tämä passitti minut saman tien testeihin (Kokkola).

Kurkun karheutta, nuhaa, ripulia. Pitäisi muutenkin päästä nenä-korva-kurkku-lääkärille. Soitin terveyskeskukseen varatakseni ajan koronatestiin. Kerroin, että pitäisi päästä lääkäriin, mutta on oireita ja haluaisin sulkea pois koronan. Sanottiin, että mene sinne yksityislääkärille vaan kysymään, jos kuitenkin pääsisit (lääkäriin) ilman testiä (Parainen).

Osa kokee törmänneensä myös byrokratiaan ja pompotteluun. Kuopiolaisäidin tytär sairastui flunssaan yöllä. Tyttäreltä vaadittiin koronatesti, että nähtäisiin, saako yön myös kotona ollut äiti palata vauvansa luokse vastasyntyneiden teho-osastolle. Äitiä odotettiin palaavaksi mahdollisimman pian.

Ensin Kyssin (Kuopion yliopistollinen sairaala) päivystykseen soitto kesti yli kaksi tuntia. Jonotus meni automaattisesti poikki aina 30 minuutin jälkeen. Kyllästyin jonottamaan puhelimessa, menin päivystykseen. Kertoivat, että koronatestit otetaan parakeissa iltapäivisin ja ajan voi varata 13:sta eteenpäin. Sanoin, että minut pyydettiin osastolle mahdollisimman pian, enkä voi odottaa niin kauan. He lähettivät minut kunnan terveyskeskukseen, jossa kerrottiin, etteivät voi ottaa pikatestiä, koska se on nimenomaan heiltä kielletty, ja lisäksi kaikki päivän ajat on annettu. He lähettivät minut takaisin Kyssiin. En voinut muuta kuin odottaa tuota maagista kellonlyömää 13 varatakseni ajan tyttärelleni iltapäivään. Sain viimein ajan kello 16 ja pikatestin vastausta odotimme vielä seuraavat kaksi tuntia. Ei ollut kovin nopeaa palata takaisin osastolle vstasyntyneen vauvani luo. Tämän kokemuksen jälkeen minua ei juurikaan houkuttele ajatus koronatestiin lähtemisestä (Kuopio).

Kemiläinen Heli Luokkala-Nevalainen vastasi myös Ylen joukkoistukseen ja kertoo joutuneensa itkien ja nöyryytettynä lähes kerjäämään, että autistinen ja kehitysvammainen tytär pääsisi sellaiseen testipaikkaan, jossa testaus voisi edes jotenkin onnistua.

Tartuntatautilääkäri oli määrännyt 19-vuotiaan tyttären välittömästi koronatestiin, koska altistunut tytär oli ennättänyt jo ennen tietoa altistumisesta oleskelemaan työtoimintayksikössä ja asumisyksikössä.

– Piti saada nopeasti testitulos, että onko myös tyttö altistanut ison joukon muita, ja pitääkö yksiköt eristää, Luokkala-Nevalainen kertoo.

Näin hän kirjoittaa:

Koronapuhelimesta ohjattiin ensin pikatestiin autosta. Ei toiminut, koska kehitysvammainen ei päästä ilman nukutusta nieluun tai korviin katsomaan. Testi autosta ei onnistunut. Soitimme taas koronapuhelimeen: menkää vanhus- ja vammaispalveluja ylläpitävään kotisairaalaan. Soitan sinne. Saan todella äkeän ja järkyttävän sadatuksen harteilleni, että kuinka kehtaan soittaa väärään paikkaan. Soitan jälleen koronapuhelimeen, nyt kerrotaan, että pitäisi mennä autotestiin Tornioon. Tulen toivottomaksi ja itken, että testi ei onnistu autosta siellä sen kummemmin kuin Kemissäkään.

Lopulta epätoivoiselle äidille ilmoitettiin, että tyttären testaus onnistuu terveyskeskuksen infektiopisteessä.

– Lapsi laittoi vastaan, me vanhemmat pitelimme molemmin puolin häntä hiespäin kiinni. Onneksi lapsiin erikoistunut hoitaja oli todella nopea ja osaava ja testi saatiin, Luokkala-Nevalainen kertoo.

Kuuntele Heli Luokkala-Nevalaisen haastattelu Yle Areenasta:

Heli Luokkala-Nevalainen on ottanut kohtelustaan yhteyttä terveydenhoitoon ja Kemin päättäjiin.

– Minulle pahoiteltiin, ettei kukaan ollut huomannut tällaista ongelmaa, ja kerrottiin että jatkossa vastaavanlaiset tapaukset ohjataan heti terveyskeskuksen infektiopisteelle. Luokkala-Nevalainen on kuitenkin epäileväinen.

Hän kokee, että koronatestaus on Suomessa tehty vain autollisille ja toimintakykyisille ihmisille.

”Mielestäni kaksi tuntia autossa sairaana ei ole helposti”

Oman auton puute ja joukkoliikenteen vähyys tai niiden välttely oireellisena, korostuvat myös niissä vastauksissa, joissa ihmiset ovat kokeneet koronatestiin pääsyn vaikeaksi.

Testiaika on saattanut hoitua helposti, mutta testipaikaksi on tarjottu vain drive-in vaihtoehtoa. Se saattaa olla myös ainoa testausmahdollisuus, ja pahimmillaan sijaita kymmenien kilometrien päässä.

Meiltä menee tunti suuntaansa lähimpään testauspaikkaan naapurikunnan puolelle. Matkaa tulee noin 45 kilometriä. Mielestäni kaksi tuntia autossa sairaana ei ole helposti ja nopeasti, vaikka ajan saisikin melko pian. Kun flunssa uusi, en enää halunnut mennä testiin (Asikkala).

Mäntsälässä ei edes pääse testiin, jos ei ole autoton tai huonokuntoinen, jolloin tulevat kotiin testaamaan. Muiden pitää mennä omilla kyydeillä Järvenpäähän tai Hyvinkäälle testiin. Eli monen kymmenen kilometrin päähän. Aivan järjetöntä (Mäntsälä).

Samoja mietteitä on myös kalajokelaisella vastaajalla, joka kertoo, että arkisin virka-aikana testiin pääsee omassa kunnassa, mutta iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhisin joutuu ajamaan 50 kilometrin päähän Oulaisiin koronatestiin.

Oulaisissa testiaika heitti yli puolella tunnilla ja jonottaa piti ulkona pakkasessa ja tuulessa. Kyllä tämä järjestely nostaa kovasti kynnystä ”hakeutua herkästi testiin” (Kalajoki).

Itse testin varaaminen helppoa, ja ajan sain samalle päivälle, mutta se mikä Tampereella on mielestäni koronatestauksessa hankalaa, on kaikkien testauspisteiden sijaitseminen itäpuolella kaupunkia. Asun itse Länsi-Tampereella ja en omista autoa. Kävin testissä taksilla Hatanpään sairaalassa (Tampere).

Pitkät matkat koronatesteihin puhuttavat myös Keski-Suomessa. Esimerkiksi Viitasaarelta kuljetaan 40 kilometrin päähän Pihtiputaalle, missä Wiitaunionin koronavirusnäytteet pääosin otetaan. Tämä siksi, että Pihtiputaalla näytteenotto saadaan järjestettyä turvallisemmin kuin Viitasaarella.

Perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila Wiitaunionista kuitenkin kertoo, että jos päivystykseen tulee huonokuntoinen ja iäkäs infektiopotilas, näyte otetaan Viitasaarella.

Lue lisää Keski-Suomen tilanteesta: Pitkät matkat koronatestiin puhuttavat pohjoisessa Keski-Suomessa

Päätin olla menemättä testiin, koska taksi olisi maksanut paljon ja julkisilla päätin olla menemättä, koska ei saisi kulkea julkisilla (koronaepäilyssä). Toisen kerran menin testiin taksilla ja silloin kuski oli todella ahdistunut siitä, että joutui kuljettamaan minua. Eipä se omasta mielestänikään mukavaa ollut (Helsinki).

Kolme tuntia puhelimessa, linja katkeaa koko ajan

Kuopiolainen, hollolalainen ja pirkkalalainen vastaaja kertovat jonottaneensa puhelimessa kolme tuntia. Osalla puhelu katkesi välillä, jolloin oli soitettava uudelleen. Lopulta jokainen sai ajan testiin. Vastaavanlaisia kokemuksia löytyy ympäri Suomen.

12-vuotias poika sai joulukuun alussa flunssaoireita, joten piti päästä testiin. Soitin ajanvarausnumeroon, olin sijalla 29. Puhelu kuitenkin katkeaa aina puolen tunnin jonotuksen jälkeen, mutta puolessa tunnissa ei ehdi sijalta 29 ykköseksi, eli aikaa oli mahdoton varata.(Tampere).

Testiin pääsee vain ajanvarauksella, joka on mahdotonta, koska linjat ovat varattuja jatkuvasti (Raisio).

Yritin hoitaa ajanvarauksen netissä kahdesti. Järjestelmä ei toiminut. Soitin koronanumeroon kolmesti. En pystynyt tarpeeksi pitkään odottamaan, sillä olin töissä. Jätin takaisin soitto-pyynnön. Noin tunnin, kahden päästä soitettiin takaisin. Kulutin yhteydenottoihin lähes pari tuntia, ja ajanvaraus olisi onnistunut neljän tunnin yrittämisen jälkeen. Kun en omista autoa, niin en jaksanut enää lähteä minnekään talvisäässä julkisella köröttelmään. Saa nähdä, koska seuraavan kerran viitsin moista rumbaa yrittää. (Helsinki)

Joukkoistuksessa Ylen kysymyksiin vastanneet kertoivat koronatestauksessa ongelmaksi myös sen, että pahimmillaan ensimmäinen vapaa testiaika löytyi vasta puolentoista viikon päähän. Vastaajat olivat törmänneet myös huonoon ohjeistukseen. Osa koki, että verkkosivuilta oli vaikea löytää ohjeita, miten menetellä.

Kirjauduin uudestaan nettijärjestelmään, koska oireeni olivat aika lieviä ja olo tuntui normiflunssalta. Kun siellä (taisi olla joku Omaolo) klikkailin sinne, tänne, huomasin punaisen symbolin, jota ei edellisellä kerralla ollut. Yritin klikkailemalla selvittää, mikä merkki se on, ja monen klikkailun jälkeen paljastui, että järjestelmässä on minulle viesti. Se kertoi, että minulla olisi ollut testiaika aiemmin. Missään vaiheessa lomaketta täyttäessä ei kerrottu, että tieto tulisi sinne järjestelmään viestinä. Vain puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta kysyttiin (Helsinki).

Lue täältä lisää Yle korona-aiheisia uutisia.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 saakka.

Valtaosa Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneista Vaasan vaalipiirin kansanedustajista haluaa perua energiaturpeen veronkorotuksen.

Yle Pohjanmaa kysyi 16 kansanedustajalta, pitäisikö vuodenvaihteessa voimaan astunut turpeen veropäätös perua, jotta turpeesta luopuminen ei tapahtuisi hallitsemattomasti.

Jos energiaturpeen käyttö vähenee odotettua nopeammin, on sillä vaikutuksia alalla toimiville yrittäjille, energiayhtiöille, kuluttajille ja alkutuotannolle.

Turveveron kiristämistä vastustettiin esimerkiksi turve- ja energia-alalla, koska niissä nähtiin, että turpeenpoltto vähenee muista syistä jo ilman veronkorotusta lähivuosina.

Hallitus päätti kaksinkertaistaa turpeen verotuksen muiden lämmityspolttoaineiden ohella. Turpeen veroetu kuitenkin säilyi muihin lämmityspolttoaineisiin verrattuna. Korotus tuli voimaan vuoden 2021 alusta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että energiaturpeen käyttö halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tämä on osa hallituksen ilmastotavoitteita, joissa Suomesta halutaan hiilineutraali jo vuonna 2035.

Vastanneiden joukko yksimielinen

Seitsemän kansanedustajaa vastasi kysymykseen veronkorotuksen perumisesta kyllä. Heitä olivat Peter Östman (kd.), Mikko Savola (kesk.), Janne Sankelo (kok.), Paula Risikko (kok.), Mauri Peltokangas (ps.), Juha Mäenpää (ps.) ja Jukka Mäkynen (ps).

Antti Kurvisen (kesk.) mielestä veronkorotuksen peruminen ei ole ensimmäinen vaihtoehto.

Pasi Kivisaari (kesk.) ei peruisi veronkorotusta. Matias Mäkynen (sd.) ei vastannut kysymykseen, mutta kommentoi hallituksen arvioivan parhaillaan turvealan tilannetta ja toimia, joilla muutos otetaan haltuun.

Joakim Strand (r.) ei usko, että on realistista odottaa nopeaa uudelleenkäsittelyä. Hänen mielestään kokonaistilannetta on analysoitava ja tarvittaessa tehtävä korjausliikkeitä.

Kansanedustajakyselyyn jättivät vastaamatta Kim Berg (sd.), Mika Lintilä (kesk.), Anna-Maja Henriksson (r.), Anders Norrback (r.) ja Mikko Ollikainen (r.).

Veropäätöstä arvostellaan

Vastauksista käy ilmi, että hallituksen veropäätöstä arvostellaan rajustikin.

– Päätös on katastrofi kotimaiselle energiatuotannolle ja energian huoltovarmuudelle. Turvehan korvautuu jollakin muulla, mahdollisesti tuontienergialla. Koska kivihiilestä luovutaan eikä maakaasu ole kokonaistaloudellisesti kilpailukykyinen energialähde, turpeen energiakäytön korvaajaksi jää biomassa. Onko tämä kokonaistaloudellisesti kannattavaa?, kysyy kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman.

Kansanedustajat ovat huolissaan siitä, miten polttoturpeen nopea alasajo näkyy kuluttajapäässä.

– Uusia tapoja tuottaa lämpöä ei laajassa mittakaavassa ole lähivuosina vielä käytettävissä. Osassa maata energiaturve on edelleen välttämätön polttoaine. Sen saatavuuden nopea heikkeneminen uhkaa suomalaisten kotien lämmittämistä, kommentoi kokoomuksen Janne Sankelo.

Paula Risikko (kok.) syyttää hallitusta siitä, ettei se ole ottanut huomioon vaikutuksia siellä, missä ne selvimmin näkyvät, kuten Etelä-Pohjanmaalla.

– Energiakustannusten nousu kansalaisilla ja yrittäjien ahdinko – siinä kerrakseen haittavaikutuksia. Aikataulu pidemmäksi ehdottomasti, Risikko vastaa.

– Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi, esimerkiksi jonkun kriisin varalta, pitää järjestää sellaiset taloudelliset olosuhteet turpeelle, että se säilyy meillä varmuusvarastona. Jos ala nyt ajetaan alas, me menetämme siinä käytännössä osaamisen ja koneet. Tämä olisi äärettömän tärkeää huomioida, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Vastanneista yksi ei peruisi päätöstä

Pasi Kivisaari (kesk.) ei kannata veronkorotuksen perumista, koska hänen mielestään veropäätöksissä jojoilu on kestämätöntä. Hän pitää kuitenkin veronkorotusta jälkikäteen ajateltuna virheenä.

– Alan syöksykierre on katkaistava. Tukea on tultava merkittävästi ja vaikuttavasti. On kestämätöntä, että ulkomainen poltto lisääntyy. Kuivike- ja kasvuturpeen tarve on yksiselitteinen, eikä energiaturpeen poltolle ole vielä todellista vaihtoehtoa, Kivisaari vastaa.

Kivisaari kommentoi myös, että veropäätös on ollut alalle raskas.

Mistä apuja tilanteen hallintaan?

Vastauksia turpeen hallittuun alasajoon odotetaan hallituksen valmistelussa olevasta turpeen apupaketista. Tätä odottavat Keskustan Mikko Savola sekä Antti Kurvinen, jotka eivät pidä veronkorotuksen perumista ensimmäisenä vaihtoehtona.

– Turpeen veronkorotuksen perumista täytyy harkita, jos se on tarpeen, mutta pelkästään se ei yksinään välttämättä auta. Taustalla on myös esimerkiksi EU:n päästökauppa ja niin sanotut imagohaitat, jotka vaikuttavat esimerkiksi energiayhtiöiden tarpeisiin luopua turpeesta nopeastikin, Kurvinen toteaa.

– Siirtymän pitää olla oikeudenmukaista. Tällä hetkellä se ei sitä ole, ja sen takia me koostamme turvepakettia, mitä valmistellaan työ- ja elinkeino-, maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriöissä. Yrittäjillä, jotka joutuvat luopumaan tuotannosta, pitää olla tulevaisuutta, näkymää ja työllistymismahdollisuuksia, toteaa Savola.

Hallitus kaavailee turpeelle myös niin sanottua lattiahintamekanismia. Tässä mallissa turpeen vero olisi sidottu päästöoikeuden hintaan. Jos hinta laskee, vero nousee, jotta turpeenpolton hinta säilyy halutulla tasolla.

Janne Sankelon (kok.) mielestä energiateollisuuden omat toimenpiteet riittävät turpeenpolton vähenemiseen ilman lisäkiristyksiä.

– Siellä haetaan koko ajan uusia tekniikoita ja ratkaisuja. Kun siirtymä tehdään maltillisesti, valtiolle ei tule korvausvelvotteita merkittävässä määrin, Sankelo toteaa.

Lue seuraavaksi:

Pääministeri Sanna Marin otti Vaasassa kantaa turvetuotannon ahdinkoon ja rajatarkastuksiin – "Muutos tulee olemaan nopea"

Energiaturpeen käyttö vähenee nopeammin kuin haluttiin – pulassa ovat yrittäjät ja maatalous: "Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa"

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.

Koronatilanne Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on heikentynyt nopeasti. Yksi suurimmista ketjuista syntyi, kun Vaasan kaupungin alueella järjestettiin tammikuun puolessa välissä hautajaiset, joihin vieraita saapui aina ulkomaita myöten.

Vaasan kaupungin johtavan ylilääkärin Heikki Kaukorannan mukaan noin 30 hautajaisvieraasta kahdellakymmenellä on todettu myöhemmin koronavirustartunta. Lisäksi hautajaisvieraat ovat tahoillaan tartuttaneet lähipiiriinsä kuuluvia henkilöitä.

– Tästä ketjusta pulpahtelee koko ajan uusia tapauksia, Kaukoranta sanoo.

Hänen mukaansa juuri tämä ketju on aiheuttanut altistumisia perusopetuksessa sekä toisella asteella Vaasassa.

Tällä hetkellä karanteenissa on 86 oppilasta ja henkilökunnan jäsentä Onkilahden yhtenäiskoulussa sekä 80 Teeriniemen päiväkodissa. Onkilahden yhtenäiskoulussa on todettu kolme tartuntaa sunnuntaina.

Aiemmin Yle on uutisoinut altistumisista muun muassa alueen lukioissa.

Lue myös: Vaasassa lisää koulualtistumisia – lyseon lukiossa pohditaan koulunkäynnin jatkoa

Kaukorannan mukaan hautajaisiin saapui vastoin suosituksia vieraita myös ulkomailta.

Osa sairastuneista on taustaltaan ulkomaalaisia. Johtavan ylilääkärin mukaan eristysohjeiden antaminen sekä karanteenin valvominen ovat tuottaneet vaikeuksia hoitohenkilökunnalle, sillä osan kanssa ei ole löytynyt yhteistä kieltä.

– Korjaavat liikkeet on aloitettu. Olemme olleet yhteyksissä eri uskontokuntien ja kansallisuuksien edustajiin, Kaukoranta sanoo.

Maanantaina Vaasan kaupunki tiedotti, että lauantaina myös Vaasan vastaanottokeskuksessa on todettu yksi koronavirustartunta. Kymmenen henkilöä on asetettu karanteeniin. Heistä kahdeksan on asiakkaita ja kaksi työntekijöitä.

Virusmuunnoksia jo kahdeksan Pohjanmaalla

Pohjanmaalla on maanantaihin mennessä todettu yhteensä kahdesan virusmuunnostapausta. Virusmuunnoksia ei ole todettu hautajaisiin osallistuneilla henkilöillä.

Virusmuunnostapauksista neljä on todettu vaasalaislla.

Lue myös: Närpiössä Pohjanmaalla on viisi koronaviruksen muunnostapausta – ylilääkäri: viruksen kantaja saapui autolla Suomeen ulkomailta

Vaasassa sijaitsevassa Attendo Kaarlentuvan hoivakodin yhdessä yksikössä on puolentoista viikon kuluessa todettu yhteensä 11 koronavirustartuntaa. Yksi tartunnoista todettiin hoitohenkilökunnan jäsenellä, kymmenen asukkailla.

Heikki Kaukorannan tietojen mukaan sairastuneet voivat hyvin. Heitä kaikkia hoidetaan Kaarlentuvalla.

– Kaupunki on valmiudessa tarjoamaan tukea, jos tilanne alkaa asukkaiden kohdalla vaikeutumaan.

Uudessakaarlepyyssä yhdeksän tartuntaa

Tilanne on hankala myös Pohjanmaalla Uudessakaarlepyyssä sijaitsevassa vanhusten palveluasumisyksikössä Hakalehdossa. Maanantaina puoleen päivään mennessä hoivakodissa oli kirjattu yhdeksän tartuntaa, joista viisi on asukkailla ja loput henkilökunnalla.

– Hoitohenkilökuntaa on paljon karanteenissa, mutta en tiedä tarkkaa määrää, sanoo vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Pia-Maria Sjöström Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta, jonka hallintoon Hakalehto kuuluu.

Koronaketju syntyi, kun oireeton paikalla ollut tartutti viruksen. Medialle ei kommentoida, oliko viruksen kantaja oma asukas.

Sjöström sanoo, ettei tiedä, miten tartunta on voinut tapahtua. Hakalehdossa on samat ohjeet kuin muissakin Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston hallinnoimissa palveluasumisyksiköissä: Vieraita saa olla vain rajoitetusti ja henkilökunta on käyttänyt maskia.

– Moni asukkaista on muistisairaita ja yleensä on todella haasteellista saada heidät noudattamaan ohjeita.

Koronaan sairastuneet ovat eristyksissä omissa huoneissaan, ja niihin mennään vain suojavaatteilla.

Kaikki asukkaat ovat karanteenissa. Heidät on kaikki testattu koronaviruksen varalta.

Hautajaisketju toi koronan myös Vaasan Kaarlentupaan

Vaasassa Attendo Kaarlentuvan ryhmäkodissa on 11 koronatartuntaa. Esimerkiksi ryhmäkodin Idan kammari-yksikön 14:sta asukkaasta jo kymmenen on sairastunut.

Tartuntaketju on osa tammikuussa hautajaisista lähtenyttä ketjua. Ylelle ei kerrota, onko viruksen taloon tuonut henkilökuntaa, vieras vai asukas.

Attendon valmiusjohtaja Tuija Haataisen mukaan tilanne ryhmäkodissa on rauhallinen.

– Asukkaat voivat kohtuullisen hyvin koronaan nähden tällä hetkellä.

Tartuntatautilääkäri on asettanut koko Kaarlentuvan vierailukiertoon, joka kestää ainakin pari viikkoa. Ryhmäkodissa on myös tehostettu siivousta.

– Henkilökunta käyttää aina suu-nenäsuojia ja huolehtii käsihygieniasta, mutta suojaustakin on entisestään lisätty.

Tavoitteena on, että ikäihmisiä yritetään suojella kaikin mahdollisin tavoin koronavirukselta. Mikä meni vikaan?

– Korona on sellainen, että kantaja voi olla oireeton eli kuka tahansa meistä voi kantaa sitä. Ihmiset suhtautuvat eri tavalla. Muistaako varmasti käsihygienian, pitääkö turvaväliä, käyttääkö suu-nenäsuojainta. Jossakin on sitten se heikko kohta, josta se tulee, Haatainen miettii.

Kolmen ensimmäisen tartunnan aiheuttama karanteeni purkautuu kohta. Lisäkäsiä ei ole tarvittu, vaan toimintaa on pystytty pyörittämään omalla henkilökunnalla.

Juttua täydennetty klo 16.11 Vaasan Kaarlentuvan tilanteella.

Lue myös: Vanhusten palveluasumisyksikössä Uudessakaarlepyyssä lisää koronatartuntoja

Lisää Ylen uutisia koronaviruksesta pääset lukemaan täältä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.

Vielä tammikuun puolivälissä eläneet haaveet helmikuun massarokotuksista vaikuttaisivat olevan Ylen tekemän kyselyn perusteella turhan toiveikkaita.

Eri puolilla Suomea odotetaan nyt kuumeisesti, josko tuore Astra Zenecan myyntilupapäätös helpottaisi huutavaa rokotepulaa.

Suomen suurimmissa kaupungeissa olisi valmius laajamittaisille alle 70-vuotiaiden ja riskiryhmiin kuulumattomien massarokotuksille, mutta ongelma on juuri nyt rokotteiden saatavuus.

Lue lisää: Koronarokotteita ei ole jaettu vain väestöpohjan mukaisesti – rokotusten etenemisessä on isoja aluekohtaisia eroja

Suurimmassa osassa Suomea sotehenkilöstön rokottamiset ovat tehosterokotevaiheessa ja hoivakodeissa rokotukset ovat käynnissä laajalti. Yli 80-vuotiaiden laajamittaisempia rokotuksia on jo joissain kaupungeissa käynnissä, kun taas toisaalla niitä ollaan aloittelemassa lähiaikoina.

Kotona asuvia ikäihmisiä rokotetaan jo paikoin

Pääkaupunkiseudulla myös muiden kuin palvelukodeissa asuvien ikäihmisten koronarokotukset on jo saatu käyntiin. Näihin päiviin asti koronarokotteita on jaettu lähinnä terveydenhuollon henkilöstölle ja ensihoitajille.

Vantaalla yli 80-vuotiaiden rokotukset alkoivat viime viikolla ja Helsingissä yli 85-vuotiaiden rokotukset käynnistyivät tänään maanantaina.

– Rokotuksiin kutsutaan 70 vuotta täyttäviä ikääntyneitä portaittain. Nyt rokotetaan tänä vuonna 80 vuotta täyttäviä ja sitä vanhempia vantaalaisia. Rokotusten etenemisen aikataulu riippuu saatavilla olevien rokotteiden määrästä. Tämän hetken arvioiden mukaan ikääntyneiden rokotukset kestävät 2–3 kuukautta, sanoo Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon vs. viestintäpäällikkö Tiina Riikonen.

Espoossa rokotusten aloittaminen aiheutti ajanvarauspalveluun yhteydenottovyöryn, kertoo Espoon sosiaali- ja terveystoimen viestintäpäällikkö Anne Kettunen.

– Viime viikolla koronarokotusten ajanvarauspuhelimeen jäi lähes 4 000 takaisinsoittoa jonoon. Olemme viikonlopun aikana purkaneet jonoa, mutta soittoja on vielä soittamatta noin tuhat.

Espoossa kutsun rokotuksiin ovat ensin saaneet tänä vuonna 85 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat espoolaiset.

Helsingin palvelutaloissa on rokotettu noin 3 000 ja niin sanottuun massarokotukseen on varannut ajan noin 4 500 ihmistä. Helsingissä yli 85-vuotiaita on noin 14 000.

Kaikkiaan Helsingissä annetaan tällä viikolla noin 6 000 uutta rokotetta, joista suurin osa on tehosteannoksia.

"Arvio voi olla positiivinen"

Myös muualla Suomessa suunnitellaan yli 80-vuotiaiden laajamittaisempien rokotusten aloittamista.

Turussa yli 80-vuotiaiden massarokottaminen alkaa tämän kuun aikana, ja 70–80-vuotiaiden rokotukset aloitetaan viimeistään helmi–maaliskuussa.

Lääketieteellisillä perusteilla riskiryhmään kuuluvien rokotukset alkavat maaliskuussa ja laajamittaiset väestön rokottamiset "kevään aikana" rokotetilanteesta riippuen. Parhaillaan Turussa annetaan toista rokoteannosta sote-ammattilaisille.

Salossa ei ole vielä päästy rokottamaan kotona asuvia ikääntyneitä. Syy on kaupungin ikärakenteessa, kertoo Salon rokotevastaava Riitta Ahlqvist.

– Saamme Saloon – kuten muihinkin kuntiin – rokotteet väestömäärän mukaisesti. Väestömme on vanhusvoittoinen, joten ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa on paljon asukkaita ja henkilökuntaa paljon, ja heidät rokotetaan THL:n rokotusjärjestyksen mukaisesti ensin.

Porissa on rokotettu kriittistä henkilökuntaa ja vanhuspalveluiden asukkaita. Osa vanhuspalveluiden asukkaista ja henkilökunnasta on vielä rokottamatta.

– Alun perin tarkoitus oli aloittaa massarokotuksia viikolla 6, mutta tämä arvio perustui siihen, että Astra Zenecalta olisi saatu enemmän rokotteita kuin mitä nyt on tulossa. (Alkuperäinen) arvio voi olla positiivinen, kertooalueylilääkäri Tapani Strander.

Tampereella massarokotuksia suunnitellaan parhaillaan, mutta niitä ei ole voitu vielä aloittaa rokotteiden puuttumisen vuoksi. Tampereella massarokotukset alkavat heti, kun rokotteita on riittävästi saatavilla. Arvioitu aloitusaika on maaliskuu.

Päijät-Hämeessä yli 80-vuotiaiden rokotukset alkavat näillä näkymin lähipäivinä, ja yli 70-vuotiaiden rokotukset käynnistyvät maaliskuun alussa. Kanta-Hämeessä ikäihmisten laajamittaisemmat rokotukset alkavat jo tällä viikolla.

"Jos vain olisi mitä antaa"

Jyväskylässä ikäihmisten massarokotukset alkavat parin viikon päästä. Ensimmäisenä vuorossa 85 vuotta täyttäneet. Myös Keski-Suomessa on pulaa rokotteista.

– Olemme antaneet kaikki rokoteannokset, jotka olemme saaneet käyttöömme. Meillä on valmius käynnistää väestön rokotukset vaikka heti, jos vain olisi mitä antaa, kertoo Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelujen ylilääkäri Johanna Tuukkanen.

Etelä-Savossa yli 85-vuotiaiden rokotukset ovat jo käynnissä, joskin eivät vielä laajalti.

Kymenlaaksossa yli 80 vuotta täyttäneiden massarokotukset eivät ole vielä alkaneet.

Kuopiossa päästään rokottamaan kotihoidon yli 80-vuotiaita asiakkaita parin viikon päästä. Terveysjohtaja Pertti Lipposen mukaan muita noin 20 000 kotihoidon asiakasta päästään rokottamaan vasta muutaman viikon päästä.

– Jos rokotesaatavuus näin huono, niin heidänkin rokottamiseen menee aika kauan. Vasta sen jälkeen siirrytään kohti massarokotuksia.

Pohjois-Karjalan Siun sote -kuntayhtymä aikoo aloittaa yli 80-vuotiaiden massarokotukset helmikuun alkupuolella. Myös Pohjois-Karjalassa on valmius aloittaa koko väestön laajamittaiset rokotukset helmikuussa, jos rokotteita saadaan.

Kainuussa vasta suunnitellaan vanhusten rokottamisia

Seinäjoella aloitetaan ensi viikolla kotihoidon ja kotisairaaloiden yli 80-vuotiaiden rokotukset, ja perjantaina 5.2. alkavat ajanvaraukset muiden yli 80-vuotiaiden rokotuksiin.

Vaasassa 80 vuotta täyttäneiden rokotukset alkavat ensi viikon maanantaina eli 8.2. Rokotusajan voi varata puhelimitse.

Kokkolassa yli 80-vuotiaiden rokotukset alkavat torstaina 4.2. Tällä hetkellä rokotteita on kaupungin mukaan saatavilla 200 henkilölle.

Oulussa ikäihmisten massarokotukset alkavat terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan aikaisintaan helmikuun lopulla viikoilla 7-8. Ensimmäisenä vuorossa ovat yli 80-vuotiaat.

Kainuussa on tähän mennessä rokotettu kertaalleen noin 3 000 ihmistä, kaikki sotealan työntekijöitä. Yli 80-vuotiaiden rokotukset eivät ole alkaneet vielä.

– Aikataulutus on, että 11. helmikuuta päästäisiin aloittamaan rokotukset vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa, kertoo Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari.

Rovaniemellä yli 80-vuotiaiden massarokotukset aloitettiin jo 20. tammikuuta.

Miltä suunniteltu rokotusaikataulu vaikuttaa? Voit osallistua keskusteluun 2.2. klo 23 asti.

Korjaus 1.2.2021 klo 16.11: Espoossa kutsun rokotuksiin ovat ensin saaneet 85 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat espoolaiset.

Korjaus 2.2.2021 klo 9.40: Poistettu lause "Pääkaupunkiseudulla rokotetaan myös heidän omaishoitajansa ja samassa kotitaloudessa asuvat yli 65-vuotiaat." Tosiasiassa pääkaupunkiseudun kaupungeilla ei ole tästä yhtenäistä linjausta.

Lue lisää:

"Huojentava ja viisas päätös" – THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek odottaa Astra Zenecan rokotteita Suomeen helmikuun alussa

Annetaanko Astra Zenecan rokotetta Suomessa iäkkäille? Linjausta tehdään parhaillaan, rokotetoimituksia odotetaan ensi viikolla

Kokkolassa Lohtajan ampuma-alueella viime viikolla sattuneen harvinaisen räjähdeonnettomuuden tutkinta jatkuu ainakin toistaiseksi Pohjanmaan poliisissa.

Tapauksen tutkinnanjohtaja John Forslund on toivonut jutun siirtämistä keskusrikospoliisille, koska oman poliilaitoksen alueella sattuneen onnettomuuden tutkinta olisi hyvä tehdä muulla.

Tutkinnanjohtajan toiveesta uutisoi perjantaina Keskipohjanmaa verkkosivuillaan.

Räjähdyksessä vakavasti loukaantunut kokkolalaispoliisi on edelleen sairaalahoidossa, kertoo tutkinnanjohtaja John Forslund Pohjanmaan poliisista.

Toinen Kokkolan alueelta kotoisin oleva poliisi sai lievempiä vammoja ja on päässyt jo sairaalasta. Seinäjokinen poliisi selvisi räjähdyksestä vammoitta.

Onnettomuudessa loukkaantui kaksi pohjalaispoliisia, kun poliisin koulutuspäivillä harjoiteltiin räjähteiden hävittämistä. Nallit räjähtivät tuntemattomasta syystä, kun niitä oltiin siirtämässä.

Tutkinta etenee pienin askelin ja teknistä tutkintaa on onnettomuuspaikalla jo tehty. Vielä on selvittämättä, miksi nallit räjähtivät tai mistä ne ovat peräisin.

Onnettomuustilanteessa paikalla olleita poliiseja ei ole vielä kuultu.

Forslundin mukaan tapaus on erittäin harvinainen. Tapausta tutkitaan työtapaturmana ja työ kestää arviolta kuukausia.

Lue myös:

Kaksi poliisia loukkaantui räjähdysonnettomuudessa Kokkolassa, toisen tila on vakava – tutkitaan työtapaturmana

Ruotsi kielsi tammikuun viimeisellä viikolla minkkien pennuttamisen turkistiloilla. Päätös on voimassa tämän vuoden 2021.

Kiellon takia turkistiloilla ei saa olla poikastuotantoa, eikä eläimiä saa tuoda maahan. Jos tautitilanne sallii, tuotantoa voidaan jatkaa 2022.

Ruotsissa on todettu koronatartuntoja minkeillä 13 tarhalla.

Suomessa vastaavaa päätöstä ei eläintautilainsäädännön puitteissa voida tehdä, sanoo yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta.

– Suoraan sellaista vaihtoehtoa ei meidän eläintautilainsäädännössämme ole. Silloin pitäisi poliittisella taholla ministeriössä keskustella pitäisikö ryhtyä laajempiin toimiin, Kiviruusu sanoo.

Tartuntatilanteessa kyseisen tilan eläimet lopetettaisiin, lähialueiden eläinsiirtoja rajoitettaisiin ja esimerkiksi seurantaa tehostettaisiin entisestään.

Yhteistyöstä kiitos

Suomalaistilojen koronatilannetta on seurattu testein säännöllisesti viime keväästä lähtien.

Kiviruusu antaa kiitosta elinkeinolle yhteistyöstä.

– Meillä annettiin hyvin varhaisessa vaiheessa ohjeet jokaiselle eläintilalle, miten tautisuojausta ylläpidetään ja viruksen leviämiseen suhtaudutaan. Elinkeino on ollut alusta lähtien torjumassa taudin tuloa maahan, Kiviruusu sanoo.

Kiviruusu toteaa, että tähän asti torjuntatoimien tulos on ollut hyvä, sillä tartuntoja ei ole ollut.

FiFurin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen tietää tilojen sitoutuneen koronan torjuntatoimiin. Niitä on tehty nyt vuoden verran - ja vielä jaksetaan.

– Tuottajille on ollut raskasta, että on pitänyt eristää itsensä, mutta se on tuottanut tulosta, eikä eläintartuntoja ole ollut.

Koska ihmisten koronarokottaminen ei ole alkanut aivan niin vahvana kuin odotettiin, turkistiloilla varaudutaan jatkamaan suojaustoimia ainakin ensi kesä ja syksyyn.

– Tiedetään, että tartuntaketjut maailmalla ovat olleet eläintenhoitajista minkkeihin. Silloin työhygienia ja eristäytyminen on erittäin tärkeää, Nissinen sanoo.

Harmillinen päätös

Nissinen kertoo, että Ruotsin tartuntatilannetta on seurattu Suomessakin.

– Tottakai tuottajaliitossa on seurattu tilannetta tarkkaan. Ruotsin päätös on tosi harmillinen. Se tarkoittaa, että yhden vuoden pentutuotanto ja käytännössä vuoden tulot jäävät pois.

Sitä, miten viranomainen kompensoi tiloille tulonmenetykset, Nissinen ei tiedä. SVT kertoo nettisivuillaan, että kompensaatiota pohditaan.

Vaikka koronatoimien kanssa on elettävä Suomessakin vielä pitkään, Nissisen mukaan tulevaisuudessa voi olla nähtävissä myös hyvää kehitystä.

Turkiskaupan viime keväisen pysähtymisen ja tilojen tartuntariskin jälkeen viimeisin turkishuutokauppa antoi viitteitä alan mahdollisesta hyvästä hintakehityksestä.

– Tanskan tarjonta poistui kansainvälisestä kaupasta ja tuotantomäärät ovat laskeneet maailmalla merkittävästii. Se nostaa hintoja, mutta edellyttää, että koronasuojausta jaksetaan pitää yllä siihen asti, että ihmiset on rokotettu, Nissinen sanoo.

Lue seuraavaksi:

Minkeille ja supikoirille on kehitteillä koronavirusrokote – "Rokote poistaisi tarhaajilta ison huolen alan tulevaisuudesta"

Tehotestaukset koronan varalta laajenevat Suomen turkistarhoilla – seuranta alkaa pian myös supikoiratiloilla, kettujen tilannetta tarkkaillaan

Miksi korona tarttuu minkkeihin, pitääkö Suomessa lopettaa turkiseläimiä? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiimme

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.

Kun Venla Maunula aloitti lukion viime syksynä, hänen äitinsä Petra Maunula sai tyttäreltään selkeän listan ensimmäisenä vuonna tarvittavista kirjoista.

Yhtä lukuunottamatta kaikki kirjat löytyivät käytettyinä. Silti pelkästään ensimmäisen lukuvuoden kirjoihin meni noin 350 euroa.

– Kieltämättä kustannukset tuntuvat lompakossa – varsinkin silloin, kun hankintoja pitää tehdä yhdellä kertaa enemmän, sanoo kokkolalainen Maunula.

Tämä harmi loppuu pian. Kun nuoret ensi syksynä aloittavat toisen asteen opinnot, vanhempien ei enää tarvitse pähkäillä kirjojen ja muiden oppimateriaalien hintalappua.

Oppivelvollisuuden laajentuessa kustannuksista vastaa koulutuksen järjestäjä eli toisen asteen opinnoista tulee oppilaalle maksuttomia. Lukiossa se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kirjat, tietokone ja ylioppilastutkinnon viiden kokeen suorittaminen on opiskelijalle ilmaista.

Laajennus tulee voimaan ikäluokka kerrallaan, ja ensimmäiseksi se koskee pääosin vuonna 2005 syntyneitä eli tämän kevään ysiluokkalaisia.

Paine kustannuksista siirtyy siis kunnille ja oppilaitoksille, joissa muutos aiheuttaa jo ennakkoon harmaita hiuksia.

Lue seuraavaksi: Tuhansia tietokoneita, satoja saksia – kouluissa alkoi hankintarumba, jonka loppusummaa ei tiedä kukaan

Siirtymävaiheessa samassa koulussa kahta käytäntöä

Sen sijaan viime syksynä tai sitä aiemmin toiselle asteelle siirtyneet ostavat tarvitsemansa kirjat ja muut oppimateriaalit loppuun asti itse.

Heille opiskelu on vielä ollut nykyisen perusopetuslain nojalla vapaaehtoinen valinta, kun taas jatkossa opiskelua on pakko jatkaa 18 ikävuoteen asti, paitsi jos toisen asteen tutkinto valmistuu ennen sitä.

– Lähtökohtaisesti on ajateltu, että maksuttomuus on hyvitys velvollisuudesta. Mutta on ymmärrettävää, että siirtymävaiheessa se näyttäytyy epäreiluna, sanoo hallintoneuvos Piritta Sirvio opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Myös Petra Maunula tunnistaa tilanteen.

– Tavallaan tuntuu hassulta, kun samaa koulua käydään. Mutta näinhän se usein muutoksissa menee: jostain nollapiste lähtee. Valitettavasti tässä ollaan tavallaan väliinputoajia, sanoo Maunula.

Oppikirjaketju etsii tilalle muuta liiketoimintaa

Muutos tuntuu myös parikymmentä vuotta toimineessa Jamera-ketjussa, jonka myynnistä 40–50 prosenttia on tullut käytetyistä oppikirjoista. Lähes kaikki mitä on saatu ostettua, myös menee.

Tänä keväänä ensimmäisen vuoden kirjoja ostetaan enää niiltä osin, kuin niille on nykyisten ykkösten parissa menekkiä. Sen sijaan lukion toisen ja kolmannen vuoden kirjoja Jamera pyrkii ostamaan mahdollisimman paljon, ja kauppa onkin vilkastunut viime vuoteen verrattuna.

– Herkästi tullaan myymään kirjat, joita ei jatkossa tarvita – niiden ei haluta jäävän hyllyyn, sanoo toimitusjohtaja Hanna Haukkapää.

Toisaalta nykyisten lukiokirjojen markkina hyytyy siksikin, että opetussuunnitelma uudistuu taas ensi syksynä, ja Haukkapään arvion mukaan ainakin iso osa kirjoista menee uusiksi.

Haukkapää uskoo, että digitaalisten materiaalien käyttö lisääntyy lukioissa. Kouluille kirjojen kierrättäminen on haaste, sillä niitä tarvitaan vielä kirjoituksiin valmistauduttaessa.

Jamerassa on jo alettu pohtia korvaavaa toimintaa siirtymäajan jälkeen, kun nykyinen käytettujen kirjojen myynti käytännössä loppuu.

– Kun laajennettu oppivelvollisuus koskee kaikki toisen asteen opiskelijoita, tämäntyyppinen liiketoiminta ei voi jatkua. Nyt haarukoidaan, mitä muuta voisimme tarjota. Muutos on iso, ja aikataulu aika nopea, sanoo Haukkapää.

Uudistus lisää tasa-arvoa

Oppivelvollisuuden laajentumisen tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja koulutuksellista tasa-arvoa. Työpaikan saaminen vaatii nykyään vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista, ja sitä halutaan nyt tukea.

Myös kokkolalainen lukiolaisen äiti Petra Maunula on uudistuksesta onnellinen, vaikka hänen tyttärensä ei muutoksesta hyödykään. Maunulalla on tuntuma siitä, että lukio on aiemmin jäänyt osalta valitsematta, koska kirjoihin ei ole yksinkertaisesti ollut varaa.

– Kenenkään opinnot eivät saisi olla kiinni tuloista, kuten tähän asti on monessa perheessä ollut. Jokaisella pitää olla samat edellytykset valita juuri ne opinnot, jotka kiinnostavat, sanoo Petra Maunula.

Lue seuraavaksi: Opetusministeriksi noussut Jussi Saramo oppivelvollisuuden pidentämisestä: Vuosituhannen suurin harppaus koulutuksen tasa-arvon eteen

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.

Kaustisen Kansanmusiikkifestivaalit on julkaissut ensi kesän artistikattauksensa. Ensi kesänä on luvassa kansanmusiikin lisäksi iskelmää, poppia, rockia, lastenmusiikkia ja huumorimusiikkiakin.

Heinäkuun puolivälissä alkavilla festivaaleilla nähdään edellisvuosien tapaan maan kärkikaartiin kuuluvia pop-artisteja. Pääareenalle nousee myös tunnettu saamelaisartisti, norjalainen Mari Boine festivaalien puolivälissä. Hän on yhdistänyt saamelaismusiikkiin jazzia, poppia ja rockia jo 80-luvulta lähtien.

Juhlilla soittaa myös festivaalien vakiovieras, kansanmusiikkiyhtye Frigg. Yhtye esiintyy Kaustisella 20-vuotisjuhlakonsertissa alkuperäisessä norjalais-suomalaisessa kokoonpanossa.

Juhlia järjestävä Pro Kaustinen yhdistys on onnistunut poimimaan festivaaleille myös tämän hetken ehkä suosituimman artistin, Behmin. Hän teki suuren läpimurtonsa viime vuonna ja hallitsee tällä hetkellä musiikillaan myös striimauspalveluja.

Lisäksi muita kotimaisia pop-esiintyjiä Kaustisen kesässä ovat Samuli Putro sekä Kaustisen oman housebandin solistiksi nouseva Mariska. Esiintyjäkaartiin on saatu myös eteläpohjalainen huumoriyhtye Rehupiikles.

Koko perheelle musiikkia tarjoavat Kangasalan Pikkupelimannit, Mimmit ja Siina & Taikaradio.

Ensi kesänä Kaustisella on tarkoitus soittaa, laulaa ja tanssia polskan tahdissa. Juhlien teemana on siis polska, jota tanssitaan piirissä, ketjussa ja pareittain. Se on vanhimpia kansantanssin muotoja Pohjoismaissa.

Maakuntateemana on Kymenlaakso. Tarjolla on konsertteja ja työpajoja kymenlaaksolaisesta musiikista.

Uusia ohjelmajulkistuksia järjestäjät lupaavat kevään mittaan. Pelimannien haku juhlaan on jo käynnissä.

Ensi heinäkuussa, eli 12.–18.7., tapahtuma on tarkoitus järjestää 54. kerran.

Koronavuosi pakotti perumaan myös Kaustisella järjestetyt juhlat. Festivaalien yli 50-vuotisessa historiassa kerta oli ensimmäinen.

Juhlat järjestettiin kuitenkin virtuaalisesti kesällä 2020 ja pelimannit lähettivät esityksistään videoita verkkosivustolle.

Virtuaalifestarit onnistuvat järjestäjien mukaan hyvin. Sivustolla vierailtiin yli 123 000 kertaa ja festareita seurattiin jopa yli 50 maasta.

Lue myös:

VirtuaaliKaustinen onnistui hyvin – katsojia riitti ja tekniikkakin toimi

Kaustisella juhlitaan sittenkin tänä vuonna: heinäkuussa vietetään nettifestivaaleja kansanmusiikkijuhlien hengessä

Kaustisen Kansanmusiikkijuhlat perutaan ensimmäistä kertaa festivaalin yli 50-vuotisessa historiassa: "Päätös oli raskas, mutta välttämätön"

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.

Kuparia sisältävien kirurgisten maskien kysyntä on yllättänyt. Tuotteet ovat väliaikaisesti loppu monissa apteekeissa ympäri Suomen.

– Varsinkin työikäiset, 30–40-vuotiaat ostavat niitä, sanoo farmaseutti Anne Järvenpää Seinäjoen ykkösapteekista.

– Meillä on kuparimaskit loppu, eikä tukustakaan niitä nyt saa, kertoo puolestaan apteekkari Katri Koiranen apteekki Bulevardiasta Helsingistä.

Viesti on vastaavanlaista eri puolella maata.

Suu-nenäsuojaimien kerrotaan olevan itse steriloituvia. Maskiin käytetty kupari myös estää koronavirusta takertumasta uuteen kohteeseen.

Helsingin Sanomat kysyi äskettäin kuparimaskin tehosta Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä. Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kuparimaski antaa jonkin verran paremman suojan kuin perinteinen kirurginen suojain.

Saksan uutisointi nytkäytti kysynnän kasvuun

Apteekeissa myytäviä tuotteita maahan tuovan Adesson toimitusjohtaja Merja Heponiemi sanoo myös joutuneensa viime päivinä myymään koko ajan "ei oota" tilaajille.

– Tällä viikolla Kiinasta tulee pienempi erä ja ensi viikolla iso, jolla saa varastot täyteen, Heponiemi kertoo.

Adesso toimittaa ympäri Suomen apteekeille maskeja norjalaisen maahantuojan välityksellä. Vaihteleva kysyntä on yhtäkkiä räjähtänyt kasvuun tammikuussa 2021.

– Pari, kolme viikkoa kysyntä on ollut todella suurta, sanoo Heponiemi.

Hän uskoo, että uutisointi Saksan määräyksestä käyttää FFP2-tasoisista suu- ja nenäsuojaa heijastuu myös suomalaisten käyttäytymiseen.

FFP2-tasoisen hengityssuojaimen sanotaan suodattavan vähintään 94 prosenttia ilman epäpuhtauksista.

– Se (Saksan määräys kansalaisilleen) jollakin tavalla nytkäytti tätä jotenkin liikkeelle enemmän. Ihmiset rupesivat miettimään, onko tavallinen kirurginen maski riittävä suojaamaan.

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen toivoo Ylen haastattelussa ihmisten vaihtavan kankaiset maskit tehokkaampiin suojaimiin. FFP2 ja FFP3-tasoiset maskit ovat raskaampia käyttää, joten Ruotsalainen suosittaa niitä arkikäyttöön lähinnä riskiryhmäläisille ja heitä tapaaville.

HUSin apulaisylilääkäri vetoaa virusvarianttien jyllätessä kangasmaskeja käyttäviin: Siirtykää tehokkaampiin kirurgisiin suojaimiin

Tarvitaan lisää tutkimusta

Kuluttajia saattaa kuparia sisältävässä suu- ja nenäsuojassa houkutella myös valmistajan lupaus siitä, etteivät kuparin viruksilta suojaavat ominaisuudet heikkene ajan kuluessa. Valmistajan mukaan maski antaa virusten vastaisen suojan ilman sterilointia niin kauan, kuin se on ehjä.

Helsingin Sanomien haastattelema tutkimusprofessori Ali Harlin suhtautuu arvellen saman maskin pikaiseen uudelleenkäyttöön. Riskinä on, että siinä olisi edelleen eläviä mikrobeja.

Varminta olisi antaa maskin levätä käytön välillä mielellään yön yli, vaikka valmistaja lupaa maskin puhdistuneen neljässä tunnissa.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä ei ota kantaa yksittäiseen tuotteeseen mutta sanoo, että esimerkiksi henkilösuojaimien standardointiryhmissä Euroopassa on jo jonkin aikaa puhuttuälysuojaimien ja itsensä puhdistavien tuotteiden standardoinnista, tutkimuksesta ja kehityksestä.

Ongelmana on, että tutkimus on vielä niin vähäistä, ettei se riitä standardien tekoon.

– On kuitenkin todennäköistä, että tällaisilla ominaisuuksilla varustetut suojaimet tulevat olemaan etenkin tulevaisuuden epidemioiden torjuntakeino.

Mäkelän mukaan jo nyt on olemassa standardit siitä, kuinka esimerkiksi desifektioaineet tehoavat mikrobeihin.

– Mutta maskin turvalliseen uudelleenkäyttöön toivoisin löytyvän selkeät varmentamiskeinot. Tutkimusta tarvitaan.

Keski-Pohjanmaalla Lohtajan ampuma-alueella viime viikolla sattuneen harvinaisen räjähdeonnettomuuden tutkinta siirtyy Pohjanmaan poliisilta keskusrikospoliisille.

Onnettomuudessa loukkaantui kaksi pohjalaispoliisia.

– Tutkintavastuun siirtymisestä sovittiin Pohjanmaan poliisilaitoksen kanssa perjantaina. Tämänkaltaisissa tilanteissa, joissa tutkintaan liittyy poliiseja, tutkintavastuu siirretään yleensä keskusrikospoliisille tai ulkopuoliselle poliisilaitokselle, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jukka Nurmenniemi tiedotteessa.

Asiaa tutkitaan tällä hetkellä työtapaturmana. Pohjanmaan poliisilaitos avustaa keskusrikospoliisia tutkintakokonaisuudessa.

Räjähdyksessä vakavasti loukkaantunut kokkolalaispoliisi on edelleen sairaalahoidossa.

Toinen Kokkolan alueelta kotoisin oleva poliisi sai lievempiä vammoja ja on päässyt jo sairaalasta. Seinäjokinen poliisi selvisi räjähdyksestä vammoitta.

Onnettomuus sattui, kun poliisin koulutuspäivillä Kokkolan Lohtajalla harjoiteltiin räjähteiden hävittämistä. Nallit räjähtivät tuntemattomasta syystä, kun niitä oltiin siirtämässä.

Onnettomuustilanteessa paikalla olleita poliiseja ei ainakaan vielä maanantaina oltu kuultu.

Pohjanmaan poliisin rikosylikomisario John Forslund kuvaili tapausta erittäin harvinaiseksi.

Tutkinnan on arvioitu kestävän kuukausia.

Pohjalaispoliisi on tuomittu virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoihin ja korvauksiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus katsoo, että Pohjanmaan poliisin rikoskomisario paljasti ilman oikeutta ja tahallisesti Kokkola-lehden toimittajalle tiedon esitutkinnan aikana, että Kokkolan kaupungin ympäristöpäällikköä epäillään törkeästä kavalluksesta ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Tapaus sattui syyskuussa vuonna 2018.

Rikoskomisario tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa, yhteensä 1 560 euroa.

Lisäksi hän joutuu korvaamaan Kokkolan ympäristöpäällikölle tuhat euroa toimintansa aiheuttamasta kärsimyksestä. Poliisi tuomittiin myös maksamaan ympäristöpäällikön oikeudenkäyntikulut eli reilut 5 000 euroa ja korvaamaan valtiolle todistelukustannukset sekä 80 euron rikosuhrimaksun.

Tieto rikosepäilystä oli vielä tuolloin salassa pidettävä asia, eikä sen paljastamiseen ollut painavaa syytä, katsoo käräjäoikeus. Rikoskomisarion paljastama tieto on käräjäoikeuden mukaan vaikuttanut rikosepäilyn julkitulemiseen ja julkisuuden laajuuteenkin osaksi.

Tuolloin Kokkolassa työskenteli vain yksi ympäristöpäällikkö, joten rikoskomisarion paljastama tieto oli helposti yhdistettävissä häneen. Ympäristöpäällikön kertomuksesta käy ilmi, että rikosepäilyn julkitulo mediassa aiheutti hänelle suuria vaikeuksia työ- ja yksityiselämässä.

Rikoskomisario kiisti virkasalaisuuden rikkomisen. Hän vetosi siihen, että toimittaja oli itse puhelinkeskustelussa kertonut tietävänsä, että kyse oli ympäristöpäälliköstä.

Poliisin mukaan oli mahdollista, että hän oli vastauksessaan maininnut annettuna tulleen "ympäristöpäällikön" epäillyksi ja siltä osin toiminut huolimattomasti.

Poliisi sanoi, ettei kuitenkaan osannut odottaa, että toimittaja olisi uutisoinut tapauksen ympäristöpäällikön nimellä. Hänen mukaansa nimen kertomatta jättäminen oli "viesti" toimittajalle, ettei poliisi julkista nimeä esitutkinnassa eikä myöskään toivo sitä lehden julkistavan.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Kokkolan ympäristöpäällikkö vapautui talousrikosepäilyistä lokakuussa vuonna 2019.

Rikoskomisario ei työskentele enää Pohjanmaan poliisissa.

Ympäristöpäällikön epäillystä talousrikoksesta uutisoivat syyskuussa 2018 Keskipohjanmaa- sekä Kokkola-lehti. Myös Yle kertoi tapauksesta.

Lue myös:

Pohjalaispoliisia syytetään virkasalaisuuden rikkomisesta – paljasti toimittajalle, että Kokkolan ympäristöpäällikköä epäillään talousrikoksesta

Kovat pakkaset tuovat omat haasteensa koronatestaajien työhön, sillä monessa paikassa testejä tehdään ulkona drive in -pisteillä.

Keski-Pohjanmaalla Soiten alueella autokaistalliset näytteenottopisteet sijaitsevat Kokkolassa, Tunkkarilla ja Kannuksessa.

Koviin pakkasiin varauduttiin Soitessa jo kesällä tilaamalla hoitajille tarpeelliset ulkovarusteet.

Kokkolan infektiovastaanoton vastuuhoitaja Michael Michelsson kertoo, että kylmä ilma koettelee erityisesti käsiä.

– Kädethän tässä on enimmäkseen kovilla, ne meinaavat jäätyä välillä. Muuten meillä on hyvä varustus: löytyy lämpökerrastoa, softshell-asua, koville pakkasille tarkoitettu työtakki sekä turvakengät, kun autojen kanssa ollaan tekemisissä.

Suojavarusteet, takki tai haalari, puetaan päällimmäiseksi. Kasvoja suojaaviin plekseihin käytetään pakkasella huurtumisenestoainetta. Lämpöä tuovat myös autokaistalta löytyvät infrapunalämmittimet.

Villasukkia koronatestaajille

Michelssonin mukaan näytteenotot sujuvat yleensä hyvin, tosin pienten lasten kohdalla näytteenotto nenänielusta voi olla hankalaa.

Osa asiakkaista on ollut niin tyytyväisiä saamastaan palvelusta, että he ovat halunneet muistaa hoitajia suklaarasioilla ja villasukilla.

– Niistä me olemme erittäin kiitollisia, koska teemme ulkotyötä kylmässä, Michelsson sanoo.

Michelssonin mukaan Kokkolan näytteenottopisteessä alkuviikko on yleensä ruuhkaisempi ja kävijämäärät ovat lisääntyneet viikko viikolta. Viime viikolla Soiten alueella koronatestejä otettiin yhteensä 1300 kappaletta.

– Toivomme, että ihmiset tulisivat testeihin matalalla kynnyksellä. Jos oireita on vähänkin, heti vain tänne, Michelsson opastaa.

Aiheesta voi keskustella 4.2.21 kello 23:een asti.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa 265 uutta tartuntaa, Astra Zenecan rokotetta vain alle 70-vuotiaille, rokotteen Suomessa saanut noin 150 000

Jari Tikkasella on takanaan kuutisenkymmentä kertausharjoitusta.

– Kuittailtu on, että etkö millään opi, kun moni on oppinut kerrasta!

Kertausharjoituspäivinä laskettuna määrä tarkoittaa jotakin 100 ja 150 väliltä.

Melkoinen luku mieheltä, joka nuorena tykkimiehenä Kainuun prikaatissa ei pitänyt armeijasta, mutta hoiti asevelvollisuutensa, kun oli pakko.

Luonnonmukaisen kasvintuotannon ja energia-asioiden asiantuntijalle tuli kuitenkin maanpuolustuksesta harrastus, joka on kestänyt jo yli 30 vuotta.

Vaikuttimena velvollisuudentunne

Suomessa vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät kymmenet tuhannet kansalaiset. Tarkoituksena on muun muassa lisätä valmiutta poikkeusolojen, esimerkiksi luonnonkatastrofin, pandemian ja pahimmillaan sodan, varalle.

Jari Tikkanen arvelee ajautuneensa harrastuksen pariin vahvan velvollisuudentunteensa takia. Hän myös kokee kunnioittavansa tällä tavalla menneiden polvien uhrauksia. Miehen isoisät joutuivat aikoinaan sotaan, eikä heiltä kysytty lähtemishaluja.

– Ajattelen, että kyllä pojanpoika voi käyttää muutaman viikonloppunsa ja vähän pidemmäkin ajan kertausharjoituksiin ja yhteisen maanpuolustuksen eteen.

Harrastuksen koskettavimpia hetkiä Tikkaselle ovat jouluaatto ja itsenäisyyspäivä, jolloin vapaaehtoiset seisovat kunniavartiossa Kälviällä sankarihaudoilla.

On paha tilanne, jos yhteiskunta tarvitsee reserviläisiä. Jari Tikkanen, reservin sotilasmestari

Suomen maanpuolustus pohjautuu koulutettuun reserviin. Osastoesiupseeri, everstiluutnantti Petteri Tammi kertoo, että vuodesta 2015 lähtien puolustusvoimilla on ollut tavoitteena kouluttaa kertausharjoituksissa vuosittain 18 000 reserviläistä.

Koronavuonna 2020 tavoitteesta jäätiin muutamalla tuhannella. Viruksen vaikutus näkyy tilastossa todennäköisesti myös vuonna 2021.

Laiskaksi reserviläiseksi itseään väittävä Jari Tikkanen on todellisuudessa astetta sitoutuneempi harrastukseensa. Hän on mukana Keski-Pohjanmaan maakuntakomppaniassa.

Suomessa on 26 maakuntakomppaniaa ja yhdeksän merivoimien maakuntajoukkoa. Ne koostuvat suurin piirtein 5 000 vapaaehtoisesta. Komppaniat toimivat puolustusvoimien alaisuudessa ja ovat paikallispuolustuksen valmius- ja kärkijoukkoja.

Kun puolustusvoimilta käy käsky, on lähdettävä.

Kälviäläinen Tikkanen tietää silloin, mihin hänen pitää mennä ja mitä tehdä.

Hänet on koulutettu lukuisilla kursseilla ja kertausharjoituksilla esimerkiksi suojaamaan oman alueen satamia, lentokenttiä ja muita tärkeitä kohteita.

Enempää hän ei suostu tehtäviään avaamaan. Toteaa vain, että toivottavasti ei joudu koskaan tarvitsemaan kaikkea oppimaansa.

Äkillinen palvelukseen kutsuminen ei pelottaisi, mutta ei myöskään tuntuisi hyvältä.

– On paha tilanne, jos yhteiskunta tarvitsee reserviläisiä.

Eri fiilis on, kun poliisilta tai paloviranomaisilta tulee maakuntakomppanialle virka-apupyyntö esimerkiksi metsäpalon sammuttamiseen. Sellaiseen tehtävään lähtee hyvillä mielin.

Tervainen sissiteltan haju

Kertausharjoituksiin ei kutsuta vaan käsketään. Vapautuksen saa vain perustellusta ja todistettavasta syystä. Joka vuosi on muutamia, jotka jäävät luvatta pois. Rangaistuksena ovat sakot.

– Asia päätyy käräjille, mikäli laillista perustetta poisjäänille ei pystytä jälkikäteenkään todentamaan, kertoo Petteri Tammi.

Puolustusvoimat kutsuu välillä myös vapaaehtoiseen harjoitukseen. Silloin vapautukseen riittää, että merkkaa lomakkeeseen rastin en osallistu-kohtaan. Päätöstä ei tarvitse perustella.

Välillä harjoituksissa mietin, tarvitseeko näin vanhan miehen enää olla mukana. Jari Tikkanen

Onko kertausharjoituksiin osallistuminen konkarille mukaan joutumista vai pääsemistä?

– Joutumista, koska lähteminen on tympeintä. Vaimo on onneksi tottunut, Jari Tikkanen sanoo.

Reppu odottaa puolivalmiina kaapissa. Ei siksi, että hän olisi heti valmis etunenässä, vaan siksi, että on helpompi pakata.

Armeijan vetimiin pukeutuminen saa kuin huomaamatta siviiliminän hälvenemään ja reservin sotilasmestarin astumaan esiin.

Yhtäkkiä tärkeän kuljetuksen turvaaminen ei olekaan enää harjoitusta, vaan totta, jossa on osattava tehdä hommansa.

– Se on se porukkahenki, mikä siellä on. Tulee hyvä mieli, kun harjoitus menee hyvin.

Kylmyys ja märkyys kuuluvat asiaan. Samoin sissiteltan haju.

– Männyn vieno terva sekoittuneena kamiinan lämpimään tuoksuun, Tikkanen fiilistelee.

Entä hiki? Märkien villasukkien tympeä tunkkaisuus?

– Ei niitä huomaa. Tärkeintä on, että on lämmintä.

Aika on toisaalta saattanut kullata muistot, koska sotilasmestari Tikkasen telttayöt ovat jo aikoja sitten vaihtuneet parakin punkkaan.

Kuntotesti läpäistävä vuosittain

Jari Tikkanen on 56-vuotias reservin aliupseeri.

– Välillä harjoituksissa mietin, tarvitseeko näin vanhan miehen enää olla mukana.

Kunto kyllä kestää. Se testataan joka vuosi yli 45-vuotiailta UKK-kävelyllä eli kuuden minuutin tai 2 kilometrin testeillä. Yleisimmmin käytetty on jälkimmäinen, jossa kävellään kaksi kilometriä mahdollisimman tasaisella ja nopealla vauhdilla.

Testin läpäiseminen on ehto maakuntakomppaniassa pysymiselle. Nuoremmat juoksevat cooperin.

Puolustusvoimilla on maakuntajoukkoihin koko ajan haku päällä. Komppaniasta saa lähteä, milloin haluaa. Toisaalta sieltä on myös pakko lähteä, kun ikäraja tulee vastaan.

Tikkasella on enää kolme ja puoli vuotta jäljellä. Sitten hän on varareserviä eli entistä nostoväkeä.

Miehistöön kuuluva asevelvollinen siirtyy varareserviin sen vuoden lopussa, kun täyttää 50 vuotta, ja upseerit ja aliupseerit kymmenen vuotta myöhemmin.

– Käskyjä kertausharjoituksiin ei sitten enää tule. Myös maakuntakomppaniasta potkitaan pois, kun täyttää 60.

Myös yleneminen tyssää. Tikkasen sotilasarvo ei ehdi nousta kertausharjoituspäivillä tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla enää sotilasmestaria korkeammaksi. Se ei harmita. Hänen mielestään sotilasarvot eivät ole palkintoja, vaan kertovat vain tehtävistä.

Kun ikä täyttyy, Tikkanen uskoo jäävänsä hyvillä mielin pois osuutensa tehneenä.

Kymmenien kertausharjoitusten miehen mielestä osaava reservi luo uskottavuutta ja samalla myös rauhaa.

– En ole sotahullu, vaan maanpuolustustyötä harrastava pasifisti. On tahto turvata, mutta ei siitä tarvitse pitää sen kummempaa meteliä.

Korjattu 6.2. klo 22.26, opistoupseeri muutettu osastoesiupseeriksi

Täsmennetty 7.2. klo 8.54 UKK kävelytesti-osuus